Olen 12- ja 14-vuotiaiden tyttojen aiti. Asumme ulkomailla ja taalla on aivan luonnollista, etta olen
ollut koko heidan pienen elamansa kotona. Olen kasvattanut lapsiamme mielestani ihan oikein.
He kayvat koulussa ja tulokset ovat hyvia. En ole painostanut opiskelemaan, en vaadi hirveita kotityuo
maaria. Vain astianpesukoneen tyhjentamista/tayttamista ja omasta huoneesta huolehtemisesta.
Tyttoni osaavat olla kohteliaita vieraille, ja kunnioittavat muita ihmisia. (Paitsi isompi aitiaan)
Meilla on pieni kuukausiraha, 10 E, mutta toisaalta ostan tyttareillemme kaikki vaatteet ja pelit
yms... Eika taalla menna iltaisin ulos kavereiden kanssa, kun kaikkeen liikkumiseen tarvitaan aitia.
Jo turvallisuudenkin vuoksi, poliisit suosittelevat, ettei lapset kulje yksin kidnappausten vuoksi.
Olen aika COOL, aitina, silla tyttaremme saavat laittaa halutessaan tatuointeja, yms. Olen aina
todennut etta kayta omia aivojasi ja toistaiseksi he ovatkin olleet ihan kohtuullisia.
Vanhin tyttaremme murrosika on ottamassa kovasti hanta koukkuunsa ja alan vasya. Han ei kunnioita
enaa minua yhtaan. Tana aamuna koulukuljetukselle mennessa han kaveli kirjaimellisesti siskonsa
paalle ja kaatoi hanet. Totesin rauhallisesti, etta katso vahan minne kavelet... Ja siita paasi
helvetti irti. Koko kyla sai kuulla kuinka han ei ollut syypaa. ja kun totesin etta nyt olet hiljaa,
ihmiset nukkuvat han jatkoi vain huutamistaan. Ja kun totesin kolme kertaa hiljaa nyt, han hiljeni,
mutta piti viela sanoa, etta nyt se olet SINA joka huudat.... Ja hetken paasta alkoi uudestaan sama
sirkus, joka paatyi siihen, etta mina sain tyttareni nyrkista. Onneksi en menettanyt malttiani, totesin
vain etta haivy ja lahdin niilta sijoiltani kotiin. Kotona sitten tyttojen isa sanoi vain miksi et lyonyt
takaisin (!) Ei se ollut mielestani eden vaihtoehto. Olen nyt miettinyt miten lahestyisin tata murrosikaa siten, etten itse hukkuisi maininkeihin.
En ole unohatanut miten murrosika oli vaikeata. Itse muutuin yhdessa yossa irokeesi paiseksi
punkkariksi ja haistattelin vanhemmilleni. Mutta meidan vanhin on ilmeisemmin saanut vanhemmiltaan
luonteen pahat puolet ja han on kovapaisyydessaan riski myos itselleen. Ei taalla voi
hetkellisessa mielijohteessa haipya , silla sille reissulle voi jaada. Perverssit metsastavat 24 h
vuorokaudessa.
Toisaalta toivoisin minimaalista kunnioitusta vanhemmuuteen, enka jaksaisi
vaantaa katta aivan typerista asioista jokapaiva. Olen miettinyt rankaisu keinoja. Otanko kuukausirahan
pois? Kiellanko pelit viikoksi? Hanen hormooni pyrahdykset nimittain hairitsevat jo nuoremman
elamaakin. Olen huolissani, silla jos en onnistu luotsaamaan tytartani yli pahimman kauden, han
saattaa kovapaisena antaa kaiken vain menna ohi. Minua arsyttaakseen han tekee ihan omituisia
tekoja.... Luulisin, etta harkasta olisi otettava sarvista heti kiinni, ennenkuin se paisuu liian suureksi.
Neuvoja kaipailen...Ongelmat voivat tuntua pienilta, mutta...Miten ihmeessa selvian
itse hengissa naista mainingeista?
ollut koko heidan pienen elamansa kotona. Olen kasvattanut lapsiamme mielestani ihan oikein.
He kayvat koulussa ja tulokset ovat hyvia. En ole painostanut opiskelemaan, en vaadi hirveita kotityuo
maaria. Vain astianpesukoneen tyhjentamista/tayttamista ja omasta huoneesta huolehtemisesta.
Tyttoni osaavat olla kohteliaita vieraille, ja kunnioittavat muita ihmisia. (Paitsi isompi aitiaan)
Meilla on pieni kuukausiraha, 10 E, mutta toisaalta ostan tyttareillemme kaikki vaatteet ja pelit
yms... Eika taalla menna iltaisin ulos kavereiden kanssa, kun kaikkeen liikkumiseen tarvitaan aitia.
Jo turvallisuudenkin vuoksi, poliisit suosittelevat, ettei lapset kulje yksin kidnappausten vuoksi.
Olen aika COOL, aitina, silla tyttaremme saavat laittaa halutessaan tatuointeja, yms. Olen aina
todennut etta kayta omia aivojasi ja toistaiseksi he ovatkin olleet ihan kohtuullisia.
