Perheensisäinen adoptio!

Hei!
Meillä tapahtui perheen sisäinen adoptio vuosia sitten. Mieheni adoptoi lapsen, minulla oli siis yksinhuoltajuus, eikä lapseni biologinen isä ollut hänen elämässään mitenkään läsnä. Ensin otin yhteyttä paikalliseen lastenvalvojaan joka aluksi oli sitä mieltä että harvammin nämä asiat kovin helppoja ovat. Pitää löytää biol.isä ja häneltä saada suostumus.
Siinä vaiheessa mietimme että palkataanko asianajaja vai mitä tehtäis. Päädyimme kuitenkin itse hoitaa asia ettei toiselle tulisi mieleen että tämä on jotenkin kiusantekoa. Emme tieneet hänen tilanteesta mitään, onko naimissa tms, onko edes kertonut että hänellä on lapsi jota ei tapaa ym. Riski siinä olisi ollut se että hän ei olisi suostunut ja se olisi hankaloittanut tilannetta. Pienen soittoringin jälkeen saimme numeron ja otimme yhtyttä häneen, hän ehkä hämmästynyt mutta oli mielissään kun kuuli pääsevänsä eroon elatusmaksuista (hänen osuus oli 80 e kuukaudessa mikä tuli ulosoton kautta).
Hänen suostumuksensa jälkeen kävin lastenvalvojalla joka keroi tulevansa meille kotiin noin 5-10 kertaa katsomaan tilannetta selvittääkseen onko tämä lapsen edun mukaista. Silloin olimme olleet naimisissa 5 vuotta ja yhdessä 10 vuotta, meillä oli yhteinen lapsi ja miehelläni 2 lasta edellisestä liitosta.
Täytimme paperit, kävimme yhden kerran lastenvalvojan luonna yhdessä ja sen jälkeen he tulivat meille kotiin.Tapaaminen meillä kesti noin 2 tuntia jonka jälkeen he olivat sitä mieltä että he ovat saaneet kaikki tarvittavat tiedot. Meillä lapseni kutsui miestäni isäksi ja hän on aina ollut samalla "viivalla" kun muut lapset.
Uusperheessä kun on oltava todella oikeudenmukainen jotta asiat toimii kun on "sinun, minun ja meidän" lapset.
He olivat sen yhden kerran jälkeen sitä mieltä että tämä on lapsen edun mukaista ja että he laittavat paperit kuntoon.
Lapsen biologinen isä oli käynyt pakollisella "tiedäthän mitä olet tekemässä" ns. kursilla oman paikkakuntansa lastenvalvojalla, allekirjoitti siellä paperit ja ne lähettiin meidän lastenvalvojalle.
Sieltä kun paperit saapuivat veimme ne käräjäoikeuteen vahvistettavaksi. Sieltä tuli jo muutaman viikon kuluttua päätös ja näin miehestäni tuli lapseni, anteeks lapseMME =) virallinen isä.
Koko juttu kesti noin 4 kuukautta ja ainoa asia mikä maksoi oli käräjäoikeuden päätös, noin 70 euroa plus kaikkien virkatodistukset, maksoimme myös toisen osapuolen todistuksen, eli yhteensä alle 100 euroa.
Lastenvalvoja oli ilmainen.
Meidän kohdalla asiat meni todella helposti ja olen helpottunut. Enää ei tarvitse miettiä että mitä jos minulle sattuu jotakin ym. Toki meillä oli testamentti jossa ilmeni mitä haluamme ja lapseni oli rahallisesti siinä turvattu, ihan niin kun kaikki muutkin, mutta tämä on helpompaa jos jotain sattuu.

Toivottavasti sait vähän apua tästä ja toivomme että teilläkin käy yhtä mutkattomasti asiat jos joskus tälle polulle päätätte lähteä.

Mukavaa syksyn jatkoa!