Kun hankkii kissanpennun...

niin mitä tietoja tarvitsee tiedustella kasvattajalta? On ajatus sekarotuisesta kissanpennusta.

Niitähän on madotusta, rokotusta, ja leikkausta, jne.

Jos jollakin on enemmän tietoo niin mielellään kuulisin.

terveisin
"toivottavasti uusi kissan omistaja joku päivä"
6413
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

rotuja on yhdistetty.

Pennun hinnasta riippuen mitä on sen hinnan eteen tehty, eli rokotukset (2 krt), madotukset (useasti), testit (vanhemmilta), ruokinta (millä on ruokittu), mikä hiekka on ollut käytössä, vanhempien sairaushistoriaa (jos tiedossa), ovatko vanhemmat sisä- vai ulkokissoja. Leikkauksia sekoituspentujen tuottajat eivät useinkaan valmiiksi tee. Eivätkä he ole kasvattajia sanan varsinaisessa merkityksessä. Kasvattajiksi kutsutaan niitä joilla on kasvattajanimi eli kissala.

Testaamiset on tärkeitä, sillä eri roduilla on tavattu eri sairauksia joita virallisessa kasvatuksessa vaaditaan testaamaan. Sekoitettaessa näitä rotuja keskenään, ei ne sairaudet sieltä mihinkään katoa, vaan pahimmillaan pennut saavat useita sairauksia. Se virheellinen ajatus, että sekoittamalla saa terveitä pentuja kun ei ihan pidä paikkaansa. Dominoiva sairaus kun siirtyy suoraan vanhemmalta pennulle ja piilevä nimensä mukaisesti piilossa, puhjeten pennulla esille jos se molemmilta vanhemmilta tulee. Ne kuitenkin kulkevat perimässä mukana ja ilmaantuvat esille kun sopiva partneri kohdalle osuu, vaikka useita sukupolvia myöhemmin.

Tarttuvien tautien testaamisella taas pyritään ehkäisemään sairauksien leviäminen. Osa näistä voi olla kissalla piilossa eli kissa on vain oireeton taudin kantaja. Sopiva stressi, alikunto tai muu sairaus saa ne puhkemaan ja silloin ovat tartuttavia. Osa näistä sitten tarttuu juuri pisaratartuntana tai limakalvojen vaurioiden kautta (tappelut, astumiset jne.).

Äänestä
  • Hei!

    Tuhosin jo edellisen kirjoitukseni, kun ajattelin , että kyllä joku neuvoo kuiteskin.
    Päätin kuitenkin kirjoittaa, koska sait vastauksen nyt joltain selvästi sellaiselta henkilöltä, jolla ei itsellä ole näitä "maatiaisia" ollut, mikäli sellaista tarkoitat hankkivasi.
    Nuo "rodunjalostajat" ovat usein epäinhimillisä sekä eläinten, että ihmisten suhteen.

    Ensiksi tarkistat, että otat pennun hyvästä kodista, jossa voit olettaa, että eläimiä on rakastettu.
    Pennun suositeltava luovutusikä on 12 viikkoa.
    Silloin se on todennäköisesti emon toimesta vieraannutettu, eli irti tissistä ja syö itse omasta kupista.
    Madotukset, joista edellinen kirjoitti, pitää olla hoidettu ja saat viimeisen madotuksen ajankohdan, että voit oikeina aikoina sitten madottaa, se ei ole vaikeaa.
    Pennun pitää olla myös sisäsiisti, eli oppinut käymään hiekkalaatikolla.

    Turkista näet paljon pennun kunnosta.
    Sairaan kissan turkki voi olla takkuisen näköinen, karva ei kiillä jne. Paljaalla silmällä näet siis aika paljon. Katsot myös omistajaa!

    Rokotukset ja ensimmäinen lääkärintarkastus jäävät kyllä sinun tehtäväksesi maatiaisen kohdalla.
    Kaikki eivät valitettavasti edes rokota kissaa, jos siitä tulee sisäkissa, mutta se on jo eläinrääkkäystä.
    Ihminen nimittäin kantaa kengissään sisään uskomattoman määrän bakteereita, jotka ovat pennulle vaarallisia.

