Jos pariskunnasta, joilla ei avioehtoa ja kaikki yhteistä, toinen kuolee.
Saako leski käyttää pariskunnan (nyt k-pesän) varoja omiin menoihinsa tai mitä ylipäätään saa käyttää,
kuluja kun on kuitenkin ennen jakoa jatkuvasti
Saako leski käyttää pariskunnan (nyt k-pesän) varoja omiin menoihinsa tai mitä ylipäätään saa käyttää,
kuluja kun on kuitenkin ennen jakoa jatkuvasti
Vastaukset 20
Vanhimmat
Voi käyttää.
Tässä kohtaa menee yleensä sekaisin. Pitää ajatella siten että vainaja ei enään asu samassa taloudessa ja ei tietenkään ole enään tukemassa taloudellisesti, tätä kompensoidaan lesken eläkkeellä, henkivakuutuksilla yms.. Kuolinpesä ei ole elatusvelvollinen.
Leskillä on monesti yhteinen tili vainajan kanssa ja siihen säilyy käyttöoikeus mutta käyttöoikus on ainoastaan lesken omaan osaan, kuolinpesän osuuteen ei saa kajota. Pitää osata ajatella esim. että tilillä olevista rahoista puolet on kuolinpesän ja toinen puoli lesken jota hän saa käyttää miten haluaa, se toinen puoli on rauhoitettua aluetta.
Tietenkin hautauskulut, vainajan sairaalalaskut, perukirjoituspalkkiot yms. kulut jotka kohdistuvat kuolinpesään voidaan maksaa kuolinpesän "osuudesta".
Kiitos. eli ymmärsin siten että leski saa maksaa omia kulujaan kuolinpäivän jälkeen sillä kuvitellulla puolikkaallaan yhteisestä tilistä, vaikka perinnönjakoa ei ole vielä suoritettu.
Ennen ositusta ja jakoa täytyy lesken ajatella että kaikesta puolet kuuluu kuolinpesälle, myös omista varoista (yhteenlaskettu omaisuusmassa).
Osituksessa sitten selviää mikä jää leskelle ja mikä jää kuolinpesälle.
Aina ei ole niin sanottua että lesken henkilökohtainen omaisuus jää leskelle, hän voi antaa sen kuolinpesälle ja saada vastineeksi jotakin vainajalle kuulunutta.
Mutta niin kauan kun ositusta ei ole tehty niin tulee ajatella siten että puolet on kuolinpesän.
>>Ennen ositusta ja jakoa täytyy lesken ajatella että kaikesta puolet kuuluu kuolinpesälle, myös omista varoista (yhteenlaskettu omaisuusmassa).>Aina ei ole niin sanottua että lesken henkilökohtainen omaisuus jää leskelle, hän voi antaa sen kuolinpesälle ja saada vastineeksi jotakin vainajalle kuulunutta.
Täällä leikkii lakimiestä mistä ei näköjään tiedä suoraan sanottuna hevonvittua.Siis älä ainakaan hänen juttuja ota todesta nimittäin täysin hänen omia ajatuksiaan,joita sitten voimassa olevana lakina tulkitsee niinkuin tulkitsee.
Esittäisitkö Haretaja, mistä asiasta olet kanssani eri mieltä? Esittäisitkö myös, mihin käsityksesi perustat?
Kaikki minun esittämäni perustuu lakiin. Kaikki minun esittämäni perustuu lain säännösten lisäksi oikeuskirjallisuuteen. Säännökset ovat täysin selvät, mitään tulkittavaa niissä ei ole.
Minä voin perusteluni tuoda esiin, kunhan sinä sanot, mikä mielestäsi on väärin, ja miksi se on väärin. Mutta eihän sinulla siihen eväitä ole, kun et hallitse edes perhevarallisuusoikeuden alkeita. Haretaja! Sinuun ei enempää ruutia kannata tuhlata.
Eiköhän laki ole aika tulkinnan varainen noin yleensä tälle nix vai mikä nimimerkille Sivistykseen kuuluu toisten mielipiteiden kunnioittaminen.Toisten tietämyksen tai sen tason aliarvioiminen ja korostaaksesi omaa tietämystäsi ei ole kovin fiksua vai............onko.
