ONKO ELÄIMILLÄKIN OMATUNTO JA TAJUA OIKEASTA SEKÄ VÄÄRÄSTÄ ?

ONKO ELÄIMILLÄKIN OMATUNTO JA TAJUA OIKEASTA SEKÄ VÄÄRÄSTÄ ?


ONKO ELÄIMILLÄKIN OMATUNTO JA TAJUA OIKEASTA SEKÄ VÄÄRÄSTÄ ?

ONKO ÄLYKKÄÄLLÄ KOIRALLAKIN SYYLLISYYDEN TUNTOA , KUN TIETÄÄ TEHNEENSÄ RIKOKSEN ?

Vastauksen näihin kahteen moraaliongelmaan saa jokainen lukijani tehdä itse.

Mutta esitänpä ensiksi kauniin historiikkini pohjaksi näille pohdinnoille.

Huushollini emäntä oli laittanut iltapalansa höysteeksi oikein hienon leikkeen kala-anjovista ja tonnikalaa. Tämä vadillinen hienoja kalaeineksiä oli maustettu sopivan makeilla – ei polttavilla – yrteillä ja luonnonsuolalla.

Huushollini emännälle tuli kiireistä asiaa ulos . Näin tämä hieno kala-annos jäi keittiön pöydälle omiin hoteisiinsa noin puoleksi tunniksi.

Hilla-Hullu ei valitettavasti ollut kotona näkemässä tätä hienoa komediaa ennen kuin vasta jälkikäteen.

Ilta kului normaalin leppoisasti lehtiä lukien ja telkkua katsellen.

Minä sitten kiinnitin huomiota koiramme puuttumiseen. Mehän emme koskaan laskeneet koiraa ulos vapaasti ilman perään katsomista. Vaikka emme aina käyttäneetkään talutushihnaa.

Koira pysytteli visusti piilossa. Vaikka kutsuin ja maanittelin , ei se suostunut tulemaan esille sängyn alta piilopaikastaan,

Sitten emäntäni hoksasi typötyhjän kalavadin pöydällä. Meinasi tulla oikein gestapon mallinen tehokuulustelu allekirjoittaneelle pois vohkitusta kala-annoksesta.

Vastasin rauhallisesti ja todenmukaisesti , että pöydällä oli ollut putipuhdas , tyhjä , siisti pikkulautanen jo silloin kun olin tullut kotiini. Emäntänihän oli ollut silloin käymässä ulkona.

No yksi ynnä yksi on yhtä kuin kaksi. Siis rakas koiramme Nana-Melanie – niminen karkeakarvainen mäyräkoiramme oli siis isäntäväen poissaollessa loikannut pöydälle ja siistinyt kalautasen yhtä puhtaaksi kuin paraskin tiskikone.

Katsoin taskulampulla sängyn alle. Siellä se syntipukki lymyili niin nolona ja katuvaisena. Kun kutsuin sitä esille , se vain vinkui syyllisenä . Katseli nolona viistoon eikä suostunut tulemaan esille saamaan kunnon nuhtelua rikoksestaan.

Koira siis tiesi tehneensä luvattomasti . Sillä pöydille kiipeily oli ankarasti siltä kielletty ja hyvähoksaisena se taatusti muisti rikkoneensa ainakin tätä kieltoa.


Siispä palataankin sitten noihin otsikkomme kysymyksiin ….


http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=2304633&posted=1#post2304633