Kaikkia asioita ei kannata ottaa haudanvakavasti. Toisinaan asioihin voi suhtautua rennommin, vaikka monista tositilanteista onkin leikki kaukana. Jokaisen on kyettävä erottamaan vakavat asiat vähäpätöisimmistä, jotta pikkujutut eivät pääse turhaan stressaamaan. Aika ajoin on myös hyvä hieman rentoutua huolimatta pöydällä odottavista töistä.
Ole iloinen... tartuta iloisuus myös muihin..
Ole iloinen... tartuta iloisuus myös muihin..
Vastaukset 12
Vanhimmat
Etenkin tekopirteys ja typerät hiphurraa buustaukset.
=DW=
otatte yhteyttä ISPT:een, se selkiyttää ajatuksianne kummasti.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8586928
tarkistatte tekstejä netistä.
http://www.mattimattila.fi/comments/iloisuus_poistaa_stressia
,,toi piristi :DDD
=DW=
sitä löytyvän täältäkin, edes joskus.
ja vahingonilo on vilpittömintä iloa, poistaako se stressiä on jo eri juttu.
Ohukainen linttaa kermakakun Paksukaisen naamariin. Koko elokuvateatteri ulvoo naurusta. Nauru kai on ilon ilmenemismuoto? Noh, ei yleisö naura sille, että Ohukaisella on paha mieli, vaan siksi, Ohukaista itkettää. Se ei herätä sääliä, vaan vahingoniloa. Ja käsittääkseni nauraminen poistaa stressiä.
=DW=
Meni alussa nimet väärinpäin, juttu oli siis liian nopeasti kirjoitettu. Tunsiko kukaan vahingoniloa? Vähenikö stressi? Kerro tunteesi ja perustele.....
=DW=
vähentynyt.
Simo Salminenkin kertoi katkeroituneesti, kun hänen piti ottaa vastaan Speden nakkaamia kermakakkuja, joiden rasvat maistuivat viiksissä vielä päivien jälkeen. Kyttyrää tykkäsi.
Joten onko Cake hjuumoria, muka?
Etkö ikinä ole laittanut skolessa open tuolille nastaa?
Aihe on taas aika laaja. Itellä sellanen, monia ärsyttävä piirre, että kun kaikki menee päin vittua ja pitäisi olla kallella kypärin ja murehtia ja muutenkin repiä vaatteitaan, sekä kylpeä tuhkassa. Mua alkaa naurattamaan. Aika paljon tullut kummallisia tilanteita. Noh, siitä sellainen seuraus, että muut sitten kohdistavat paheksuntansa minun vaatimattomaan persoonaan, itse asia ehkä palaa mittoihinsa. Etenkin duunissa ja etenkin pomot entisaikaan eivät oikein ymmärtäneet, jos joku oli vääntönyt jonkin duunin ihan perseelleen ja sitä siinä vatvottiin, meikäläonen räjähti hervottomaan nauruun...
Siis mulla nauru purkaa stressiä. Ympäristö tokikin voi stressaantua lisää, mutta se ei ole mun murheeni :DDD
=DW=
Ei se ole muuta kuin sitä että heikkohermoinen menee shokkiin alkaa purkamaan jännitystään naurulla.
Mulla on kovemmat hermot kun täällä kenelläkään. Mä olen ollut oikeastikin kovissa paikoissa. Hysteria on aivan eri asia kuin nauraminen, silloin on jollain mennyt hermot ja itsekontrolli.
Asiassa onkin just se, mua naurattaa tilanteiden absurdius tai jotain. Ja etenkin se, kuinka vitun tosissaan ihmiset ottavat jonkin sinällään joutavan asian. Kun tulee sitten niitä oikeasti tiukkoja paikkoja, normi-ihmiset menevät jotenkin sekaisin, toimivat irrationaalisesti jne. Silloin mä en naura, mä olen se, joka hoitaa hommat.
Oikeastaan erinomainen ajatuksesi varmaan on se, mitä monet ajattelevat. Mitä nyt shokissa olevia olen nähnyt, ne kyllä tekee muutakin kuin nauravat. Ei oikein liity aiheeseen. Useastikin olen nähnyt jonkun olevan insuliinishokissa. No sehän näyttää kännikalalta. Enemmän kuin kerran on pitänyt mennä hätiin, kun joku koittaa sairaskohtauksessaan pyytää apua, mutta ihmiset vaan kiihdyttävät askeleitaan ja paras oli kun yks daami vielä oikein huusi jotain kännikaloista. Niinpä, sokeria huuleen jne.
On olemassa yksi huvittava nauramiseen liittyvä juttu. Mulla oli aikanaan kuuro duunikaveri. Kadulle ihmisen päälle putosi lumet, iso kasa ja korkealta. Koko firma juoksi kaivamaan ukkelia esiin hangesta jne. Paitsi tämä kuurokaveri. Se nauroi mahaklppurassa. Silloin aattelin, että sehän tosiaankin katselee kokoajan mykkäfilminä elämää,
=DW=