pohdiskelua

Luulin, että talouden notkahdus, lomautukset ja työvoiman irtisanomiset olisivat vaikuttaneet enemmän asuntojen hintoihin, mutta näin ei olekaan tapahtunut. Mutta miksi näin?

Olisiko pyhä yhteinäisyys kuitenkin sitten vuokrien suhde verrattuna asuntojen hintoihin korkotaso? Viime lamaa ennen näin laskettuna oli kupla, koska asunnoista saatava vuokratuotto oli heikkoa johtuen kovista ostohinnoista ja korkeista koroista. Nyt myöskin laina-ajat ovat pidentyneet ja korot ovat alhaalla sekä vuokrataso on kovempi verrattuna ostohintoihin.

Tästä voi päätellä, että jossain vaiheessa vuokralaisia siirtyy omistusasuntoihin, vuokratuotot huononevat ja jos korot nousevat, mutta työttömyys vielä lisääntyy, seuraa uusi notkahdus asuntojen hintoihin.

Huomoin vaihtoehto olisi talouden ripeä piristyminen. Sen seurauksena asuntojen hinnat tulisivat nousemaan liian nopeasti aina kuplaan asti. Siitä ei hyötyisi oikeastaan kukaan.
8149
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Verrattuna Lamaan, nykyiset saneeraukset vaikuttavat erityisesti alueellisesti. Suuret alueelliset työnanatajat ovat irtisanoneet paljon ja jopa lakkauttaneet tuotantolaitoksia. Näin suurin paine on ollut määrätyissä pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla. 90-luvun alun Lama iski isosti juuri kaupankäynnin ytimeen eli Pääkaupunkiseudulle, jolloin asuntojen hinnat myös Suomen kalleimmilla postinumeroalueilla laskivat rajusti.

Rommaus on siis tosi asia paikoissa kuten Kuusankoski, Kemijärvi ja Salo mutta esimerkiksi Helsingissä hinnat ovat jatkaneet jopa nousuaan. Kehitysalueilta saa nyt sikamaisen halvalla mutta Eirassa hinnat on mitä on. Mitään homogeenistä hintojen romahdusta tai nousua on turha edes odotella.

Äänestä
  • "Rommaus on siis tosi asia paikoissa kuten Kuusankoski, Kemijärvi ja Salo mutta esimerkiksi Helsingissä hinnat ovat jatkaneet jopa nousuaan. Kehitysalueilta saa nyt sikamaisen halvalla mutta Eirassa hinnat on mitä on. Mitään homogeenistä hintojen romahdusta tai nousua on turha edes odotella. "

    Mielestäni varsin asiallista pohdintaa. Itse lisäisin tähän vielä, että näillä pienillä tehdaspaikkakunnilla ei kuitenkaan voida puhua mistään "kuplan poksahtamisesta" koska asuntojen hinnat ja niiden mahdollinen nousu eivät ole siellä perustuneet kysynnän lisääntymiseen vaan asumiskustannukset ovat nousseet yhdessä muun hintatason ja inflaation kanssa. Eli jos hinnat näillä paikkakunnilla töiden loppumisen vuoksi laskevat, puhutaan pakkomyynneistä. Epäilemättä näitä tapauksia koko maan mittakaavassa on / tulee olemaan kymmeniä ja kymmeniä, kuka niistä sitten pääsee oikeasti hyötymään... eipä kovinkaan moni...

    Äänestä

  • yep kirjoitti:

    "Rommaus on siis tosi asia paikoissa kuten Kuusankoski, Kemijärvi ja Salo mutta esimerkiksi Helsingissä hinnat ovat jatkaneet jopa nousuaan. Kehitysalueilta saa nyt sikamaisen halvalla mutta Eirassa hinnat on mitä on. Mitään homogeenistä hintojen romahdusta tai nousua on turha edes odotella. "

    Mielestäni varsin asiallista pohdintaa. Itse lisäisin tähän vielä, että näillä pienillä tehdaspaikkakunnilla ei kuitenkaan voida puhua mistään "kuplan poksahtamisesta" koska asuntojen hinnat ja niiden mahdollinen nousu eivät ole siellä perustuneet kysynnän lisääntymiseen vaan asumiskustannukset ovat nousseet yhdessä muun hintatason ja inflaation kanssa. Eli jos hinnat näillä paikkakunnilla töiden loppumisen vuoksi laskevat, puhutaan pakkomyynneistä. Epäilemättä näitä tapauksia koko maan mittakaavassa on / tulee olemaan kymmeniä ja kymmeniä, kuka niistä sitten pääsee oikeasti hyötymään... eipä kovinkaan moni...

    Paikallisesta hintojen laskusta voi oikeastaan hyötyä vain paikkakunnalla asuva, joka haluaa vaihtaa parempaan asuntoon. Tällaisiakaan ei ole paljon, sillä perusteollisuuden romahdus haittaa myös muita elinkeinoja ja työpaikka saattaa lähteä heijastusvaikutuksena monelta muultakin. Ei sellainen houkuttele ottamaan riskiä.

    Sijoittaja tietysti karttaa muuttotappiokuntia kuin ruttoa, koska siellä jatkuva asuntojen vapautuminen pitää vuokrat kurissa ja takaa ajoittaiset tyhjät kuukaudet. Ei ole hänellekään iloa halvasta hintatasosta.

