maan tyttäriltä kielletty
suunta palmikkopäiltä
tämän tietyn oven
suljettu mielin ja kielin
käsissä savun tuoksu
salojen taitettua matkaa
kaksin sormin vannotun
totuuden päällä
vastaa kaulalle mitattua aikaa
...
jos rakkaansa siitä huolimatta
sitoo huivinsa pimeään
kiirehtii ulos nutussaan
tahtoo metsän päästävän läpi
sysimustan antavan myöten
rikottua tähtitaivasta
tuulten vastaista
murrettua suuntaa
suunta palmikkopäiltä
tämän tietyn oven
suljettu mielin ja kielin
käsissä savun tuoksu
salojen taitettua matkaa
kaksin sormin vannotun
totuuden päällä
vastaa kaulalle mitattua aikaa
...
jos rakkaansa siitä huolimatta
sitoo huivinsa pimeään
kiirehtii ulos nutussaan
tahtoo metsän päästävän läpi
sysimustan antavan myöten
rikottua tähtitaivasta
tuulten vastaista
murrettua suuntaa
Vastaukset 12
Vanhimmat
tätä pitänee makustella pitempään,ennenkuin aukenee... :)
mutta sen mitä ymmärsin niin tykkäsin
mukavaa päivää sinne :)
Kiitos että tykkäsit:) Hivenen hankalaa oli saada sanoja ruotuun.. vähän aukkokohtia kieltämättä runossa on, kun en halunnut selittää liiaksi enkä toisaalta mitään romaania kirjoittaa.. vähän on jätetty kesken ja hyppäilty toiseen asiaan..
ensimmäisen kappaleen jälkeen tulee tuo jos... aluksi siinä oli sellainen tarina miten rakkaus lopulta voittaa ja plaa plaa.. mutta se tuntui heikentävän tuota ensimmäisen kappaleen ajatusta.. sen vuoksi jätin sen vähän ikäänkuin kesken...
Mä jotenkin runon nimestä tiesin, että tää on sun runo kun sen tossa etusivulla pongasin, miksi lie mutta näin arvelin ja osuin oikeaan.
Tässä on mulle ehkä liikaa sanaa ja suurta juttua yhteen runoon, mutta yks aivan loistava oivallus:
kaksin sormin vannotun
totuuden päällä
vastaa kaulalle mitattua aikaa
Ainakin sen minkälaisen mielikuvan se minussa herätti, en sitä nyt paljasta, liekö niin olet tarkoittanutkaan mutta säväytti ehdottomasti!
Loppu on taas jotenkin omampi mun silmään, simppeliä kaikua, mutta kuitenkin paljon pitää sisällään.
Mietin kyllä, että onko liikaa sanaa.. mutta1..tämän runon kirjoittaminen on ollut mielessä jo pitkään.. halusin kirjoittaa jotain tästä aiheesta (ja tahtoisin kirjoittaa lisääkin juuri tästä aiheesta)..
mutta2..jos olisin karsinut, niin 'perustarina' olisi häipynyt ehkä liikaa taustalle..kuitenkin halusin tietyt elementit mukaan tähän 'tarinaan' (katso mutta1).
mutta3.."salojen taitettua matkaa"-kohta tuntui ylimääräiseltä.. ei oikein liittynyt tähän runoon.. olin jättämässä pois.. vuoteessani ennen nukkumaanmenoa mietin tätä kohtaa ja kyselin itseltäni, olisiko mitään syytä olla karsimatta tätä pois.. kysyin "mitä tämä tarkoittaa?"...vaivuin uneen tätä miettien ja tunsin miten ajatteluni herkesi ja vajosin..kuulin "Tätä tämä tarkoittaa" ja antauduin pitkään suudelmaan sen kanssa josta runo kertoo.. aivan kuin jostakin rakkausrunosta.. vaivuin uneen jossa suutelin henkilö X:ää... erittäin merkillinen ja miellyttävä kokemus.. tämän jälkeen en millään voinut jättää tuota kohtaa pois..
mutta4.. lopussa tekstin raskautta on yritetty keventää.. kolme pistettä.. kappalejakoa...
Kaulajuttua mietin tovin.. sanojen asettelua.. minullekin tuli mieleen miten sen voi tulkita hmm.. ehkä niin miten en tarkoittanut (tai mistä sitä tietää).. mutta luultavasti tämäkään ei ole sama tulkinta mikä sinulle tuli mieleen..
ja tuo loppu.. kyllä minä tämän runon kanssa painin pari iltaa.. miten alku ja loppu eivät jotenkin 'täsmää'...eri tyyliset... liian äkillinen hyppäys.. liian paljon jää kuitenkin kertomatta... ah tätä runontekemisen tuskaa...