>>Eiköhän laki ole aika tulkinnan varainen noin yleensä>tälle nix vai mikä nimimerkille Sivistykseen kuuluu toisten mielipiteiden kunnioittaminen.>Toisten tietämyksen tai sen tason aliarvioiminen ja korostaaksesi omaa tietämystäsi ei ole kovin fiksua vai............onko.
Homma meni juupas eipäs leikiksi.
Mutta kuten tuossa kerroin tässä vaiheessa (ennen ositusta) on varmiinta ajatella että kaikki on puoliksi lesken ja kuolinpesän, silloin ei satu mitään vahinkoa.
Sitten osituksessa nähdään tarkemmin mitä on kenenkin.
Meillä oli tapaus jossa leski ilmoitti miten sattuu omistussuhteet ja sitten kun pesänselvittäjä alkoi hommat niin selvisi vasta oikeat omistussuhteet.
Niin ja vielä kyllä laki lähtee myös siitä olettamuksesta että osittamattomassa pesässä omistussuhteet voivat olla miten vain, tämän todistaa jo sekin ettei leski voi myydä omissa nimissään olevaa asuntoa ilman kuolinpesän muiden osakkaiden suostunusta.
Jakotilanteessa on sitten lähtökohta jossa todetaan että pääsääntöisesti jokainen saa pitää oman omaisuuden.
Ei puhuta mitään kuvitteellisista osuuksista.
>>Homma meni juupas eipäs leikiksi.>Meillä oli tapaus jossa leski ilmoitti miten sattuu omistussuhteet ja sitten kun pesänselvittäjä alkoi hommat niin selvisi vasta oikeat omistussuhteet.>Niin ja vielä kyllä laki lähtee myös siitä olettamuksesta että osittamattomassa pesässä omistussuhteet voivat olla miten vain, tämän todistaa jo sekin ettei leski voi myydä omissa nimissään olevaa asuntoa ilman kuolinpesän muiden osakkaiden suostunusta.
Sanat tietämätön aasi ,hevonvittua,olemattomin tiedoin varustetut ym.Nämä kuuluukin nimimerkin vakio kielenkäyttöön ja kertookin olennaisen.
Suomi24:n henkilö, joka on alla olevan kirjoitukseni (osa 2) PERUSTELUITTA toisen kerran poistanut, ei ole tehtävänsä tasalla. Kirjoitukseni ei ole palstan sääntöjen vastainen, niin varta vasten säännöt tutkineena uskallan väittää. Jos se poistajan mielestä on epäasiallinen tai loukkaava, niin eivätkö nimimerkkien "haretaja" ja "Sivistynyt" kirjoitukset, jotka palstalla ovat edelleenkin luettavissa, poistajan mielestä ole epäasiallisia tai loukkaavia? Poistaja ei näytä ymmärtävän sitä oleellista tosiasiaa, että nuo epäasiallisuudet ja loukkaavuudet ovat kohdistuneet nimenomaan minuun. Sekö sitten on loukkaavaa, että olen otsikoinut kirjoitukseni "Valehtelu ei kuulu sivistykseen"? Valehtelustahan nimittäin on kysymys, kun nimimerkki "Sivistynyt" totuuden vastaisesti väittää minun käyttäneen hänen esittämiään loukkaavia ilmaisuja, joita en ole koskaan käyttänyt - ja joita siis päin vastoin oli käytetty minusta! Minustako siis saa esittää loukkauksia ja valheita, mutta minä en selvää valhettakaan saisi valheeksi sanoa?! No, jos se tuosta yhdestä sanasta kiinni on, niin vaihdan otsikkoa.
Käypä muuten sinä kirjoitukseni poistaja tuolla naapurissa Poliisi-palstalla, niin näet minkälaista kieltä siellä on vuosikaudet viljelty ja suvaittu. (En silti tarkoita, että hyväksyisin tyylin tänne.) VÄHÄN ENEMMÄN SUHTEELLISUUDEN (JA OIKEUDEN) TAJUA EI OLISI TÄMÄN PALSTAN SENSORILLE PAHITTEEKSI! "Maanimittari" tuo poistaja ei voine olla sen tuntemuksen perusteella, mikä minulla hänestä hänen kirjoitustensa välityksellä kuuden vuoden aikana on muodostunut.
