Istua alas
kuunnella sana
huuliasi varten luotu
pidän kiinni annetusta
suudelmat haurastuvat rikkinäiset illat
kellojen erilaiset äänet
kuunnella sana
huuliasi varten luotu
pidän kiinni annetusta
suudelmat haurastuvat rikkinäiset illat
kellojen erilaiset äänet
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se tuli ensimmäiseksi mieleeni. Tämän paikka olisi muuten RR-palstalla. Miksiköhän sinne ei ikinä heivata runoja? Niin.. tämä palsta on aihealueeltaan laajempi. Runosi oli muuten höyhenen kevyt. Se tuli mieleeni.
Runoiluharrastukseni aloitinkin RR-palstalla, koska en muusta aiheesta kirjoittanutkaan kuin: kaipaan, ikävöin byää byää... Jossakin vaiheessa runoni muuttuivat niin omituisiksi, että niitä heivattiin tänne tai heitettiin bittiavaruuteen. Lisäksi olen varsin tuottelias.. jossakin vaiheessa tuntui, että joka toinen runo RR-palstalla on minun kirjoittamani.. itseänikin vähän hävetti.. jonkinlaisen kompromissin tein itseni kanssa, että en ihan jokaista sielunliikahdusta palstalle lähetä.. nykyään lähetän yleensä tekstiä, kun minulla on kaksi runoa valmiina (esim. toinen vähän mietitympi ja toinen vapaammalla kädellä tehty). Laitan samanaikaisesti enemmän rakkausrunoa muistuttavan RR-palstalle ja toisen tänne. Näin kumpikaan palsta ei täyty teksteistäni.
Tällä kertaa tänne lähetetty saattoi muistuttaakin enemmän rakkausrunoa... mainitsit että tämä oli höyhenen kevyt.. samaan aikaan RR:lle lähettämäni tuotos olikin otsikoltaan "kevyt" :) Laitan sen liitteeksi:
kevyt
tyyni
ja hiljainen
on tuoksu
sanan
pehmeä liuku
kätesi
kuin katoava ajatus
maailmani alla
ja erityisesti kolahti (siis positiivisessa mielessä kolahti, sanavalinta tosin on vähän tökerö näin herkän oloisten tuntemusten yhteydessä) runon tavattoman kaunis lopetus
kellojen erilaiset äänet
Kiitos. Kolahtaminen on hyvä sana, ei siinä mitään vikaa :)
Itsekin pidin tuosta lopetuksesta eniten, mielestäni runon paras osio. Hmm.. ilman sitä ei ehkä olisi kannattanut kirjoittaakaan.. se jotenkin nostaa sen (omalla vaatimattomalla asteikollani) tavanomaisuuden yläpuolelle. Nivoo alun ja lopun yhteen. Mutta kukin tietty lukee omalla tavallaan, näin vain itse asian ajattelen.
Tässä on mukava käsiposkella antaa silmien liukua riviriviltä
ja nähdä kuinka 'suudelmat haurastuvat rikkinäiset illat'... :)
Kiitos. Itse kaipaisin jo jotain muuta kirjoittamiseeni.. tai siis tuntuu, että nämä samat rivit olen lukenut ja kirjoittanut jo liian monta kertaa.. jotain uutta sanottavaa.. tai paremmin: enemmän itseäni kuvaavaa.. hmm.. nuo arveluttavat suudelmat.. onko tuo minun sanastoani? Suudelma on varsin voimallinen sana, mutta usein ilmaistuna ehkä menettää jotain tenhostaan.. Eikä se nyt kuulu minun normaaliin sanavarastooni, en kulje ympäriinsä puhuen suudelmista, halauksista, rakkaudesta... Pitää varmaan suorittaa sanastonkarsintaa.. tietyt sanat kieltolistalle, jäähylle vähäksi aikaa... hmm.. tuntuu vain nyt että ei se kuitenkaan ole sitä olennaisinta minua....
Minun täytyy löytää joku muu kieli.. en ole sellainen suuteleva, kiihkeä valentino-tyyppi joka ehkä runoistani välittyy... :)
Vaikka suudelmat häipyisivät sanastostani, niin jäähän meille kuitenkin paljon yhtäläistä... kuten molempien rakkaus Ranskaan. :)