Vanhin tyttaremme murrosika on ottamassa kovasti hanta koukkuunsa ja alan vasya. Han ei kunnioita
enaa minua yhtaan. Tana aamuna koulukuljetukselle mennessa han kaveli kirjaimellisesti siskonsa
paalle ja kaatoi hanet. Totesin rauhallisesti, etta katso vahan minne kavelet... Ja siita paasi
helvetti irti. Koko kyla sai kuulla kuinka han ei ollut syypaa. ja kun totesin etta nyt olet hiljaa,
ihmiset nukkuvat han jatkoi vain huutamistaan. Ja kun totesin kolme kertaa hiljaa nyt, han hiljeni,
mutta piti viela sanoa, etta nyt se olet SINA joka huudat.... Ja hetken paasta alkoi uudestaan sama
sirkus, joka paatyi siihen, etta mina sain tyttareni nyrkista. Onneksi en menettanyt malttiani, totesin
vain etta haivy ja lahdin niilta sijoiltani kotiin. Kotona sitten tyttojen isa sanoi vain miksi et lyonyt
takaisin (!) Ei se ollut mielestani eden vaihtoehto. Olen nyt miettinyt miten lahestyisin tata murrosikaa siten, etten itse hukkuisi maininkeihin.
En ole unohatanut miten murrosika oli vaikeata. Itse muutuin yhdessa yossa irokeesi paiseksi
punkkariksi ja haistattelin vanhemmilleni. Mutta meidan vanhin on ilmeisemmin saanut vanhemmiltaan
luonteen pahat puolet ja han on kovapaisyydessaan riski myos itselleen. Ei taalla voi
hetkellisessa mielijohteessa haipya , silla sille reissulle voi jaada. Perverssit metsastavat 24 h
vuorokaudessa.
Toisaalta toivoisin minimaalista kunnioitusta vanhemmuuteen, enka jaksaisi
vaantaa katta aivan typerista asioista jokapaiva. Olen miettinyt rankaisu keinoja. Otanko kuukausirahan
pois? Kiellanko pelit viikoksi? Hanen hormooni pyrahdykset nimittain hairitsevat jo nuoremman
elamaakin. Olen huolissani, silla jos en onnistu luotsaamaan tytartani yli pahimman kauden, han
saattaa kovapaisena antaa kaiken vain menna ohi. Minua arsyttaakseen han tekee ihan omituisia
tekoja.... Luulisin, etta harkasta olisi otettava sarvista heti kiinni, ennenkuin se paisuu liian suureksi.
Neuvoja kaipailen...Ongelmat voivat tuntua pienilta, mutta...Miten ihmeessa selvian
itse hengissa naista mainingeista?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hmm... Tyttösi on varmasti itsekin kauhuissaan siitä, että on lyönyt sinua. Hyvä, ettet itse sortunut samanlaiseen käytökseen, vaan säilyit turvallisena äitinä hänen mielessään. Tällä hetkellä tyttö ei vaan osaa tai kehtaa näyttää omaa katumustaan, kun pitää olla niin iso ja vanhemmista riippumaton. Kyllä lapsille saa kasvatuksen puolesta olla sallivakin, kunhan perusrajat ovat olemassa. Kuinka he muuten oppisivat tekemään päätöksiä ja valintoja elämässään? Vanhempaa on kuitenkin toteltava, ja sillä siisti. Istukaapa nyt koko perhe yhteisen pöydän ääreen ja keskustelkaa kohtuullisista rangaistuksista silloin, kun jompikumpi tytöistä rikkoo sääntöjä tai hyviä tapoja. Nuoren on helpompi hyväksyä tekojensa seuraukset, jos hän on ollut niitä itse sopimassa. Kysy myös tytöltäsi, mitä "etuoikeuksia" hän kaipaisi itselleen, tietysti ikään sopivia (esim. kohtuullinen meikkaus, pukeutuminen). Nämä eivät mene niin helposti överiksi, jos vanhempien asenne on tiettyyn rajaan saakka salliva ja kannustava; kannattaa antaa hiukan periksi, jos nämä ovat tytöllesi elämää suurempia asioita. Tytön kapina liittyy, kuten tiedätkin, naiseksi kasvamisen vaikeuteen. Nuoret tytöt usein luulevat muuttuvansa äideikseen kasvaessaan (ne höpsöt), joten on parasta tukea nuorta tekemään omia, itselle mieleisiä valintoja esim. ulkonäköön ja harrastuksiin liittyen. Tytölle on ensisijaisen tärkeää, että äiti arvostaa ja hyväksyy hänen orastavan naiseutensa ja kannustaa kasvamaan rohkeasti omia valintoja tehden. Mikään ei kuitenkaan ole lasten kasvatuksessa tärkeämpää, kuin rakastaminen ja sen näyttäminen. Loppujen lopuksi, olisitko itsekään pikkupunxina kapinoinut niin kovasti, jos äitisi olisi laittanut "sormet verillä" ja suurella rakkaudella niittejä kuluneeseen nahkatakkiisi ja öljynnyt kilisevät ketjusi ajoittain? ;) Tsemppiä teille toivottaa entinen keesipää/ikuinen anarkisti ja ihanan goottineidon äiti.