Mikä olis paras tapa jatkaa starttikaapeleita, tinaus ? Vai löytyykö jotain valmista puristettavaa (abiko tyyliin) jatkoliitintä ?
starttimoottori 2,6 kw (volvo tamd41).
Noissa kaapeleissa (-) on selvästi paksumpi (~70 mm2 tai ylikin) kuin ( ) johto (50 mm2), miksi näin ?
Hupiakun kaapeleiden suhteen tuskin on mitään ihmeellistä, kun virrat on aika paljo pienemmät ?
starttimoottori 2,6 kw (volvo tamd41).
Noissa kaapeleissa (-) on selvästi paksumpi (~70 mm2 tai ylikin) kuin ( ) johto (50 mm2), miksi näin ?
Hupiakun kaapeleiden suhteen tuskin on mitään ihmeellistä, kun virrat on aika paljo pienemmät ?
Vastaukset 25
Vanhimmat
löytyy jatkoja, mutta vaativat yleensä omat pihtinsä €€€€.
Miksi haluat jatkaa? Kaksi lyhyttä voi helposti jatkaa 8mm pulttiliitoksella.
Mutta paras tulos on uusi riitävän pitkä kaapeli.
Vaihtaa koko kaapelia...
Tällä hetkellä kaapelia n 3 metriä ja perin veemäisessä paikassa.
Siirrän akut toiseen paikkaan ja siirto edellyttää kaapeleiden jatkamista.
Kaapeleiden päissä ei ole puristettuna mitään vaan ovat suoraan akunkengässä kiinni.
Toimiva ja halpa systeemi on kuoria kaapeleita joku 4 senttiä ja tällätä samanpitusen kupariputken pätkän sisälle. Pitää olla sen paksunen rööri, että 2 kaapelia just menee sisään päällekäin. Sitten vaan naputtelee sopivalla tuurmalla pakettia lyttyyn parista kohdasta ja päälle vaikka kutistesukkaa. Varmasti toimii ja kestää, mutta voi ottaa jonkun pykälien mukaan elävän pilkunviilaajan silmään.
ihmetyttää. 3 m on aika hiton pitkä matka starttikaapelille ja haluat vielä pidentää? Ihan virtahäviöiden estämiseksi starttikaapelin kannattaisi olla niin lyhyt kuin vain onnistuu. Aditan sivuilla on kaapelilaskuri, jolla voit laskea, mikä on häviö minkäkinlaisella kaapelilla ja tehotarpeella. Ja minulla on vähän sellainen näppifiilis, että kannattaa panna tehotarpeeksi vähän isompi luku kuin sen startin nimellisteho on, väittävät jotkut, että kaapelin läpi potkaisee kriittisellä hetkellä pirusti enemmän ampeereita kuin mitä teho/jännite -kaavan mukaan pitäisi.
Tuo pulttijatke on varmaan paras ratkaisu sikäli, että sitä ei tärinä saa pettämään, mutta kyllä minä kerta kaikkiaan suosittelisin uusia kaapeleita. Se on aina paras, jos kaapeli on yhtenäinen. Sitä vanhaa kaapeliahan voi käyttää uuden kaapelin paikoilleenvetoon.
Mikä kone ja mikä teho starttimoottorissa?
Jos sulla on startille noinkin pitkä matka jo nyt, niin sun pitää vaihtaa paksumpaan kaapeliin, mikäli vielä lisää meinaat etäisyyttä! Kaapelin mitan 12 V järjestelmässä saa kaavalla 0,025*W*L/2, jossa L on matka kuluttajalle akulta. Poltat veneesi, jos laitat liian ohkasta...
Noin normaalisti hankalassakin paikassa olevan kaapelin saa vaihdettua kun ostaa uuden ja laittaa uuden ja vanhan päät vastakkain ja muutama kierros ilmastointiteippiä päälle ja vetää uuden kaapelin samalla paikoilleen, kun kiskoo vanhan pois. Pitäisi onnistua vaikka paikka olisi kuinka hankala. Ainoastaan joku tosi paha mutkapaikka voisi jumittaa. Mutta siis teippia leveälle alueelle, että ote molempiin kapeleihin on hyvä.
Biltemasta saa muutamalla eurolla työkalun kaapelikengän puristellitoksen tekemiseen. Laita kaapelikengät ja sitten ne rosteripultilla yhteen. Itse tein tuollaiset liitokset perämoottorille. Ne kun saa avattuakin.
m.r.v.