    Hyvä penun luovuttaja kertoo sinulle itse pentuun liittyviä asioita, jos ei, hän ei ole hyvä.
    Joitakin leluja olisi hyvä saada mukaan emon kodista.

    Minä sain juuri vanhan kissani seuraksi ihanan pikku maatiaiskissan pennun. Viehkeämpää otusta saa hakea.

    Onnea matkaan ja kirjoittele tänne.
    Harvat rodunjalostajat lukevat, saati kirjoittavat täällä, heillä on ihan omat fooruminsa, joissa jopa kielenkäyttöä tarkkaillaan.

    Äänestä

  • papuleena kirjoitti:

    Hei!

    Tuhosin jo edellisen kirjoitukseni, kun ajattelin , että kyllä joku neuvoo kuiteskin.
    Päätin kuitenkin kirjoittaa, koska sait vastauksen nyt joltain selvästi sellaiselta henkilöltä, jolla ei itsellä ole näitä "maatiaisia" ollut, mikäli sellaista tarkoitat hankkivasi.
    Nuo "rodunjalostajat" ovat usein epäinhimillisä sekä eläinten, että ihmisten suhteen.

    Ensiksi tarkistat, että otat pennun hyvästä kodista, jossa voit olettaa, että eläimiä on rakastettu.
    Pennun suositeltava luovutusikä on 12 viikkoa.
    Silloin se on todennäköisesti emon toimesta vieraannutettu, eli irti tissistä ja syö itse omasta kupista.
    Madotukset, joista edellinen kirjoitti, pitää olla hoidettu ja saat viimeisen madotuksen ajankohdan, että voit oikeina aikoina sitten madottaa, se ei ole vaikeaa.
    Pennun pitää olla myös sisäsiisti, eli oppinut käymään hiekkalaatikolla.

    Turkista näet paljon pennun kunnosta.
    Sairaan kissan turkki voi olla takkuisen näköinen, karva ei kiillä jne. Paljaalla silmällä näet siis aika paljon. Katsot myös omistajaa!

    Rokotukset ja ensimmäinen lääkärintarkastus jäävät kyllä sinun tehtäväksesi maatiaisen kohdalla.
    Kaikki eivät valitettavasti edes rokota kissaa, jos siitä tulee sisäkissa, mutta se on jo eläinrääkkäystä.
    Ihminen nimittäin kantaa kengissään sisään uskomattoman määrän bakteereita, jotka ovat pennulle vaarallisia.

    Hyvä penun luovuttaja kertoo sinulle itse pentuun liittyviä asioita, jos ei, hän ei ole hyvä.
    Joitakin leluja olisi hyvä saada mukaan emon kodista.

    Minä sain juuri vanhan kissani seuraksi ihanan pikku maatiaiskissan pennun. Viehkeämpää otusta saa hakea.

    Onnea matkaan ja kirjoittele tänne.
    Harvat rodunjalostajat lukevat, saati kirjoittavat täällä, heillä on ihan omat fooruminsa, joissa jopa kielenkäyttöä tarkkaillaan.

    ollut hankkimassa sekoituspentua? Ei siis mitään maatiaista vaan sekoitusta, joka pahimmillaan kantaa eri rotujen kaikki mahdolliset sairaudet jos vanhempia ei ole testattu.

    Parjaat rotukissojen kasvattajia vaikka ne sekoittelijat tekevät tyhjäksi virallisten kasvattajien suuren työn rotujen terveyden parantamiseksi.

    Mitä epäinhimillistä tai siihen kannustavaa tuossa edellisessä vastauksessa oli?

    Kielenkäyttöä pitäisi kyllä täälläkin tarkkailla, sen verran alatyylistä tekstiä ja haukkumisia täällä näkee.

    Äänestä

  • papuleena kirjoitti:

    Hei!

