Berliinin muurin kaatuminen

ku mun lehdes se oli jo eilen?

Tepastelin Brandeburgin torilla viime keväänä. Menin läpi nuita kuuluisia historian tapahtumapaikkoja. Brandeburgin torilta aina Checkpoint Charlie alueelle asti ylettyy miljoonia ulkomaalaisia matkailijoita vetävä turistirysä.

Paljon on muurin kaatuminen muuttanut Itä-Berliiniläisten elämää. He, jotka eivät uskoneet parempaan putosivat kyydista. He, jotka uskoivat tulevaisuuteen ja yrittämiseen menestyivät.

Milloinhan Suomi oppisi myymään itseään ja menneisyyttään esim. historiaa kahden valloittaja maan välisenä maana?

Minusta on toteumuksesi on sopimaton.

Sitä paitsi sosialismin aikaan palkka juoksi, vaikkei töitä olisi tehtäväksi asti riittänytkään; riitti, että ilmestyi työpaikalle.

Ensimmäiseksi hajuhavainto.
Tulimme autolla Espanjasta ja Saksan motareilla, tyynellä ilmalla, kävi trabien käry nenään jo ennen menopelien havaitsemista.

Majoitushavainto.
Pari vuotta muurin kaatumisen jälkeen kuvittelin itäisen puolen rannikon olevan tulvillaan yksityismajoitusta.
Kuten esimerkiksi Unkarissa, jo kommunismin aikaankin.
Katin paskat! Mulkoilivat vihaisesti ja kehoittivat palaamaan länteen.

Viimevuosien Berliinin havainnot.
Itäpuolella riittää korjattavaa.

Tuleva havainto.
Saa nähdä miten leimallista itäpuolen meininki on Dresdenissä.
Kurkkaamme joulumarkkinat mutta niukan viikon puitteissa ei hirveästi näe.
Lännessä keskustelut paikallisten kanssa syntyvät luontevasti.
Saa nähdä miten entisessä idässä.
Vuosia sitten Schwerinissä, emme parin vuorokauden puitteissa saaneet tuntumaa paikallisten asennemaailmaan.

DDR:ssä oli valtiomallina ja järjestelmänä sellaista paljonki joka jouti mennä. Oli vain ajan kysymys milloin tuo keinotekoinen kamala raja lopulta sortuisi. Olihan se jotain aivan käsittömäntä ajatella että, ihmiset näin pakotettiin suljettujen muurien taakse. Ja ihmiset erotettiin näin toisistaan. Sitten toisaalta kun katsoo nyky-Saksaa niin, siellä edelleen suuret tulojako erovaisuudet Länsi-Saksan ja Itä-Saksan välillä vaikka tuota muuria ei olekaan fyysisesti olemassa. Korkea työttömyysaste on Itä-Saksan tämän päivän suurin alueellinen ongelma ja sen mukana tulevat myös laajat sosiaaliset ongelmat johtuen tuosta kuitenkin huomattavasta tulo-erosta näiden alueiden välillä. Itä-Saksa ei pystynyt hyödyntämään tätä siirtovaihetta ehkä niinkään hyvin kuin odotukset olettivat. Syynä tuohon on Itä-Saksan vanhanmallinen teollinen sktuuri. Uusia tehtaita ja innovaatioita ei noin lyhyessä ajassa vain synny. Vie vielä muutamia vuosikymmeniä..ennenkuin Itä-Saksa on alueena samanlaisessa vertailu-asteikossa Länsi-Saksan kanssa..Se mitä vanhassa DDR:ssä sitten oli hyvää oli tuo täystyöllisyys siellä, vaikka elintaso olikin Länsi-Saksaa paljon matalallamma tasolla ja jäljessä tuo teollinenkehitys muutenkin. Nyt tuo ongelmat yhdistyneessä Saksassa ovat kuitenkin aika suuret...ei niinkään helppo ratkaista päättäjienkään tätä suurta ongelmaa mikä nyt Saksalla on.

tsau: Friidu

Berliinin muurin murtumiseen voidaan symbolisesti kiteyttää niin ajankohtana kuin historiallisen muutosprosessin keskeisenä kiinnekohtanakin meidän aikamme suuri kansainvälisen murroksen jakso. Muistan itse ajatelleeni joskus 1980-luvun puolivälin paikkeilla, että aikaisempina maailman aikoina sattui ja tapahtui merkittäviä kansainvälisiä, historiallisia muutoksia, mutta meidän aikamme silloin oli niin yksitoikkoisena toistuvaa yhtä ja samaa vanhaa kaavaa. Kyllähän Helsingin ETYK v.1975 nyt kelpasi jonkinlaiseksi merkkitapaukseksi ainakin meille suomalaisille, ei ehkä niinkään kaikille toisille.

Siinä Helsingin ETYK-prosesissa oli kuitenkin samalla jo siementä ja sytykettä myöhemmälle kehitykselle. ETYK tuli Helsinkiin myös sen seikan ansiosta, että Suomi oli ylläpitänyt samanlaisia ja yhtäläisiä, tasavertaisia suhteita niin Saksan Liittotasavaltaan kuin Saksan Demokraattiseenkin Tasavaltaan. Semmoinen diplomatia oli poikkeuksellista. Suomi saattoi sen johdosta tulla kokouspaikaksi eri tahojen hyväksymänä.

Helsingin ETYK viritti seurausvaikutuksenaan mm. kansainvälisten Helsinki-ryhmien toiminnan, joka oli ihmisoikeuksien edistämistä ja kohdistui erityisesti Moskovan johtamien sosialististen maitten politiikan ja olojen arviointiin ja arvosteluun. Se kritiikki oli osittain vaikuttamassa myöhemmissä tapahtumissa. Puolan Solidaarisuus-liike mullisti maata viitisen vuotta Helsingin ETYK:n jälkeen. Vastavoimana Jaruzelski Puolan armeijan avulla miehitti oman maansa ja esti samalla Puna-Armeijan miehityksen, joka olisi ollut vain muutamien päivien päässä. Gorbatshov nousi valtaan Neuvostoliitossa v.1985 ja siitä alkoi itäisen Euroopan muutosprosessi todella vauhdittua.

Minulla itselläni oli tilaisuus käydä Berliinin muurilla Brandenburger Torin kohdalla keväällä v.1983. En osannut edes kuvitella, että se kansainvälisen kylmän sodan kuumin maantieteellisen vastakkainasettelun yksittäinen kiteytymäpaikka avautuisi vain kuusi ja puoli vuotta myöhemmin. Kyllä se oli suuri muutos. Sen muutoksen taustana oli oma historiansa. Ja Berliinin muurin murtumisen seurauksena käynnistyi oma muutosprosessinsa. Konkreettinen Saksaa koskeva muutos oli Saksan yhdistyminen.

Samaan aikaan jatkui koko "itäblokin" avautuminen ja hajautuminen, Moskovan vallan mureneminen. Dramaattisin tilanne oli Romaniassa, jossa Ceaucescut teloitettiin v:n1989 joulukuun lopulla. Pian hajosi Varsovan liitto. Itse Neuvostoliitto siirtyi historiaan runsaat kaksi vuotta Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Janajevin juntan vallankaappausyrityksen epäonnistuminen avasi tien Baltian maitten uudelleenitsenäistymiselle. Koko Neuvostoliitto hajosi ja sen osat itsenäistyivät. Meidän itäiseksi naapuriksemme tuli uudenlainen Venäjä, joka on väkiluvultaan ja pinta-alaltaan Neuvostoliittoa huomattavasti pienempi, mutta iso valtakunta silti kuitenkin.

Tämän päivän tilanteeseenkin on helppo löytää punaisia lankoja parin vuosikymmenen takaa. Ajatellaanpa meneillään olevaa kansainvälistä talouslamaa. Kun itäblokin maat saivat karisteltua harteiltaan Moskovan komennon, niin ne kääntyivät apinoimaan "amerikkalaisuutta". Ja jopa itse Venäjä sortui samaan "hurahtamiseen" Jeltsinin aikana. Kun Jenkkilän yltiömarkkinaliberalistiset friedmanilaiset pääsivät opastamaan entistä itäblokkia, niin jälki on ollut tuhoisaa. Olisimmehan mm. me suomalaiset ja yhtä lailla ruotsalaisetkin osanneet antaa neuvoja kansantalouden hoitamisesta, mutta eiväthän meidän sanomisemme tietenkään itäblokkilaisille kelvanneet "amerikkalaisen viisauden" rinnalla. Virolaisetkin irvailivat suorasukaisesti Suomen menneeseen jämähtänyttä ja vanhanaikaista hyvinvointivaltiota. Nyt heilläkin taitaa olla toisenlaisia ajatuksia. Kokemusta on kertynyt virolaisillekin kantapään kautta.

Kuka näitä muinaismuistoja kaivelee arkiston tomuista?

Mitä virkaa on koko arkistolla, josta vain ilkeilläkseen nostellaan ikivanhoja ketjuja esille?
Kuukauden päästä saisi hävittää kaiken ripellyksen.
Yhtään ikimuistettavaa viestiä en ikinä täällä ole lukenut.

jotaki kiinostaa vanhat asiat ,,,,