haikeaksi, vaikkei poika vielä niin ymmärräkään isättömyyttään. Nokkelana oli päiväkodissa ratkaissut ongelman itse isänpäivä askarteluissa, ja askarrellut itselleen lahjan ja kortin. Saas nähdä mitä ensi vuosi tuo tullessaan ja seuraavat kun ikää tulee lisää.
Oletteko lähettänyt lapsen tekemät isänpäiväkortit isälle vaikka isä ei halua olla missään tekemisissä lapsensa kanssa? Itse ajattelin että varmasti pakko jos lapsi sitä haluaa.
Ei puutu lapselta pelkästään isä, vaan koko toinen puoli sukua. Ei helppo tie kuljettavaksi.
Oletteko lähettänyt lapsen tekemät isänpäiväkortit isälle vaikka isä ei halua olla missään tekemisissä lapsensa kanssa? Itse ajattelin että varmasti pakko jos lapsi sitä haluaa.
Ei puutu lapselta pelkästään isä, vaan koko toinen puoli sukua. Ei helppo tie kuljettavaksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
isän puolen sukua kiinnosta lapsen olemassaolo?
en tunne heitä. Ilmeisesti ei kiinnosta, mutta tuskin ovat edes lapsesta tietoisia, näin luulisin.
Ihan samoja mietin, tosin lapsi vasta niin pieni ettei isänpäivistä tai muistakaan juhlista ymmärrä. Onneksi on ukki jolle voi tehdä isänpäiväkortteja.. Meillä kyllä isän puolen suku on tietoinen (tai ainakin isovanhemmat) lapsesta, mutta ei ole mtn yhteyksiä ollut. Haikeaa on kyllä, ja välillä ärsyttää kun isänpäivän alla joka lehti hehkuttaa isiä.. ymmärrän sen kyllä, varmaan suuri osa isistä ansaitsee sen hehkutuksen, mutta oman lapsen puolesta tietysti tuntuu kauhean pahalta. Ensi vuosikin vielä varmaan menee ok, kun ei ymmärrystä vielä ole, mutta kahden vuoden päästä voi jo tulla kyselyjä...
voisitte olla rohkeampia ja olla enemmän, aktiivisemmin yhteydessä isän sukuun ja tehdä lasta tykö heille.
Mitä menetettävää teillä on, vaikka hiukan painaisttekin päälle? Sitten voitte ainakin olla rauhallisin mielin, että itse teitte kaikkenne, että lapsella olisi ollut isoisiä ja mummoja siltäkin suunnalta.
Aloittaisin joulukortilla, lapsen kuvalla tai jopa kuvakertomuksella ja kysymyksellä, haluaisivatko he tavata pikkuista, koska olisi mukavaa, että lapsella olisi isovanhemmat vaikkei vanhemmat yhdessä olisikaan. Jos siellä päässä on sydämen sivistystä, he vastaavat. Ei koko suku voi olla sydämettömiä!
naisista sen, että teissä on vikaa, jollei mies halua pitää yhteyttä teihin tai lapsiin.
Koettakaa ryhdistäytyä ja hankkikaa lisää lapsia vai niistä kiinnostuneiden ukkojen kanssa. Tainnut olla taas baarikeikkojen tulokset nämä lapset ?
No tottakai! Ainahan se syy on naisessa, kenessä muussakaan? Jos mies ei halua pitää yhteyttä omaan lapseensa on syy tietenkin lapsen äidin. Sillä mies, tuo luomakunnan kruunu, ei koskaan milloinkaan ole vastuussa mistään, eikä häneltä mitään voi vaatia. Olisihan se nyt liikaa vaadittu aikuiselta mieheltä huolehtia ehkäisystä ellei lasta halua. Puhumattakaan siitä että jos niitä muksuja on tehty, on niistä huoltakin pidettävä. Eihän nyt sellaista...miehiltä...pikkuveitikoilta... Ymmärretään niitä vaan porukalla, pojat on poikia vähän vanhempinakin ja naisten niskaan voidaan kaataa kaikki vastuu ja muu ikävä. Eiks juu.
ja nyt olikin kyse isoisistä ja -äideistä!
Lapsen ja isovanhempien suhde on yhtä tärkeä kuin isän ja lapsenkin. Lapselle iosvanhemmat on suuri rikkaus - ja rakkaudenlähde, ja minä ainakin ottaisin rohkeasti yhteyttä lapsen isovanhempiin ja siksi kehoittaisin näitä äitejäkin olemaan ennakkoluulottomia. Isovanhempien kautta lapsen isäkin saa tietoa lapsesta ja päinvastoin. Eroissakin jo nykyään painotetaan, että lapsen ja isovanhempien suhdetta pitää ylläpitää siinä kuin lapsen ja etävanhemmankin.
Lapsen etu, junou.
Syyttelyn asteellehan asiat jäävät tavallasi toimien. Ottamalla askel sivuun luutuneessa asenteesta, elikkäs paketti-, kirje- tai korttiyhteys miehen mutsiin lapsen nimissä kuulumisia vähän kertoan. Ja jos ei osaa kirjoittaa mitään niin kuvia varmaan on lapsenlapsesta otettu monia- Joulu on mitä sopivin siihen. Ei se ota jos ei anna ja varmasti kannattaa.
Anna sen miehen syyttelyn olla jo ja toimi ihan toisella tavalla kuin mitä sinuun on totuttu. Yllätyt itsekin.