jotka tuota sisäsiisteyttä mietitte ja sen kanssa painiskelette!
Koira oppii sisäsiistiksi heti kun sen pidätyskyky on sen hallinnassa, ikää siihen ei voi määrittää vaikka se tietysti kuulostaisi ihanalta kun saisi tarkan iän tietää että koska se loppuu!
Tärkeintä koiran sisäsiisteys opetuksessa on säännöllisyys, kun koira pääsee aina samaan aikaan ulos sen elimistö jostain syystä oppii sen, sitä miksi niin käy en osaa selittää ja se ei ole niin olennaista. Mulla on ollut 30 vuotta koiria, kaikki ovat oppineet samalla tavoin sisäsiistiksi, säännöllisyydellä. Ne vahingot joita tapahtuu väistämätt korjataan pois ja yritetään minimoida, siis ei kalliita persialaismattoja yms. lehdet on ihan hyvä juttu, se ei hidasta sisäsiistiksi oppimista ellei niitä käytetä ulkoiluksen korvikkeena, kuten usein käy.
Makupaloista ja kehuista voidaan olla montaa mieltä, en ole opettanut koiriani sisäsiistiksi tuolla tavoin että olisi kehunut tai makupaloja antanut. En ole tehnyt ulos tekemisestä (niinkuin en sisällekkään) mitään numeroa, tietty ihan ensimmisillä kerroilla kun pentu on tullut taloon niin ulostekemisestä olen kiittänyt ja kehunut pentua, kiitoksen aika tulee kun pentu oppii ilmoittamaan ulosmeno tarpeen! Siinäkin kannattaa olla varovainen, pentu oppii että jos ilmoittaa että pissittää saa kehut ja namit. Pyrkimyshän olisi että sinä omistajan tiedät koska koirallasi on tarve päästä ulos! Sen opit kun elät pentusi kanssa säännöllistä elämää ja opettelet tuntemaan pentusi, ns. lukemaan sitä, kun pennun ruokavalio on kunnossa.
En edes muista minkä ikäisinä pentuni ovat oppineet sisäsiisteiksi, jokainen kai vähän eriaikoina.
Mutta aikuisena koirani eivät joudu koskaan pyytämään ulos (poikkeuksena vatsavaivat) vaan tiedän mihin aikaan niilä on hätä! Esim. jos 8 v. narttuni on herännyt kanssani puoli kuusi niin sillä ei ole vielä mikään kiire ulos, koska ei ole ulkoilu aika, tokihan se sitten jossain vaiheessa pissii kun tarpeeksi ollaan kuljeskeltu mutta aamutarpeille tyttö haluaa 7 aikaan. Sitten on aamulenkin aika puolen tunnin tarkkuudella ja sama juttu iltapäivällä. Mutta jos menen vaikka aamulenkille ennen kuin määrätty aika aamuruuasta on kulunut niin mitään ei tapahdu. Tästä on olemassa hauska esimerkki: kaveri halusi kerran mennä koirani kanssa ulos ja viipyi ja viipyi ja tuli sitten takaisin ja manaili että sori, kun se ei kakkkinu, minä katsoin kelloa ja sanoin että ei se kaki tähän aikaan ellei ole vatsavaivoja. Ja ihan kaikki koirat oppivat tähän, rodusta huolimatta.
Älkää tehkö sisäsiisteys jutusta ongelmaa joka estää teitä nauttimasta ihanasta koiravauvastanne!
Koira oppii sisäsiistiksi heti kun sen pidätyskyky on sen hallinnassa, ikää siihen ei voi määrittää vaikka se tietysti kuulostaisi ihanalta kun saisi tarkan iän tietää että koska se loppuu!
Tärkeintä koiran sisäsiisteys opetuksessa on säännöllisyys, kun koira pääsee aina samaan aikaan ulos sen elimistö jostain syystä oppii sen, sitä miksi niin käy en osaa selittää ja se ei ole niin olennaista. Mulla on ollut 30 vuotta koiria, kaikki ovat oppineet samalla tavoin sisäsiistiksi, säännöllisyydellä. Ne vahingot joita tapahtuu väistämätt korjataan pois ja yritetään minimoida, siis ei kalliita persialaismattoja yms. lehdet on ihan hyvä juttu, se ei hidasta sisäsiistiksi oppimista ellei niitä käytetä ulkoiluksen korvikkeena, kuten usein käy.
Makupaloista ja kehuista voidaan olla montaa mieltä, en ole opettanut koiriani sisäsiistiksi tuolla tavoin että olisi kehunut tai makupaloja antanut. En ole tehnyt ulos tekemisestä (niinkuin en sisällekkään) mitään numeroa, tietty ihan ensimmisillä kerroilla kun pentu on tullut taloon niin ulostekemisestä olen kiittänyt ja kehunut pentua, kiitoksen aika tulee kun pentu oppii ilmoittamaan ulosmeno tarpeen! Siinäkin kannattaa olla varovainen, pentu oppii että jos ilmoittaa että pissittää saa kehut ja namit. Pyrkimyshän olisi että sinä omistajan tiedät koska koirallasi on tarve päästä ulos! Sen opit kun elät pentusi kanssa säännöllistä elämää ja opettelet tuntemaan pentusi, ns. lukemaan sitä, kun pennun ruokavalio on kunnossa.
En edes muista minkä ikäisinä pentuni ovat oppineet sisäsiisteiksi, jokainen kai vähän eriaikoina.
Mutta aikuisena koirani eivät joudu koskaan pyytämään ulos (poikkeuksena vatsavaivat) vaan tiedän mihin aikaan niilä on hätä! Esim. jos 8 v. narttuni on herännyt kanssani puoli kuusi niin sillä ei ole vielä mikään kiire ulos, koska ei ole ulkoilu aika, tokihan se sitten jossain vaiheessa pissii kun tarpeeksi ollaan kuljeskeltu mutta aamutarpeille tyttö haluaa 7 aikaan. Sitten on aamulenkin aika puolen tunnin tarkkuudella ja sama juttu iltapäivällä. Mutta jos menen vaikka aamulenkille ennen kuin määrätty aika aamuruuasta on kulunut niin mitään ei tapahdu. Tästä on olemassa hauska esimerkki: kaveri halusi kerran mennä koirani kanssa ulos ja viipyi ja viipyi ja tuli sitten takaisin ja manaili että sori, kun se ei kakkkinu, minä katsoin kelloa ja sanoin että ei se kaki tähän aikaan ellei ole vatsavaivoja. Ja ihan kaikki koirat oppivat tähän, rodusta huolimatta.
Älkää tehkö sisäsiisteys jutusta ongelmaa joka estää teitä nauttimasta ihanasta koiravauvastanne!
Vastaukset 1
Vanhimmat
komps