    Äänestä

  • Jurskista kirjoitti:

    Paikallisesta hintojen laskusta voi oikeastaan hyötyä vain paikkakunnalla asuva, joka haluaa vaihtaa parempaan asuntoon. Tällaisiakaan ei ole paljon, sillä perusteollisuuden romahdus haittaa myös muita elinkeinoja ja työpaikka saattaa lähteä heijastusvaikutuksena monelta muultakin. Ei sellainen houkuttele ottamaan riskiä.

    Sijoittaja tietysti karttaa muuttotappiokuntia kuin ruttoa, koska siellä jatkuva asuntojen vapautuminen pitää vuokrat kurissa ja takaa ajoittaiset tyhjät kuukaudet. Ei ole hänellekään iloa halvasta hintatasosta.

    Paikalliset voivat vähiten hyödyntää paikallista hintaromahdusta mikäli liki ainoa työnantaja lähtee pois. Omaa asuntoakaan kun ei meinaa saada myytyä. Sensijaan voi tavallinen kohtuu hyvin toimeentuleva perhe ostaa pilkkahintaan itselleen kakkos/vapaa ajan asunnon pieneltä paikkakunnalta. Usein järvi vieressä.
    Katselin tässä vuosia näitä vaihtoehtoja. Taisi olla 2004 kuun Uudenkaupungin autotehtaan sopimus Porschen kanssa oli katkoilla. Yksiöitö jopa 7,000 eurolla ja kaksioita 8-12,000 euroa. Meren läheltä ja keskustan läheltä. Vaimo pisti hanttiin mikä harmitti sillä paikallisella vuokratasollakin olisn kuitannut asunnon noin 5 vuodessa. Nyt niitä samoja asuntoja myydään 25-30,000 eurolla joten aika hyvä hinnannousu . Vielä jokunen vuosi sitten Kotkassa oli myynnissä asuntoja Valko nimisellä alueela aivan meren vieressä. 1-3 huonetta parveke 16-32,000 euroa. Monet pääkaupunkilaiset saivat täten edullisen vapaa aika asunnon. Tästä oli lehdissäkin juttuja. Jos on suuria pikavoittoja tavoitteleva sijoittaja niin silloin ei katsota muuttotappioalueita. Pitkämielinen sijoittaja tietää että kyseisillä alueiila hinnat jo romahtaneet pohjalukemiin ja ajan myötä tulee varmasti voittoja tosin euromääräisesti ei niin paljon kun voi saada pääkaupunkiseudulta.

    Äänestä

oikeassa, lisäksi olisi kiva tietää paljonko kauppoja on tehty? En kertakaikkiaa ymmärrä miksi tilastokeskus päätti lopettaa kvartaaleittain julkaistut kauppojen lukumäärät?? Muutenkin tuntuu että hintatilastot julkaistaan nykyisin joka kerta erilaisessa asussa...

Äänestä

Lama on vaikuttanut vasta ensimmäisiin noin 10kk. Hintojen ja talouden laskun, sekä työttömyyden pyhä yhteys tulee näkyviin 2-5 vuoden kuluessa.

Äänestä
  • 2-5 vuoden kuluttua hinnat ovat nousseet ainakin 30 %. Voit sitten tarkistaa, sanotaan nyt vaikka 2013. Palaat vain tälle palstalle ja toteat tuhnujen edelleen odottavan sitä suurta kurpit... eikun romahdusta.

    Äänestä

Asiallista pohdintaa! Ehdottomasti suoraan palstan asijantuntijoiden joukkoon! Oikeita ekonomisteja palstalla ja ovat osuneet monesti naulan kantaan: The Rat, Tyffe38, Omakotiparempiihminen, los stupidos tyfnys -mies. Heidän juttuja kannattaa lukea, jos haluaa pysyä ajan hermolla. Sitten nämä rommarien äänenkantajat ja toistaiseksi aina väärässä: kari. ekonomisti2, kaikki rommenhauserit tms.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


10+7 kirjoitti:

Luulin, että talouden notkahdus, lomautukset ja työvoiman irtisanomiset olisivat vaikuttaneet enemmän asuntojen hintoihin, mutta näin ei olekaan tapahtunut. Mutta miksi näin?

Olisiko pyhä yhteinäisyys kuitenkin sitten vuokrien suhde verrattuna asuntojen hintoihin korkotaso? Viime lamaa ennen näin laskettuna oli kupla, koska asunnoista saatava vuokratuotto oli heikkoa johtuen kovista ostohinnoista ja korkeista koroista. Nyt myöskin laina-ajat ovat pidentyneet ja korot ovat alhaalla sekä vuokrataso on kovempi verrattuna ostohintoihin.

Tästä voi päätellä, että jossain vaiheessa vuokralaisia siirtyy omistusasuntoihin, vuokratuotot huononevat ja jos korot nousevat, mutta työttömyys vielä lisääntyy, seuraa uusi notkahdus asuntojen hintoihin.

Huomoin vaihtoehto olisi talouden ripeä piristyminen. Sen seurauksena asuntojen hinnat tulisivat nousemaan liian nopeasti aina kuplaan asti. Siitä ei hyötyisi oikeastaan kukaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu