Sisäistä raivoa hymyilevissä raameissa.
Voin olla vain itselleni vihainen siitä, että
olen tuhlannut vuosia kuvitelmiin.
Kallisarvoisia, käänteen tekeviä vuosia.
Tein päätöksen, että tämä oli viimeinen kerta
ja olen päätöksessäni pysynyt.
Helppoahan tuo oli, kun unelmat ovat
karisseet, pelkistyneet.
Älä siis puutu, jos näet minut ohjaavan veneen
keskelle myrskyä.
Jäi minulle jotakin, omien rajojen kokeilu.
Tapani raivota rakentavalla tavalla.
Voin olla vain itselleni vihainen siitä, että
olen tuhlannut vuosia kuvitelmiin.
Kallisarvoisia, käänteen tekeviä vuosia.
Tein päätöksen, että tämä oli viimeinen kerta
ja olen päätöksessäni pysynyt.
Helppoahan tuo oli, kun unelmat ovat
karisseet, pelkistyneet.
Älä siis puutu, jos näet minut ohjaavan veneen
keskelle myrskyä.
Jäi minulle jotakin, omien rajojen kokeilu.
Tapani raivota rakentavalla tavalla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ehkä joskus olet valmis
ihminen
Mietin, onko kukaan meistä lopulta valmis? Ainakaan en syyttele muita kuin itseäni, että annoin ajan kulua. Kiitokset, että piipahdit.
Aika kuluu väjäämättä.
Mutta kuuluuko sitä olla valmis? Eihän kukaan voi olla ''valmis'' siihen mitä kohtaa, ei ennenkuin sen on kokenut. Kuolemaako tarkoitat vai kaikkea, vai elämän kulkua?
Ainahan sitä miettii että elämän olisi voinut elää toisin, ''paremmin''. Mutta eihän sitä voi paremmin elää, ellei asenne ole oikea. Kokemukset ovat asioita, mitkä tekevät mielestäni elämän rikkaaksi ja tietenkin kyky arvostaa niitä. Jopa tunnekokemukset tietokoneen istuimella istuessa ikkunan sadetta katsoessa tai runoa lukiessa.
Pidin runostasi. Kiitos jakamisesta. :-)
Olen sitä mieltä, ettei ihminen ole koskaan valmis mihinkään tilanteeseen. Tulee niitä järkeviä ja vähemmän järkeviä hetkiä. Kiitokset kommentista :).
niin minua, niin minua !
Voi helvata, miten Sää pystyt tähän aina ?
Tai sitten kuljetaan samoissa korkea- ja matalapaineissa? Ehkä se johtuu tuosta perusvireestä, joka on kummassakin meistä.
oli saada osasi kun raivosit ja
elämäsi,
muka tehtyjä virheitäsi arvostelit.
Myrkyt joita kaikki koemme,
osan niistä ihan itse aikaan saamme,
en siis tule puuttumaan ,
jos elon purtesi myrkyyn tahdot johdattaa,
onhan sekin elämää ja varmaan jossain munaskuissa tuntuvaa,
sitä kiellä en ollenkaan.
Mut jos näen sinut turmioon,
johdattavan jonkun toisen,
koska tiedän sinun olevat päättäväisen jääräpäinen.
Miten siis on puutunko silloin,
jos tekosi sun on turmioksi jonkun muun.
ps,
hyvä itsetuntoa luotaava on runosi,
Kiitän että toit sen esille.
Olen raivona itselleni ja toinen on kaukana täältä. Kun ohjaan myrskyyn, tarkoitan tilanteita, jotka eivät ole riippuvaisia toisista ihmisistä. Tarkoitan joko työntekoa ilman aikarajoja tai esim. sellaisia olosuhteita tai lajeja, joissa voi riskeerata terveytensä, jos ei toimi oikein. Myrskyyn ei tarvita minun kohdalla toista ihmistä. Sitä paitsi olen ihminen, joka sulkeutuu ja välttää konflikteja ihan oikeassa elämässä :). Kiitokset vastauksesta ja vastausrunosta.