lähti hiukset pois syöpähoitiojen takia,tunsitko itsesi rumaksi?Miten sen koit..oliko se suoraan sanottuna ihan HIRVEETÄ?
Vai sopeutuiko siihen ?.
Jos sinulta jouduttiin poistamaan koko rinta tai rinnat,oliko se niin paha vai pystyykö siihenkin sopeutumaan?
Epätoivossa ja toivossa elävä,juuri rintasyöpä diagnoosin saanut nainen.
Vai sopeutuiko siihen ?.
Jos sinulta jouduttiin poistamaan koko rinta tai rinnat,oliko se niin paha vai pystyykö siihenkin sopeutumaan?
Epätoivossa ja toivossa elävä,juuri rintasyöpä diagnoosin saanut nainen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tunai rumaksi minut ilman perukkia,ja oli iloinen kun hiujset alkoivat kasvamaan,
Sairastuin syöpään nelikymppisenä. Hoitojen takia hiukset ovat lähteneet kaksi eri kertaa. Hiusten lähtö ei ollut siinä tilanteessa (todella rankat hoidot pahoinvointeineen yms) mikään hirveä asia minulle, eli ei haitannut yhtään. En edes hankkinut peruukkia, kuljin milloin minkäkin näköinen huivi päässä. Olen aina ihmetellyt, miksi se monille naisille nyt niin kauhean kamala asia on, kasvaahan ne hiukset takaisin sitten ajallaan. Kun en itseäni koskaan kovin kauniina ole pitänyt, niin koin että ilman hiuksia olin oikeastaan aika jännän näköinen, vähän kuin joku taiteilija/rokkari tms.
Siinä vaiheessa kun silmäripset ja kulmakarvat hävisi, se oli aika outoa. Kaikiltahan ne eivät lähde, kuten ei hiuksetkaan, hoidot ovat sairauden mukaan niin erilaisia. Itse asiassa inhottavampaa taisi olla nenäkarvojen lähteminen (nyt naurattaa se, kun ihmiset niitäkin trimmaavat), räkä valui huomaamatta milloin missäkin kiusallisessa tilanteessa. Sen seurauksena minulla on nenäliinoja miljoonittain joka ikisessä taskussa.
Minulla syöpä sijaitsi keuhkoissa. Keuhkoleikkauksen takia hingun ja vingun nyt vajailla palkeilla. Pienirintaisena (paistetut viiriäisen munat) olen monesti ajatellut, että ennemmin olisin luopunut tisseistäni kuin keuhkosta.
Jokainen meistä kokee oman sairautensa omalla tavallaan, toiselle joku asia on hankala, toiselle taas joku toinen.
Sinulle haluan sanoa, että älä unohda huumoria sairautesi aikana. Mikäli hiuksesi lähtevät, nauti vaikkapa siitä ettei niitä tarvitse aina olla vääntämässä mallilleen peilin edessä. Ja pyydä ystäviltä nimmareita kaljuusi.
Lämpöä syksyysi!
kertoa, että olet harvinaisen viisas ihminen...ja iso hatunnosto!!!!!!!!!!!
Olen itse sairastanut syöpää, jota on hoidettu sytostaateilla pariin otteeseeen. Kummallakin kerralla hiukset lähtivät päästä. Hiustenlähtö on se konkreettinen asia, josta muutkin voivat päätellä jotain olevan pahemman kerran pielessä.
Hiukset ovat kuitenkin vain hiuksia, ja sytostaattien päätyttyä ne kasvavat takaisin. Niitä on melko turha murehtia. Jos et peruukkia halua hankkia, niin pidä vaikka pipoa. Hiusten sijaan huomio kannattaa keskittää omaan tautiin, hoitoihin ja omaan hyvinvointiin niiden aikana. Puuttuvien hiuksien kauhistelemisen sitä vastoin voi hyvin jättää vaikka naapureiden tehtäväksi.