Silvio Berlusconi säädätti taannoin Italiassa puolueensa enemmistön voimin erityislain, jolla pääministerille taataan syytesuoja korruptio- ym. epäilyjä vastaan. Tuo suojeluslaki on vastikään todettu Italian perustuslakituomioistuimessa perustuslain vastaiseksi.
Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO on suositellut, että Suomen tulisi tiukentaa rikoslain säännöstä kansanedustajan lahjusrikoksesta. Voimassa olevan vuodelta 2002 olevan lain mukaan kansanedustajalta edellytetään, jotta rikos täyttyisi, LUPAUSTA TOIMIA saadun edun vuoksi edustajantoimessaan jonkin eduskunnassa käsiteltävänä olevan tai käsiteltäväksi tulevan asian päättämiseksi tietyllä tavalla. Tällaisen lupauksen näyttäminen on käytännössä useimmiten mahdotonta. Virkamies taas syyllistyy lahjuksen vastaanottamiseen jo sillä, että hän vastaanottaa tai hyväksyy edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka ON OMIAAN VAIKUTTAMAAN hänen toimintaansa palvelussuhteessa.
Oikeusministeriön työryhmä on GRECON suosituksen johdosta valmistellut lakiluonnoksen, joka on eilen perjantaina luovutettu oikeusministeri Tuija Braxille. Sen mukaan kansanedustajaa voitaisiin lahjuksen ottamisesta rangaista, vaikkei asiaan liittyisi nykylain edellyttämää lupausta toimia tietyllä tavalla; riittäisi, että teko olisi omiaan horjuttamaan luottamusta edustajantoimen hoitamisen riippumattomuuteen.
Em. työryhmään kuulunut rikosoikeuden professori Pekka Viljanen on varsin skeptinen siihen nähden, että kansanedustajia tuomittaisiin lahjusrikoksista Suomessa tulevaisuudessakaan. Hän arvioi riittävän näytön saamisen vaikeaksi mahdollisen lainmuutoksen jälkeenkin.
Erityisen vaikeaksi kansanedustajan tuomitsemisen lahjusrikoksesta kuitenkin tekee se, että kansanedustajan syytteeseen panosta nykylain mukaan ei päätä syyttäjä, vaan eduskunta. Professori Viljanen uskoo, että eduskunta ei edelleenkään halua antaa syyteoikeutta syyttäjille, vaan haluaa säilyttää sen itsellään.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi vahvistaa epäilyn todeksi. Hänen mukaansa on parasta, että harkintavalta syytteen nostamisesta kansanedustajan lahjusrikosasiassa pysyy eduskunnalla. "En jättäisi sitä syyttäjien käsiin", Sasi toteaa (HS 7.11.)
Etsimättä tulee mieleen Italia ja sen pääministeri Silvio Berlusconi. Tosin suojattavien joukko meillä on huomattavasti laajempi.
Perustuslaissa kansanedustajien koskemattomuus on turvattu siten, ettei heitä saa asettaa syytteeseen eduskunnassa lausuttujen mielipiteiden takia. Viljasen mielestä olisi "erittäin väkinäistä ja tarkoitushakuista" ulottaa perustuslaillinen syytesuoja myös lahjusrikoksiin.
Saapa nähdä, miten asia eduskunnassa etenee. Kansamme edustajat eivät juurikaan ole häpeilleet ylivertaisten etujen kahmimista itselleen, tuoreena esimerkkinä äskettäin lööppeihin päässeet eläke-edut. Tuskinpa he lahjusrikosasiassakaan tästä linja tulevat lipsumaan.
Mutta tyydyttääkö tällainen puolitiehen jääminen GRECOA - ja suomalaisia?
Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO on suositellut, että Suomen tulisi tiukentaa rikoslain säännöstä kansanedustajan lahjusrikoksesta. Voimassa olevan vuodelta 2002 olevan lain mukaan kansanedustajalta edellytetään, jotta rikos täyttyisi, LUPAUSTA TOIMIA saadun edun vuoksi edustajantoimessaan jonkin eduskunnassa käsiteltävänä olevan tai käsiteltäväksi tulevan asian päättämiseksi tietyllä tavalla. Tällaisen lupauksen näyttäminen on käytännössä useimmiten mahdotonta. Virkamies taas syyllistyy lahjuksen vastaanottamiseen jo sillä, että hän vastaanottaa tai hyväksyy edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka ON OMIAAN VAIKUTTAMAAN hänen toimintaansa palvelussuhteessa.