    Tuhosin jo edellisen kirjoitukseni, kun ajattelin , että kyllä joku neuvoo kuiteskin.
    Päätin kuitenkin kirjoittaa, koska sait vastauksen nyt joltain selvästi sellaiselta henkilöltä, jolla ei itsellä ole näitä "maatiaisia" ollut, mikäli sellaista tarkoitat hankkivasi.
    Nuo "rodunjalostajat" ovat usein epäinhimillisä sekä eläinten, että ihmisten suhteen.

    Ensiksi tarkistat, että otat pennun hyvästä kodista, jossa voit olettaa, että eläimiä on rakastettu.
    Pennun suositeltava luovutusikä on 12 viikkoa.
    Silloin se on todennäköisesti emon toimesta vieraannutettu, eli irti tissistä ja syö itse omasta kupista.
    Madotukset, joista edellinen kirjoitti, pitää olla hoidettu ja saat viimeisen madotuksen ajankohdan, että voit oikeina aikoina sitten madottaa, se ei ole vaikeaa.
    Pennun pitää olla myös sisäsiisti, eli oppinut käymään hiekkalaatikolla.

    Turkista näet paljon pennun kunnosta.
    Sairaan kissan turkki voi olla takkuisen näköinen, karva ei kiillä jne. Paljaalla silmällä näet siis aika paljon. Katsot myös omistajaa!

    Rokotukset ja ensimmäinen lääkärintarkastus jäävät kyllä sinun tehtäväksesi maatiaisen kohdalla.
    Kaikki eivät valitettavasti edes rokota kissaa, jos siitä tulee sisäkissa, mutta se on jo eläinrääkkäystä.
    Ihminen nimittäin kantaa kengissään sisään uskomattoman määrän bakteereita, jotka ovat pennulle vaarallisia.

    Hyvä penun luovuttaja kertoo sinulle itse pentuun liittyviä asioita, jos ei, hän ei ole hyvä.
    Joitakin leluja olisi hyvä saada mukaan emon kodista.

    Minä sain juuri vanhan kissani seuraksi ihanan pikku maatiaiskissan pennun. Viehkeämpää otusta saa hakea.

    Onnea matkaan ja kirjoittele tänne.
    Harvat rodunjalostajat lukevat, saati kirjoittavat täällä, heillä on ihan omat fooruminsa, joissa jopa kielenkäyttöä tarkkaillaan.

    kirjoittajalla on ollut kissoja yli 40 vuotta ja siihen mahtuu sekä maatiaisia että rotukissoja. Miten perustelet siis väitteesi, ettei ilmiselvästi näin olisi ollut?

    Mitä omistajan katsominen kissan terveydestä tai hoidosta kertoo? Kissankaan sairaudet ei aina näy turkin kunnosta vaan jostakin muusta, aina ei näy mistään päälle päin. Emolta saatu kissarutto, ei pennulla vielä välttämättä näy, vaan tappaa vasta myöhemmin ja nopeasti, samoin on FIPin laita ja monen muun. Pennun turkista varsinkaan ei juuri mikään vielä ehdi näkymään. Matoisuuskin näkyy ennemmin vatsan pulleutena kuin turkin takkuisuutena. Korvapunkit ei näy kuin korvien raapimisena ja eritteen ulkonäköä tarkkailemalla, lopulta mikroskoopilla tutkimalla.

    Jotkut kyllä rokottavat myös maatiaspennut, mutta he eivät niitä jakele ilmaiseksi vaan ottavat niistä kulukorvauksena rahaa. Noilla pennuilla myös todennäköisesti on vanhemmatkin hoidettu kunnolla ja sitä kautta paremmat eväät jatkoa ajatellen. Silti ilman testejä, ei kukaan voi sanoa edes maatiaspentujen olevan 100 % terveitä.

    Rodunjalostaja ei ole oikea termi vaan kasvattaja, mikäli sill tarkoitit oikeita kasvattajia, etkä niitä sekoitustehtaita.

    Äänestä

  • edellisellä kirjoitti:

    kirjoittajalla on ollut kissoja yli 40 vuotta ja siihen mahtuu sekä maatiaisia että rotukissoja. Miten perustelet siis väitteesi, ettei ilmiselvästi näin olisi ollut?

