Sinä olet jo
siellä
perillä !
Minä
tyttäresi
vielä täällä
elämän
kuohuissa ja karikoissa.
Koetan luovia
purttani
niiden yli
kanssa hänen,joka
sinuakin
johdatti.
Kyyneleen valuvat
silmistäni..
Muistan kun sinut
haudattiin.
Minä koin
isä sinä et kuollut!
Vaan sinä muutit sinne
missä ei ole surua ei kuolemaa.
Tiedän, että
katselet sieltä
ja näet minut nyt
sinä ihmisenä
joka oikeasti olen.
En se, jonka sinä
viime vuosina tunsit.
Annoit minulle turvan ja
kodin Äidin kanssa.
Pienenä olin silmäteräsi.
Ja minulla oli ISÄ.
Minulla on vieläkin ISÄ
taivaallinen ISÄ.
siellä
perillä !
Minä
tyttäresi
vielä täällä
elämän
kuohuissa ja karikoissa.
Koetan luovia
purttani
niiden yli
kanssa hänen,joka
sinuakin
johdatti.
Kyyneleen valuvat
silmistäni..
Muistan kun sinut
haudattiin.
Minä koin
isä sinä et kuollut!
Vaan sinä muutit sinne
missä ei ole surua ei kuolemaa.
Tiedän, että
katselet sieltä
ja näet minut nyt
sinä ihmisenä
joka oikeasti olen.
En se, jonka sinä
viime vuosina tunsit.
Annoit minulle turvan ja
kodin Äidin kanssa.
Pienenä olin silmäteräsi.
Ja minulla oli ISÄ.
Minulla on vieläkin ISÄ
taivaallinen ISÄ.
Vastaukset 9
Vanhimmat
todella hieno ja koskettava runo Isästäsi!
Olen aivan sanaton!
Herätti ajatuksia omasta isästäni! Joka on jo kuollut!
Kiitos lukuhetkestä:)
Ja siunausta päivääsi. Olin pienenä isän tyttö.
Voi, kuinka kauniisti kirjoitatkaan.
Että sain jakaa sen kanssasi.
Siunausta elämääsi.
Isä läsnä aina elämässäsi jollain tapaa,
vaikka onkin siirtynyt vihreille, ikuisille niityille.
Kaunis kiitos- ja muistoruno niin Isästä kuin
osin äidistäsikin. Ja Taivaallinen Isähän on meille
kaikille olemassa.
Kiitos Sinulle lukuhetkestä.
Vain muistoissani. Ei elämässäni enää. Taiv. ISÄ on läsnä jokaiselle joka niin haluaa.
kauniin koskettava!!
Hieno runo! Kiitos lukuhetkestä:)
Runo tuli syvältä sydämestäni.Hän oli minulle Isä, turvallinen hyvä sellainen.
Ja häneltä olen perinyt niin luonteeni kuin elämän ohjeenikin.
Tiesin, että sinua rakastaisin.
Tiesin, etten muita tahtoisi.
Tiesin, että Sinut joskus menettäisin.
Mutta tiesin, etten Sinua unohtaisi.
Muiden perään en katsonut,
tahdoin vain sinut.
En muita ajatellut, olit mut lumonnut.
Eikä kukaan unelmiani rikkonut.
Olimme toisillemme luodut.
Sinusta jouduin eroamaan.
Se sai sydämeni halkeamaan.
Pilvistä jouduin laskeutumaan.
Kivinen maa mua alhaalla odottaa.
Sinä katsoit mua suurilla silmilläsi.
Et tiennyt, että joutuisit lähtemään.
Olisin halunnut pitää Sinut lähelläni.
Mutten kyennyt kuin itkemään.