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=12676.htm&tuote=12676
,
Kävin tarkistamassa noi paksuudet (siis paljaan kuparin)...
plussa oli n. 9 mm ja miinus 11 mm
Eikö noi neliöt saa suoraan halkasijasta (tai säteestä oikeemmin) pii*r^2 ?
Tosta tulis 64mm2 ja 95mm2 ???
50 neliöä on 9mm paksu.
ihmetellyt tuota: se kaapelin neliömitta ei tunnu koskaan ihan täsmäävän kaapelin paksuuteen. 50 mm2 kaapelin pitäisi matemaattisesti olla vain 8 mm paksua (3,14*4*4=50 ja vähäsen päälle). Eli mikä ihmeen jippo tuossa on?
Kaapelin paksuutta kuvaava neliömitta on kaapelissa olevien johtimien yhteisneliömäärä. Jos ja kuten yleensä aina venekäytössä on, että johdin on monisäikeinen, on se hieman suurempi kuin laskennallinen paksuus. Jos kyseessä olisi yksijohtiminen kaapeli, sen laskennallinen paksuus pitäisi täsmät. Yksijohtimisia käytetään kiinteissä asennuksissa ja yleensä maskimissaan 16mm2 asti. Sitä suurempia yksijohtimisia ei ole vielä tullut vastaan. Sähkökeskuksien sisäisissä johdotuksissa käytettyjä penteleitä lukuunottamatta.
sähkökaapeleissa ei neliömäärä vastaa todellisia neliöitä, vaan kaapelin vahvuudeksi ilmoitetaan se neliömäärä mitä sen virranjohtavuus vastaa umpikuparitangossa. Eli vain yksisäkeinen johdin on neliömäärältään se mitä ilmoitetaan. Koska virta kulkee enimmäkseen johtimen ulkopintaa pitkin niin monisäikeinen johto on aina ohuempaa kuin 1-säikeinen.
Nythän on sitte ilmesesti käynynnä niin mulla, että 50 mm2 kaapeila on jatkettu 70mm2 kaapelilla 3 metrin pätkä ja 75mm2 kaapelia on jatkettu 95mm2 kaapelilla sama 3 metriä.
Onko tosta haittaa, että jatkot on eri paksuiset, mutta paksummat kuin jatkettava johto ?
Itsekin keväällä jouduin jatkamaan kaapeleita ja laitoin jatkon paksummalla kaapelilla, sanoisin että se on ihan hyvä noin.
Tosta kaapeleiden jatkamisesta tulee nyt sellanen ongelma, että starttikaapelin plussa on n. 4 metriä 50mm2 ja 3 metriä 70 mm2 -> yhteensä siis 7 metriä. Jos koko 7 m pätkä olisi 50mm2 niin pituus olisi liikaa 2,6 kw:n startille, mutta auttaako tuo 70 mm2 pätkä tuossa nyt siihen asiaan ?
Kaapelin valinnassa on kaksi puolta: jännitehäviö ja paloriski.
Jännitehäviö riippuu kaapelien pituudesta ja huomioon pitää ottaa koko matka akun navalta toiselle. Jos sinulla kerran pelkkä -kaapeli on 7 m, lienee kokonaispituus suuruusluokkaa 14 m. Se on jo paljon! Jännitehäviö riippuu kaapelin vastuksesta, joka on verrannollinen pituus/pinta-alaan. Jos siis olet tuplaamassa pituutta, pitäisi koko kaapelin pinta-alakin tuplata. Mahdollisesti vanhassa asennuksessa on pelivaraa, mutta 14 m 70 mm2 kaapelia aiheuttaa jo 200 A virralla (vastaa startin tehoa) 0,7 V jännitehäviön. Noin iso startti ottaisi varmasti aluksi paljon suuremman, ainakin 500 A, virran, mutta tällöin jännitehäviö olisi jo 1,7 V, joka rajoittaa virtaa jo selvästi eli vaatii akulta paljon enemmän samaan suoritukseen kuin paremmilla kaapeleilla.
200 A virralla 50 mm2 aiheuttaa jännitehäviötä 67 mV/m ja 70 mm2 48 mV/m. Noi vaan lasketaan yhteen. Kaapelipaksuuden muutos ei aiheuta muita ongelmia, jos liitos on hyvä eli jännitehäviötön.
Paloriskin kannalta on oleellisinta ohuin johdin, joka kuumenee eniten. 50 mm2 on aivan OK tämän suhteen ja varmaanin 25 mm2 riittäisi, jos johdot vain olisivat tarpeeksi lyhyet.