Oikeusministeriön työryhmä on GRECON suosituksen johdosta valmistellut lakiluonnoksen, joka on eilen perjantaina luovutettu oikeusministeri Tuija Braxille. Sen mukaan kansanedustajaa voitaisiin lahjuksen ottamisesta rangaista, vaikkei asiaan liittyisi nykylain edellyttämää lupausta toimia tietyllä tavalla; riittäisi, että teko olisi omiaan horjuttamaan luottamusta edustajantoimen hoitamisen riippumattomuuteen.
Em. työryhmään kuulunut rikosoikeuden professori Pekka Viljanen on varsin skeptinen siihen nähden, että kansanedustajia tuomittaisiin lahjusrikoksista Suomessa tulevaisuudessakaan. Hän arvioi riittävän näytön saamisen vaikeaksi mahdollisen lainmuutoksen jälkeenkin.
Erityisen vaikeaksi kansanedustajan tuomitsemisen lahjusrikoksesta kuitenkin tekee se, että kansanedustajan syytteeseen panosta nykylain mukaan ei päätä syyttäjä, vaan eduskunta. Professori Viljanen uskoo, että eduskunta ei edelleenkään halua antaa syyteoikeutta syyttäjille, vaan haluaa säilyttää sen itsellään.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi vahvistaa epäilyn todeksi. Hänen mukaansa on parasta, että harkintavalta syytteen nostamisesta kansanedustajan lahjusrikosasiassa pysyy eduskunnalla. "En jättäisi sitä syyttäjien käsiin", Sasi toteaa (HS 7.11.)
Etsimättä tulee mieleen Italia ja sen pääministeri Silvio Berlusconi. Tosin suojattavien joukko meillä on huomattavasti laajempi.
Perustuslaissa kansanedustajien koskemattomuus on turvattu siten, ettei heitä saa asettaa syytteeseen eduskunnassa lausuttujen mielipiteiden takia. Viljasen mielestä olisi "erittäin väkinäistä ja tarkoitushakuista" ulottaa perustuslaillinen syytesuoja myös lahjusrikoksiin.
Saapa nähdä, miten asia eduskunnassa etenee. Kansamme edustajat eivät juurikaan ole häpeilleet ylivertaisten etujen kahmimista itselleen, tuoreena esimerkkinä äskettäin lööppeihin päässeet eläke-edut. Tuskinpa he lahjusrikosasiassakaan tästä linja tulevat lipsumaan.
Mutta tyydyttääkö tällainen puolitiehen jääminen GRECOA - ja suomalaisia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi vahvistaa epäilyn todeksi. Hänen mukaansa on parasta, että harkintavalta syytteen nostamisesta kansanedustajan lahjusrikosasiassa pysyy eduskunnalla. "En jättäisi sitä syyttäjien käsiin", Sasi toteaa (HS 7.11.)"
Korppi korpin silmää noki!
Kova homma, saada GRECO tyytyväiseksi ja lopettaa EIT:een langettavat tuomiot oikeusloukkauksista.
No Suomessa ollaan kekseliäitä, toimikunta kasaan joka junailee tarvittavat porsaanreiät lakeihin.
Tuosta syystä muutkin rikollisetkin kulkee kokoajan edellä...
Suomeen pitäisi perustaa uusi Valtakunnansyyttämättäjättäjän virka, jolle annetaan yksinomainen syyttämättäjättämisoikeus kansanedustajien, valtioneuvoston jäsenten ja korkeimpien virkamiesten keskinäisestä hyväntekeväisyydestä.
Syyttämättäjättämisen voi tehdä seuraavilla perusteilla:
1) Kohtuusperuste eli "Maan tapa" -peruste
2) Konkurrenssiperuste: kun avustuksia on saatu on tarpeeksi, kaikista voidaan tehdä yhteinen syyttämättäjättämispäätös.
3) Todennäköiset yleiset syyt (ns. painava syy -peruste).
Näin oikeusvaltion periaatteet toteutuvat, kun kansanedustajat eivät voi syyttämättäjättää omassa asiassaan eikä myöskään eduskuntaa alisteta kaikenkarvaisten "kihlakunnanviskaalien" syyniin.