    Mitä omistajan katsominen kissan terveydestä tai hoidosta kertoo? Kissankaan sairaudet ei aina näy turkin kunnosta vaan jostakin muusta, aina ei näy mistään päälle päin. Emolta saatu kissarutto, ei pennulla vielä välttämättä näy, vaan tappaa vasta myöhemmin ja nopeasti, samoin on FIPin laita ja monen muun. Pennun turkista varsinkaan ei juuri mikään vielä ehdi näkymään. Matoisuuskin näkyy ennemmin vatsan pulleutena kuin turkin takkuisuutena. Korvapunkit ei näy kuin korvien raapimisena ja eritteen ulkonäköä tarkkailemalla, lopulta mikroskoopilla tutkimalla.

    Jotkut kyllä rokottavat myös maatiaspennut, mutta he eivät niitä jakele ilmaiseksi vaan ottavat niistä kulukorvauksena rahaa. Noilla pennuilla myös todennäköisesti on vanhemmatkin hoidettu kunnolla ja sitä kautta paremmat eväät jatkoa ajatellen. Silti ilman testejä, ei kukaan voi sanoa edes maatiaspentujen olevan 100 % terveitä.

    Rodunjalostaja ei ole oikea termi vaan kasvattaja, mikäli sill tarkoitit oikeita kasvattajia, etkä niitä sekoitustehtaita.

    Rodunjalostajalle (kasvattajalle)!

    Tiedätkö itse, missä vaiheessa elämääsi mikäkin suomalaisen perimän sairaus sinussa puhkeaa?
    Tiedätkö, missä vaiheessa omien lastesi (jos niitä on), suomalainen perimä sairauksien suhteen puhkeaa?
    Eikö elämäsi kuitenkin tähän asti ole ollut jokseenkin mielekästä?
    Pitääkö eläinten elinmahdollisuudet seuloa tarkempaan kuin ihmisten?
    Miksi?
    Minulla on vanhempi kissa nyt seitsemän vuotias. Edellinen kissani ( maatiainen), eli 18 vuotiaaksi.
    Jos en olisi luovuttanut sitä takaisin syntymäkotiinsa, lääkärin määräyksestä, kun minulle puhkesi astma, se varmaan olisi elänyt paljon pidempään

    Jos, ja todennäköisesti, kun, minun vanhempi kissani sairastuu, annan sille kaiken lääketieteellisen hoidon, mihin varani ja lääkäreiden resurssit riittävät.

    Kyllä minä tiedän, että teiltä "kasvattajilta" saa sekä terveitä, että erittäin sairaita yksilöitä.
    Samoin näiltä satunnaisilta luovuttajilta.
    Petkutuksia on sekä "rotupuolella", että "maatiaispuolella".
    Se, ottaako luovuttaja rahaa pennusta, ei merkitse enää sitä, että se olisi varmistus sille, että asiat on hyvin.
    Se oli vain vuosia sitten keksitty epätoivoinen varmistus sille, että jos joku viitsii maksaa pienen summan kissasta, hän varmasti on oikealla asialla.
    Kuka tahansa eläinrääkkääjä voi maksaa pienen summan , vakuuttaakseen luotettavuutensa.
    Tämä pieni, ihana tiikeripentu, mikä minulla nyt on vanhan kissani seurana, tuli satunnaisen työkaverin kautta. Olen koko ajan yhteydessä häneen ja kerron, miten pentu kasvaa ja kehittyy.

    Se, mitä luovuttajaa katsomalla näkee, on esimerkiksi se, että jos henkilö suhtautuu välinpitämättömästi pennun tulevaan omistajaan, sinun kielessäsi "kasvattajaan", voi olla, että pennulla onkin jokin luonne-, tai fyysinen vika. jne.jne.
    Kyllä sinin keskustelupaikkasi onkin jossain kissojen "kasvattajien" sivuilla.Kärsit ihan turhaa täällä.
    Yleensäkkin olen huomannut, että nämä Suomi24 keskustelut kehittyvät aina tällaisiksi "asian vierestä" kommentoinniksi.

