miten päästä yli ex koirasta?

Vain aika parantaa, uuden koiran kanssa unohdat pikkuhiljaa, kuitenkin jää muistot ikuisesti.

Siis onko tuo entinen koira kuollut?

Sori hieman töksö kysymys, mutta pointti siinä, että jos näin on, niin yksi vaihtoehto ns. ylitse pääsemiseen on menetyksen läpikäynti ja surun kohtaaminen, jos koira on haudattu pihamaallenne pidät omat hautajaiset näin jälkikäteen eli vietät hiljaista hetkeä koiran lepopaikalla ja jätät viime hyvästit haukulle.

Tai yhtä hyvin voi kunnioittaa poismenoa iloisemmin, tuo on vain kulttuurisidonnaista että haudan äärellä ollaan vakavia ja vaivutaan miltei transsiin jäykkyydessä - yhtä hyvin voit tosiaan juhlistaa enemmän riemulla menneen koirarakkaan muistoa ja pyrkiä muistamaan kuinka hauskaa teillä oli yhdessä ja kuinka hyvän elämän tämä eli ja toivottaa leposijansa äärellä tälle kippistäen riemukasta aikaa tuonpuoleiseen.

Taustajuttuna tässä se, että kaipuusi koiraan ja nimenomaan entiseen koiraan on varmasti kovaa, koska kirjoitit että on vaikeaa olla ilman koiraa ennen uuden koiran tuloa ja tästä tulee tänne päin tunne, että kenties ikään kuin juokset pakoon entiseen koiraan liittyviä tunteita/muistoa/menetystä.

Oli miten oli, ihan hyvä idea saattaa joka tapauksessa olla se, että juhlistat tavalla tai toisella entisen rakkaan muistoa ja saat itsellesikin rauhan asian kanssa ja mietittyä asian läpi ja ikään kuin aiemman koiran siunauksen uuden koiran tulolle.

Jokainen koira on erilainen, oma persoonansa, kukaan ei voi korvata entistä koiraa mutta uusi koira ottaa oman paikkansa omana persoonana luonasi, elämä antaa sijaa.

voi mennä parikin vuotta. Vaikka välillä suru iskeekin, älä anna sen vaikuttaa sinun ja uuden koiran väliseen suhteeseen. Kuulemma koiran menetys voi aiheuttaa n. vuoden kestävän masennuksen ja yhdyn tuohon kyllä. Eräs tuttavani on ollut yli kaksi vuotta masentunut koiransa kuoleman johdosta, eikä vielä pysty uutta edes harkitsemaan.

eipä tuota suruaikaa oikeen voi nopeuttaa.. Pitää vaan muistaa että uusi koira ei ikinä korvaa vanhaa eikä sen pidäkään.

Itse en vois ottaa uutta koiraa ennen kun olen päässyt yli edellisestä..

Meinasin lisätä aiempaan (mutta lisään siis nyt), että ei surua silti saa eikä pidäkään saada pakottaen pois, se on elämää vaan, välillä muistaa menneen rakkaan ja tunne iskee, ihan kuten edelliset vastaajat kirjoittivat. :)