Millainen jännitehäviö sallitaan ? Siis että startti toimeis kunnolla ?
Starttimoottorin ilmoitettu teho on aika nimellinen ja se, kuten useimmat sähkömoottorit, voivat ottaa moninkertaisia virtoja käynnistyksen alussa ja myöhemminkin, jos kone ei pyöri helposti.
Akun kyljessä varmaankin lukee CCA- (kylmässä) tai MCA-arvo (lämpimässä), joka on sen antama virta 7,2 V jännitteellä. Se lienee noin ison startin akulla suuruusluokkaa 1000 A. Jos startti tarvitsee joskus tuollaisen hetkellisestikin, 14 m 70 mm2 kaapelilla jännitehäviö on jo 3,4 V, jolloin siis startti näkee vain 3,8 V jännitteen ja startin teho on vain niukasti yli puolet siitä mihin akku pystyisi.
Jos taas virta ei koskaan nouse lähellekään CCA/MCA:ta, akun jännite pysyy paljon korkeampana ja jännitehäviö on myös pienempi -> ei ongelmia.
Tässä on Yamarin manuaali koneelle, jossa 2,5 kW startti: http://ekstrom.fi/index.php?doc_id=21.pdf
Sähkökaaviossa sanotaan, että johtimien yhteispituuden ollessa alle 2,5 m käytetään 20 mm2 kaapelia ja alle 5 m johtimilla 40 mm2. Pidempiä ei edes mainita! 5 m 40 mm2 vastaa jännitehäviöltään 14 m 110 mm2 kaapelia, joten ongelmia voi tulla noilla 50-70 mm2 kaapeleilla.
Onko se starttiakku pakko siirtää? Muut akuthan voivat olla vaikka kuinka kaukana.
Kyllä ne akut nyt siirtyvät ja molemmat toki muuten hommassa ei ole mieltä..
Koska nyt tuolta akuilta jatkokohtaan tulee 2 kpl 95mm2 ja 2 kpl 70 mm2 (alkuperäsessä johdotuksessahan miinus oli paksumpaa kuin plus) niin käytnä noi 95 milliset startin plussaan ja miinukseen. Silloin akulta startille on 3 metriä 95mm2 4 metriä 70 mm2.
Miten/mistä sait nuo mV/m häviöt eri kaapeleilla ? mitähän tuo häviö on 95mm2 kaapelille ?
Nuo lasketaan ilmesesti edestakaiselle metrimäärälle ?
Tässä on yksi laskuri: http://koti.mbnet.fi/huhtama/ele/index.php?si=ml18.sis&pa=
Ei toi laskeminen ole lainkaan monimutkaista ilman laskuriakaan. Jännitehäviö pitää laskea akun navalta toiselle eli kaikki kaapelit yhteen.
Ihan uteliaisuudesta: Miksi akut pitää olla noin kaukana koneesta? On aika tavallista, että starttiakku on eri paikassa kuin hupiakut.
Selailin nettiä hieman aiheen tiimoilta ja eipä kyllä näytä löytyvän mitään suoraa yksiselitteistä vastausta.
Useita laskutapoja ja kaavoja löytyi ja toisilla 70mm2 riittäisi hyvin, toisilla taas ei. Joillakin näistä laskentatavoista se entisenkään starttiakun kytkennän (20v käytössä) ei olisi pitänyt toimia...että silleen.
Pitänee käydä kirjastossa hakemassa opus aiheesta.
Tuo akkuasian pohdinta on hieman turhaa, koska jos sen voisi sijoittaa johonkin kohtaan lähemmäs konetta, asia olisi jo hoidossa eikä tätä teoretisointia täällä pyöriteltäis.
Ota vanha kaapeli mukaan ja kipitä autotarvikeliikkeeseen. Useat liikkeet tekevät halutun mittaisia kaapeleita. Starttikaapelia ei kannata jatkaa. Kaikki jatkokset aiheuttavat ongelmia. Esim. tinattu jatkos ei sovellu hyvin suuriin tehonsiirtohin, sillä suurilla tehoilla kaapeli lämpenee ja sitten taas jäähtyy. Eli liitos laajenee ja kutistuu ja hiljalleen murtuu. Teholiitoksissa pitää käyttää puristusliitoksia. Puristusliitos seuraa paremmin lämmönvaihteluiden liikkeitä.