    Pitää vain sitten luottaa siihen, että kysyjä valitsee oman mieltymyksensä mukaan neuvojat.

    Kissa valitsee itse omistajansa, se tulee, jos on tullakseen.
    Nämä jalostetut sohvankoristeet eivät tule, niitä siirrellään.
    Aivan samalla tavalla, kuin ihmisiä.

    Kiitos keskustelusta.

    Äänestä

  • papuleena kirjoitti:

    Rodunjalostajalle (kasvattajalle)!

    Tiedätkö itse, missä vaiheessa elämääsi mikäkin suomalaisen perimän sairaus sinussa puhkeaa?
    Tiedätkö, missä vaiheessa omien lastesi (jos niitä on), suomalainen perimä sairauksien suhteen puhkeaa?
    Eikö elämäsi kuitenkin tähän asti ole ollut jokseenkin mielekästä?
    Pitääkö eläinten elinmahdollisuudet seuloa tarkempaan kuin ihmisten?
    Miksi?
    Minulla on vanhempi kissa nyt seitsemän vuotias. Edellinen kissani ( maatiainen), eli 18 vuotiaaksi.
    Jos en olisi luovuttanut sitä takaisin syntymäkotiinsa, lääkärin määräyksestä, kun minulle puhkesi astma, se varmaan olisi elänyt paljon pidempään

    Jos, ja todennäköisesti, kun, minun vanhempi kissani sairastuu, annan sille kaiken lääketieteellisen hoidon, mihin varani ja lääkäreiden resurssit riittävät.

    Kyllä minä tiedän, että teiltä "kasvattajilta" saa sekä terveitä, että erittäin sairaita yksilöitä.
    Samoin näiltä satunnaisilta luovuttajilta.
    Petkutuksia on sekä "rotupuolella", että "maatiaispuolella".
    Se, ottaako luovuttaja rahaa pennusta, ei merkitse enää sitä, että se olisi varmistus sille, että asiat on hyvin.
    Se oli vain vuosia sitten keksitty epätoivoinen varmistus sille, että jos joku viitsii maksaa pienen summan kissasta, hän varmasti on oikealla asialla.
    Kuka tahansa eläinrääkkääjä voi maksaa pienen summan , vakuuttaakseen luotettavuutensa.
    Tämä pieni, ihana tiikeripentu, mikä minulla nyt on vanhan kissani seurana, tuli satunnaisen työkaverin kautta. Olen koko ajan yhteydessä häneen ja kerron, miten pentu kasvaa ja kehittyy.

    Se, mitä luovuttajaa katsomalla näkee, on esimerkiksi se, että jos henkilö suhtautuu välinpitämättömästi pennun tulevaan omistajaan, sinun kielessäsi "kasvattajaan", voi olla, että pennulla onkin jokin luonne-, tai fyysinen vika. jne.jne.
    Kyllä sinin keskustelupaikkasi onkin jossain kissojen "kasvattajien" sivuilla.Kärsit ihan turhaa täällä.
    Yleensäkkin olen huomannut, että nämä Suomi24 keskustelut kehittyvät aina tällaisiksi "asian vierestä" kommentoinniksi.

    Pitää vain sitten luottaa siihen, että kysyjä valitsee oman mieltymyksensä mukaan neuvojat.

    Kissa valitsee itse omistajansa, se tulee, jos on tullakseen.
    Nämä jalostetut sohvankoristeet eivät tule, niitä siirrellään.
    Aivan samalla tavalla, kuin ihmisiä.

    Kiitos keskustelusta.

    ajattelu koituu sitten kissojen kohtaloksi. Kun ottaja jo asennoituu tavalla "tulee jos on tullakseen". Tämän kaltaisille ottajille/ostajille saadaan myytyä korkealla hinnalla pentuja vain "kun siinä on jotakin rotua mukana". Ikävä todeta, että tänä päivänä siis nettiaikana tällainen vielä on vallalla.

