Onko täällä kukaan, joka olisi kypsynyt ravintola-alaan ja vaihtanut terveydenhoitoalalle? Itse olen jo valittu lähihoitaja-koulutukseen, ja aloitan tammikuussa opiskelun. Olin yli 10 vuotta kaupan- ja ravintola-alalla. Tuli totaalinen kypsyminen, ja nyt sitten lähössä hoitsuksi. Tein ravintola-alla tarjoilijan töitä, ja kaupan alalla myyjän töitä.Mielestäni rav.alla jatkuva kiire, huono palkkaus (pienet lisät) ja huono työn ja työntekijän arvostus sekä pääkaupunkiseudulla lisäksi suomalaisten työnantajien vähyys..
Olisi mielenkiintoista kuulla onko täällä muita alanvaihtajia, ja onko vaihto terveydenhoito/sosiaalialalle kertaakaan kaduttanut?
Olisi mielenkiintoista kuulla onko täällä muita alanvaihtajia, ja onko vaihto terveydenhoito/sosiaalialalle kertaakaan kaduttanut?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä täytyy myöntää, että välillä on alan vaihto kaduttanut. Tässä hommassa kun täytyy olla vähän "kova", suojatakseen itseään. Eli herkkä tunneihminen on suuressa vaarassa palaa loppuun.
Hyvä puoli taas on se, että vanhukset vaan on suurimmaksi osaksi ihania; keskustelut heidän kanssaan laajentaa kummasti näkökulmaa..
Kiirettä ei pakoon pääse täälläkään, usein mennään vajaalla porukalla, kun sijaisia ei saa ottaa.14
Itse olen vaihtanut ravintola-alalta terveydenhuoltoalalle. Aloitin lähihoitajaopinnot viimesyksynä ja vielä ei ole kertaakaan kaduttanut, päinvastoin! Harmittaa ainoastaan se, että en tajunnut aiemmin jo vaihtaa alaa. Ravintola-alan jatkuva kiire, sressi, vielä huonompi palkka ja pinnallisuus alkoi tosissaan kypsyttää. Halusin ehdottomasti työskentelemään lähelle ihmistä ja jotain, millä oikeasti on merkitystä. Viihdyn kaikenikäisten parissa ja olen ajatellut suu ja hammashoitoa tai vanhusten parissa työskentelyä valmistuttuani. Rohkeasti vain hakemaan opiskelemaan, et mitään menetä, jos oikeasti olet kiinnostunut! Sitä paitsi ravintola-ala ei mihinkään katoa, sinne pääsee aina takas jos siltä tuntuu. Ei kun uusia tuulia kohden...
Mielestäni rav.alla jatkuva kiire, huono palkkaus (pienet lisät) ja huono työn ja työntekijän arvostus
Mun mielestä nuo samat epäkohdat koskevat erittäin paljon myös hoitoalaa. Suosittelen kuitenkin opiskelemaan, jos ala kiinnostaa.
Missään en ole kokenut niin huonoa ilmapiiriä ja kuin hoitoalalla. Kastijako ammattien mukaan on kova, jatkuvaa taistelua kuka on paras ja mikä ammattiryhmä omaa "aivot" ja on näin vain ja ainoastaan kykenevä oppimaan jotain. Seuraavat ammattiryhmät taisetelee keskenään pätevyysestä eli
Työllistetyt (yleensä kyllä alakynnessä)
Suhteilla toimen saaneet. (kaikista pahimpia pompottajia ilmapiirin pilaajia muiden työn mitätöijiä)
Sairaala-apulaiset (Monet pitävät itseään ammattitaitoisempina kuin koulunkäyneitä hoitajia)
Vanhat apuhoitajat ( monen mielestä parhaita hoitajia saikkujen jälkeen)
Perushoitajat (Lähihoitajat ei heidän mielestään ole päteviä mihinkään)
Lähihoitajat ( yrittävät tuoda osaamistaan esiin mutta kelpaavat monen mielestä vain pyllynpyyhintään)
Vanhan koulukunnan sairaanhoitajat ( kaikkein parhaimpia omasta mielestä)
Uuden koulukunna saikut ( Huippu hyviä paperinpyörittäjiä vanhojen saikkujen mielestä
Lääkärit niin tärkeitä että kunniaa hoitsu loukkaa jos erehtyy istumaan samaan pöytään
Niin jos tuohon haluat mennä mukaan niin onnea valinnallesi : D
Niin ja jos kestät työpaikka kiusaamista joka alalla on yleistä
Tarjoilijana en törmännyt kyllä noihin onglemiin.
Niin ja vielä yksi juttu. Jos joskus haluat varhennetulle tai osa- aika eläkkeelle niin sinut nauretaan pihalle. Hoitajat kun ei pääse sellaiselle...