Minkälaiset osuudet saa lapsettoman avioparin sisarukset, jaetaanko molempien puolisoiden sisaruksille saman suuruinen osuus eli 50/50 vai voiko toisen puolison suku saada enemmän jos ko. puolisolla on enemmän omaisuutta kuin toisella, keskinäistä eikä muutakaan testamenttia ole olemassa. Miten on tasingon kanssa olisiko viimemmäksi eloon jääneen pitänyt hakea tasinkoa eläessään vai voiko sen tehdä perilliset molempien kuoltua?
Lapseton pariskunta
Ihmettelevä
113066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mikäli leski on varakkaampi hänen ei tarvitse luovuttaa tasinkoa ja tämän leski tuo ilmi ennenkuin ositus suoritetaan. Muutoin perilliset sisaret perivät 50/50.
Mutta kun ensiksi kuolleen perunkirjan mukaan hänellä oli enemmän omaisuutta ja nyt molemmat ovat kuolleet.
Omaisuus jaetaan 50/50% ja toinen puoli menee toisen sisaruksille, koska testamenttia ei ollut.
Asia on näin.
Siis vaikka tasinkoa ei olisi haettukaan ensimmäisen puolison kuoltua niin molemmat suvut ovat tasa-arvoisia
Ensinkuollut oli puolisoista varakkaampi. Koska puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta eikä testamenttia eikä tiedossa ole myöskään sitä, että ensinkuolleella olisi ollut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, saa leski avio-oikeuden perustteella puolet puolisoiden netto-omaisuudesta. Toisen puolen omaisuudesta leski sai perintönä puolisoltaan. Nyt on leskikin kuollut ja omaisuus jaetaan tasan sukuhaarojen kesken.
Jos kuitenkin ilmenee, että että jommallakummalla puolisolla olisi ollut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, muuttaisi tämä jakoa.
Puolisoilla ei ollut avioehtosopimusta. Avio-oikeudesta vapaata omaisuutta voi saada muullakin tavalla: testamentilla tai lahjakirjalla saatu omaisuus, josta testamentti- tai lahjakirjamääräyksellä on avio-oikeus poissuljettu.
jos puolisoilla on keskeinen testamentti, se joka kuolee ensin perii puolison omaisuuden. Miten sitten kun kuolee myös se viimeinen niin kuka perii hänet? Ja onko valitus oikeutta ensin kuolleen sisarilla?
Kaikki riippuu testamentin sisällöstä. Testamentilla voidaan määrätä, että leski saa omistusoikeuden koko omaisuuteen tai johonkin osaan siitä. Jos leski saa omistusoikeuden eikä testamenttiin sisälly ns toissijaismääräystä, menee omaisuus lesken jälkeen lesken oikeudenomistajille. Tällöin puhutaan ns rajoittamattomasta omistusoikeudesta.Tässä tapauksessa leski voi myöhemmin laatimallaan testamentilla määrätä vapaasti kaikesta jäljellä olevasta omaisuudesta.
Usein lapsettomien pariskuntien testamenttiin sisällytetään toissijaismääräys, toisin sanoen määräys siitä mihin omaisuus mennee ensisaajan (=lesken )oikeuden lakattua. Siinä tapauksesessa leski ei saa testamentilla määrätä perintönä saamastaan omaisuudesta.
Ensin kuolleen sisaria kutsutaan toissijaisiksi perillisiksi.Saadakseen lainvoiman, testamentinsaajan tulee antaa testamentti tiedoksi toissijaisille perillisille. Tässä vaiheessa toissijaisilla perillisillä on oikeus moittia testamenttia esim testamenttiin sisältyvän muotovirheen vuoksi. Näyttövelvollisuus muotovirheestä on moittijalla.
Leski on saanut omaisuuden testamentilla ja hän saa määrätä siitä tai tehdä omaisuudelle mitä haluaa.
Ensiksi kuolleen sisaret eivät peri, koska hän jätti omaisuutensa leskelle. Lesken sisarukset ja heidän lapsensa perivät, ellei lesken isä tai äiti ole enää elossa.
Asia riippuu aivan ratkaisevasti testamentin sisällöstä kuten olen edellä lähes samaan aikaan kirjoittamassani vastauksessa selvittänyt.