Runossasi on intiaanihenkeä!
Ugh=)
tosiaan taitaa olla.. eikös squaweilla ole sellaiset palmikot.. ja tiettyä luonnonläheisyyttä tässä on... puunhalailua ja maan kuuntelua.. metsällä/luonnolla on oma tahto, se on melkein kuin ihminen tässä.. hmm..ymmärrän pointtisi.. työstän vielä omaa luontosuhdettani :) Kiitos, Kuukkeli :)
kehityt tässä sanataiteilussa
hienon sanakääntein kuljetat
runoasi eteenpäin
"rikottua tähtitaivasta
tuulten vastaista
murrettua suuntaa "
loppuen hienosti tähän
jatkuen jossain muussa;)
Kiitos. Niin.. vaikkakaan ei ole ensimmäinen tavoite kirjaltamisharrasteessa, niin kyllä sitä on huomannut haluavansa myös kehittyä jollakin tapaa.. hmm.. miettii miten voisi sanoa vielä enemmän, hioa tyyliä, kokeilla uutta.. ettei jämähdä paikoilleen.
runo loppuu kesken, jatkuu muualla tai aloittaa uuden elämän. Tiedän mitä haluan, tiedän mitä en halua. Kiitos palautteesta:)
että harvinaisen pitkä Sinun runoksesi tämä.
Ensimmäinen säkeistö on jotenkin taas sitä
taigaa ja mystisyyttä, jota yleensäkin tahdon
aina runoistasi löytää, pidin siitä.
Eikä se oikeastaan kaikkoa jatkossakaan,
se mystisyys. Miellyttävää luettavaa jota ei
oikein jaksa näin aamusta analysoida tarkemmin.
Niin.. ehkä suurempi oli sittenkin halu kertoa tietty tarina kuin taito tiivistää oleellinen.. No, ainakin kirjoitti sydämellään.. mutta parasta tosiaan olisi jos voisi kirjoittaa huomioiden sekä sydämen että ajatukset. Aika vaikeaa näin rakkaudesta kirjoitettaessa.
alku ja loppu ovat eripariset, se on oikeastaan minua häirinnyt alusta asti.. mutta ajattelin, että ei se huono juttu välttämäti ole jos häiritsee.. Mitä enemmän häiriötä sen parempi. Kiitos kommentistasi :)
pallopaitaisilta polkkatukilta..? :) Juu.... en omista kumpaakaan, tuli vaan mieleen kyseiset sanat jo aikaisemmin lukemastani runosta. Tuo mieleen tietyn naiskuvan... Pidän juuri näistä sinun runoistasi, koska et päästä lukijaa helpolla. Silti joskus syntyy voimakkaitakin kuvia, vaikutelmia, pelkistä sanavalinnoista. Ekat rivit oli aika hauskat, poissulkevat... Muuten alusta muodostui kuva pitkästä perinteestä, pyhästä kirjasta, rististä...mutta minkälaisesta, jaa-a? :)
Metsän voi nähdä myös turvana. Oikeastaan olen alkanut pitämään siitä ajatuksesta...
Pallopaita ja polkkatukkahan ovat hyvin voimallisia symboleja. Kuvia jostakin meitä suuremmasta, toiseen ulottuvuuteen vieviä..
enpä päästä itseänikään sen helpommalla sen puoleen.. hmm.. kyllä minä tiedän yleensä mitä kirjoitan, ei siinä mielessä ole mitään nonsensusta.. mutta välillä joutuu kysymään itseltään mistä tietyt sanat tulevat, mitä tämä tarkoittaa..ja en väheksy kuvien, tietyn tunnelman merkitystä..joka voi syntyä merkityksen kustannuksella, sillä että jokin sana kuulostaa sopivalta - merkityksestä viis.
Olen iloinen, että löysit hauskuutta tästä. Minäkin löydän näistä huumoria, aika harva sitä vaan huomaa, ehkä minua pidetään jotenkin vakavamielisenä. Joo, kyllä perinnettä ja pyhää kirjaa oli hitusen mukana, hyvin bongattu..hmm? risti.. minkälainen.. onhan niitä monenlaisia... vai mahdatko tarkoittaa kuvaannollista ristin kantamista... mutta hyvähän arvoituksia pohtia..
Kesällä kirjoitin paljon metsärunoja..olin paljon metsässä.. jonkinlainen turva se kai minullekin oli.. turvaa tässä maailmassa tarvitaankin.. Kiitos kommentista:)