    Koska kysyjä oli ottamassa sekoituspentua, on erittäin tärkeää miten sen pennun vanhemmat on testattu. Koskapa rotukissoilla on jo olemassa specifejä testejä joilla, joko pakollisena tai vapaaehtoisena, tutkitaan tiettyjen sairauksien olemassa olo. Näitä sairauksia on myös maatiaisilla mutta niille ei ole olemassa specifejä tutkimusmenetelmiä, joten se on sitten arpapeliä.

    Maatiaiset voidaan tutkia tarttuvien sairauksien varalta, ihan samalla tavalla kuin rotukissatkin. Sitä ei tehdä koska se on kallista eikä kulutettua rahaa saa pennuista takaisin. Juuri näiden ottajien/ostajien vähättelevän suhtautumisen vuoksi.

    Ihmisiä tutkitaan jos on epäily, että henkilöllä on kohonnut riski johonkin periytyvään sairauteen. Ihan samat sairaudet on kissoilla kuin on ihmisilläkin, niitä vain ei hoideta samalla tavalla kuin ihmisiä - dialyysi, keinomunuainen, sydämensiirrot jne. Siksi onkin tärkeää, että nämä sairaudet pyritään estämään testaamalla käyttökissat ennen pennutusta. Näin vältetään sairaiden pentujen syntyminen ja saadaan karsittua sairaus minimiin tai kokonaan rodulta pois. Tämäkö on sinusta väärin ja epäeettistä? Pitäisikö näitä vain ilman testaamisia antaa tapahtua, jotta voitaisiin ajatella "no tulee jos on tullakseen".

    Eikö tärkeämpää ole miten luovuttaja suhtautuu luovutettaviin pentuihin ja kotona oleviin kissaan/kissoihin. Ottajaan suhtautuminen ei kerro pennun terveydestä yhtään mitään, vaan yleisestä suhtautumisesta koko asiaan.

    Raha merkitsee aika paljon juuri kissojen ottajien kohdalla. Ilmaiseksi saatu on helpommin huonommalla hoidolla kuin rahalla ostettu. Tämä ei tarkoita, että itse nämä asettaisin eriarvoiseen asemaan, vaan näin se ikävä kyllä todellisuudessa menee. Ei toki kaikkien kohdalla mutta hyvin pitkälti. Tämä näkyy selvästi kiinni otettujen ja eläinsuojiin vietyjen kissojen kohdalla, niiden perään ei omistajat juuri kysele.

    Aika monessa asiassa maatiasten kohdalla, kannattaisi ottaa oppia rotukissojen kasvatuksesta. Se hokema, että maatiaiset on terveitä ja rotukissat sairaita kun ei todellakaan pidä paikkaansa. Ainoa asia mihin jalostus voi huonommillaan vaikuttaa, on rodun geenistön kapeneminen ja sitä kautta riskien kasvaminen ja elinvoiman aleneminen. Tähän taas kasvattajat voivat vaikuttaa katsomalla että oman kasvatuksen kohdalla vältettäisiin tuota kapenemaa. Kun jokainen kasvattaja näin tekisi, tilanne olisi ihanteellinen.

    Sairaudethan eivät ole tulleet rotukissoihin papereiden mukana, vaan sieltä kaukaa kun ne maatiaiset on jo olleet olemassa. Niistä paikallisista maatiaisistahan ne rotukissat ovat useimmiten alkunsa saaneet. Osa sitten on ihmisen omaa keksintö eli yhdistetty eri rotuja keskenään tai aloitettu mutaatioista tekemään omaa rotua. Mutta niidenkin taustalla on ne alkuperäiset maatiaiset.

    Minun paikkani on keskustella siellä missä itse haluan, sinä et sitä voi määritellä. Suomessa kun sattuu olemaan sanavapaus ihan laissa määrättynä ;)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


uusiomistajakenties kirjoitti:

niin mitä tietoja tarvitsee tiedustella kasvattajalta? On ajatus sekarotuisesta kissanpennusta.

Niitähän on madotusta, rokotusta, ja leikkausta, jne.

Jos jollakin on enemmän tietoo niin mielellään kuulisin.

terveisin
"toivottavasti uusi kissan omistaja joku päivä"

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu