Pihan takana yksinään olevan piharakennuksen telineessä makasi unohtunut pyörä jonka sinne oli joku varastanut ja nyt se odotti että joku olisi sen kunnostanut ja sitä tarvitsee taas ajeluun. Hyytävän pölyinen ja savunkarvainen pihamaa oli rikollisten tuttu. Jossakin ikkunassa oli tapahtumassa juuri sillä hetkellä mukilointi. Oliko tuo pyörä sen mukiloitsijan, sitä ei kukaan osannut tietää. Miten tästä pitäisi jatkaa että tulisi selväksi että jotain seksiäkin on vielä lutossa?
heitä kommentti kirjastani
LIKE Kake
38752
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
... ai onks tää joku takakansiteksti ?
No onkohan sitä seksiä rutostikin tulossa....................
?
lutossa se seksi oli. jos ois ollu lotossa, niin sit tietty tulis ruttoki
sit vielä joku graffitimaimen kuvitus, ni olis magee. mä ainaki ostain ja jos vielä lisäät sähäkkää vakamamboo ni täs on kaikki kakassa.
olet ensimmäistä kertaa "pappia kyydissä".
Kun sanotaan "Pihan takana", miten ymmärrät sen?
Vai tarkititko "Pihan takaosassa olevan piharakennuksen telineessä"?
Mikäli polkupyörä on telineessä, se ei makaa!
Pyörä ei "nyt se odotti", kun se on seisonut siellä vuosikausia. Ellei kyse ole lasten kirjasta.
Miten jatkaa?
Ensin kanattaisi aloittaa alusta.
Mikäli kyse ei ole dekkarista, mukilointi ja seksi voi odottaa.
Kannattaa ensin kuitenkin lukea sata dekkaria, jotta saa aavistuksen miten niitä kirjoitetaan.
Mikäli ei vielä avautunut, on syytä lukea seuraavat kaksisataa dekkaria.
"Hyytävän pölyinen ja savunkarvainen" ??? Mitä vuodenaikaa mahdamme elää ja missä maassa?
Asutko maalla vai kaupungissa?
Mikäli kaupungissa, katso kadulle ja kirjoita siinä olevista esineistä.
Mikäli ikkuna on sisäpihalle, siellä olevista tavaroista.
on hän ollut papin kyydissä, kun hän oli menossa lomailemaan kesälomallaan kylpylään, mutta kuuluu kyllä erä seurakuntaan
en minä ymmärrä miten paljon metreinä pihan takana. hän tarkitti ihan pihan takana olevaa santakenttää ja sen telinettä jossa se pyöräkin on.
kyllä se pyörä vain siellä makasi, sen näin myös minä ja moni muu.
pyorä kyllä"nyt se odotti", eikä se siellä vuosia ole ollut kun hänen kirjoituksensa on fantaciakertomus. ellei tämä olisi aikuisten kirja niin ei hän sitä vavvoille esittelisikään.
mitä sinä kyselet miten hän jatkaa kun hän kysyi sitä jo.
alotti jo kanattamaan alusta ja teki senkin monta kertaa. ei hän halua mukiloida dekkarissa vaan haluaa sen tänne. kummankinko kanssa hänen pitää odottaa, mukiloinnin ja seksin?
luki hän jo tuhat dekkaria ja pokkariakin. jos aavistai miten niitä kirjoitetaan, ei olisi täällä ja laittaisi kysymyksiä. jos sinun mikäli ei vielä avautunut, lue yksi kirja hyytävän pölyinen, savuinen. karvas totuus on, että elämme julmaa marraskuuta tällä planeetalla, maassa jota ei enää tunne.
kuka enää elää maassa, kun kaupunki toi koneen metsään, katkaisi puut ja mursi pääni rikki.
katson kadulle ja näen sinut, kuinka esine olet tänään. kirjoitan sinusta mielelläni, sisäpihan tavara, joka et tiedä itse mille hyllylle kuulut ja silti toimit oppaana. riittää, ruoanantaja.
arvostelua.
Ei ehkä kannattaisi kysyä mielipidettäkään.
ei kannata liikaa lukea dekkareita. Se, että yrittää kirjoittaa niin kuin pitää kirjoittaa, tappaa tehokkaasti luovuuden. Sellaista tekstiä vasta onkin kärsimystä lukea. Kirjoita vaan omalla tyylillä, älä yritä kopioda muiden tyyliä. Sulla on ihan hyvää tekstiä, vaikkakin sanonnat ontuu, ne ei ole sujuvia.
Vastauksesi saamaasi kritiikkiin oli täynnä herkullisia kielikuvia, siis huomattavasti mielenkiintoisempi kuin itse romaanin aloitus. Lähdepä kokeeksi sittenkin liikkeelle siitä. Kokeile. Keksi. Pidä hauskaa. Kyllä se sieltä lähtee.
Täähän on ihan täydellinen tälleen, Viimesen lauseen jättäisin paikalleen, siitähän sen tietää.
Hei sinä, joka kirjoitit tekstin otsakkeella "Makaa telineessä". Voisitko kertoa miten sinuun saisi yhteyden?
olen kiinnostunut tavastasi kirjoittaa. Laita viesti tähän keskusteluketjuun, kun saan viestisi, laitan sinua varten esim. sähköpostiosoitteen, johon voit ottaa yhteyttä. Jos joku tuntee tai tietää ko. kirjoittajan, voisitko välittää tämän tiedon eteenpäin. Kiitos.
Hei kirjottajan etsiskelijä!
Olisitko kiinnostunut minun kirjoituksistani, kirjoitan vaikka mitä ja ihan sekoakin joskus. Jos kerrot mitä haluat niin minä lähetän. Minulla on ainakin tuhat sivua erilaisia kirjoituksia, science-fiction tyyppisiä mutta sitten on kaikkea muutakin.
Jos kirjoitin tekstin ystäväni vuoksi, miksi kertoisin enää muuta. En osaa paljon, en kirjoittaakaan, vaikka
se on kuin pakko ja valkoinen paita. Viilsin laatikkoon aukon, lähetän siihen itselleni, luen ja vastaan itselleni. Keskustelun ketju tai muu, yksinäinenkään viesti, ei tavoita minua enää. Oma pieni sähköni, olematon alani ei riitä julkiseksi leiväksi, ei osoittamaan että olisin jotakin, mitä itse kaipaan, puhumattakaan siitä, että olisin erinomainen teille, jotka syleilette uutta minua. Se olen vain kerran, mutta tie on pitkä.
Anteeksi ja näkemiin.
Hei "981" ("Makaa telineessä")!
Toistan pyyntöni, ilmoita miten saan sinuun yhteyden.
Olisin hyvin kiitollinen.
Vetoan vielä sinuun "981". Kirjoituksesi voisi olla sitä "julkista leipää", jota etsimme. Ymmärrän erittäin hyvin mitä toit esiin lyhyessä kiteytyksessäsi, mutta juuri siksi ja siitäkin huolimatta pyydän kertomaan miten saamme sinuun yhteyden.
Hihi, tää on huippu, ihan menee jo dekkarista. Jollain on nyt hauskaa.
"Kadonneen kirjoittajan arvoitus" ;-D
"Kustannustoimittajan epätoivo"
Tuokin on hyvä.
Epätoivoissaan kustantaja murhaa itsepintaiseti teostaan tyrkyttävän kirjoittajan jne.
"Kaikki alkoi päivänä, jona postinkantaja ei tuonut kustannustoimittajan työpöydälle ainuttakaan uutta käsikirjoitusta."
... mieleeni tuli tällaisesta aloituksesta
Nalle Puh
... joten ehkä ei sopisi sittenkään genreen,
tai
ehkä sopiikin,
joo
kyllä sopii mikäpä siinä...
hyvä !
...… ja kustannustoimittaja lyypähti pöytää kohti iskien otsalohkonsa mustepullossa tököttävään sulkakynään, joka sujahti vikkelästi korvan taakse ojentautuen kuin entisaikojen ukkojen tupakkiholkit. Että osasikin puikahtaa sukkelasti. Nyt jos joku olisi nähnyt tapauksen, niin varmasti ajatteli että äijähän on viittä vaille lähdössä lentoon!
Etuhuoneesta kuului kuinka sihteeri pälpätti puhelimeen ja kahvihuoneen kirjahyllyllä Klassikon takana napitti kirkassilmäinen muusa suu virneessä huoneessa olijoita kuunnellen juoruja, jotka...
Erittäin suuri osa kuuluu jälkimmäisiin.
Nalle Puh on mitä mainioin. Pahkasika voisi myös sopia. Lienemme tosin vasta hakemassa tarinamme runkoa, emme rakennetta, joten tyylistä voidaan päättää tuonnempana.
Dekkarimme sankari. Onko hän salaperäinen kirjoittaja (siis kir-joit-ta-ja) vai kustannustoimittaja, joka jonkin (minkä) kohtalon ajamana ajautuu viettämään muutoinkin vähäistä aikaansa kirjoittelijoiden (siis kir-joit-te-li-joi-den (!) huomatkaa ero edelliseen) palstalla etsimässä kirjoittajia (siis kir-joit-ta-jia). Syynä
1. Sivupersoona, siis pakonomainen itsensä nöyryyttäminen kir-joit-te-li-jan ominaisuudessa ja todellisen arvoaseman (yhtä pakonomainen) väläyttely silloin tällöin?
2. Vai kenties suosion äkillinen romahtaminen jostain (mahdollisesti realiteeteilta karkaavasta) syystä, kuten aiemmin ehdotin (siis eräänä päivänä kustannustoimittajan pöydälle ei enää tullut uusia käsikirjoituksia. Ensimmäisenä päivänä hän ei vielä huolestunut. Jokin mitätön poikkeama tilastollisesta todennäköisyydestä, postilakko, eksynyt postinkantaja, räjäytetty postilaatikko, tuskin kummempaa. Hyvä vaan, että joskus sai olla rauhassa tuhertelijoilta. Mutta kun käsikirjoituksia ei tule seuraavana, eikä sitäkään seuraavana päivänä, hän alkaa todella huolestua)
Itse tekisin kustannustoimittajasta tämän (anti)sankarin.
...osaa kirjoittaa myös huonosti niin, että sen lukeminen kiinnostaa. Tärkeintä ei ole itse teksti vaan se, mitä se luo. Naljailijoiden tekstien ytimeksi jää, että he eivät hallitse kirjoittamista miltään osin. Turha siis odottaa poimijaa kirjalliselta foorumilta, mutta ehkä äiti tai tyttöystävä vielä ymmärtää.
Ei ollut tarkoitus vähätellä tai naljailla. Tässä ketjussa vain olisi ainekset veijaritarinaan tai johonkin spekulatiiviseen ilotteluun, jota vain en ole kiinnostunut oikeasti kirjoittamaan, koska se ei tyylillisesti innosta.
Hyvää jatkoa vaan kaikille kirjoittajille ja kirjoittelijoille. Pysytään jatkossa vakavina ja pidetään ryppy tiukasti otsalla.
piskit vinkuu ku kipeenä
Koko juttu on provo ja sen keksijää taitaa nyt ottaa päähän, kun ei mennyt täydestä.
Haluamme varmistaa ettet ole roskapostirobotti. Kirjoita joku tyhmä juttu niin tiedetään että olet ihminen.
kuuluu sillalta äänien takaa yksinäisten lehtien värinä ja juuri siinä kohtaa istahdan, sytytän savukkeen ja palan loppuun vaatimusten säikeessä. Kylmä lämpö kohtaa sylini sokeana, vailla emoa. Se olen minä, älkää ottako häntä kovin vakavasti
ok,`minä´ luovutan... mene 2. Linjalle, talon nro 22 viereen huomenna 25.11. klo 06.18. Päähäsi lentää tuolloin pieni paketti, jossa on savukerasia. Ota selville, mistä se on ostettu (selviää kun purat infrapunajäljen viivakoodista). Sano myyjälle sana ´havaa´ ja hän antaa sinulle kynän ja paperia. Kirjoita kynällä paperille puhelinnumerosi, ryttää paperi ja heitä se sisään klo 06.32 ohi ajavan 3T-ratikan takaovesta pysäkillä. Otan sinuun yhteyttä jouluna. ps. tunnistan sinut kadulla punaisesta hatusta ja keltaisesta sadetakista.
se osas kirjottaa
TOSIKKO!
haikaa kadotetun savun sijoja, siltä lähtee pois ja löytää Väinämöisen ja kumppanit, kumppaniksi tosi kirjoittajalle, hänen jota nyt et löydä. Itket suruasi, kun epäkirjoittajat jälkensä jättävät, sotkevat tosi kirjoittajan kauniin ja puhtaan, puhun: täydellisen, jäljen. Olet lumoissa hänen, ymmärtää vihasi niitä kohtaan, jotka eivät ole kuin hän, suren kanssasi, xääjazz...
kateellinen ku joku osaa kirjottaa
olla kateellinen. olemme oppimassa, matkalla kuin hän, joka on sinulle se ainoa, ymmärrän tämä on nuoren ihmisen idolatrismia, mutta ystäväni, näe kauneutta muissakin jäljissä ja avarrut mieleltäsi, opit lisää, ehkä olet kadottanut hänet siksi, että jonain päivänä sinä itse kirjoittaisit kuin hän
ollaan oppimassa. ja muuki toi oli totta munassa.
tänks. en sano ystäväks, ku oon vaan karu hemmo ja sä kai joku mummo, mut tänsk kuiteski.
hyvä, kiitos sulle karu hemmo, by the way, oon Jätkä
... siis Kouvolan dekkarikilpailu,
sitäkö se sitten
?
... onhan tässä rimpsussa jo juonimisia vaikka kolmeen dekkariin.
Joo.
Hyvältä näyttää.