Tuon siis kirjoitukseni, otsikkoa sievistäen, palstalle nyt kolmannen kerran. Perusteluja tämänkin todennäköisestä poistamisesta en enää pyydä, kun en niitä pyynnöstäni huolimatta sähköpostilla aiemminkaan saanut. Kasvottomalla poistajalla kun on diktaattorin valtuudet - ja näemmä myös diktaattorin asenne "alaisiinsa".
------------------------------
(Viimeksi poistettu osuus alkaa tästä:)
Onpa merkillistä: nimimerkille "Sivistynyt" eilen päivällä kirjoittamani vastinekommentti on tästä yön aikana kadonnut. IHMETTELEN SUURESTI!!! Siispä toistan sen.
-----------------------------
Teksti ylittää enimmäispituuden 5000 merkkiä, joten jaan sen kahteen osaan. Tähän päättyy OSA 1.
"38§
Puoliso älköön luovuttako älköönkä velasta kiinnityttäkö kiinteää omaisuutta, johon toisolla puolisolla on aviooikeus, ellei tämä kirjallisesti ole antanut siihen suostumustaan."
Mitenkä tuon saa selville onko avio-oikeutta ja milloin avio-oikeus lakkaa?
Käsittääkseni osituksessa selvitetään ja samassa toimituksessa avio-oikeus lakkaa, perukirjassa ei välttämättä puhuta mitään avio-oikeuden lakkaamisesta (leski kieltäytyy maksmasta tasinkoa).
Lisää samasta pykälästä
"Milloin puoliso on toisen puolison suostumuksetta ryhtynyt 1 momentissa mainittuun toimeen, olkoon tämä pätemätön, jos toinen puoliso siitä nostaa kanteen kuuden kuukauden kuluessa saatuaan toimesta tiedon. Jos puoliso kuolee, ennenkuin on menettänyt kannevaltansa. olkoon hänen perillisillään sama kanneaika lukien hänen kuolemastaan."
Tulkitkaa miten haluatte, minun tulkinta on että lesken henkilökohtainen omaisuus voi olla (korostan voi olla) avio-oikeuden alaista omaisuutta. Tietenkin jos katselee maailmaa putken läpi niin ei välttämättä näe kuin yhden vaihtoehdon.
>
Miksi ihmeessä lainaat vanhaa lainkohtaa ilman että kerrot lukijoille nykyisen AL 38§:n olevan huomattavan erilainen? Yleinen kiinteän omaisuuden vallinnanrajoitus kumottiin jo varmaan yli ~20 vuotta sitten.
>
Kysymällä puolisolta? Toimitusosituksessa pesänjakajan kuuluu tutkia avio-oikeuden olemassaolo, "lakkaaminen" taas seuraa suoraan laista.
>
Avio-oikeuden alaisen omaisuuden kertymä katkeaa ositusperusteeseen. Ositusperusteita ovat avioerohakemuksen saapuminen käräjäoikeuden kansliaan ja puolison kuolema. Jokainen avioliitto, poikkeuksena ehkä AL 27§:n 1. momentissa tarkoitetut avioliitot, väistämättä päättyy ositusperusteen syntymiseen. Avio-oikeus toteutetaan osituksessa ja jos jotain jäi osittamatta niin myös osituksen täydentäminen on mahdollista eli avio-oikeus lakkaa tällöin. Avio-oikeus ei vanhene mutta ositusvaateen voi menettää siitä luopumalla vaikka konkludenttisestikin. Pelkkä tasinkoprivilegi-ilmoitus perukirjassa ei korvaa tehtyä ositusta.
>
Lisää lainausta aikoja sitten toisenlaiseksi muutetusta pykälästä.
>
Onko joku edes väittänyt toisin?
>>"38§
Puoliso älköön luovuttako älköönkä velasta kiinnityttäkö kiinteää omaisuutta, johon toisolla puolisolla on aviooikeus, ellei tämä kirjallisesti ole antanut siihen suostumustaan." 10 v sitten kumotun säännöksen kopsaamaan???
Nykyinen 38 §:n 1 momentti kuuluu näin:
"Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallista suostumusta luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Puolison suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos luovutettava omaisuus on tarkoitettu käytettäväksi pääasiallisesti muuhun tarkoitukseen ja jos kotia ja siihen liittyvää maa-aluetta ei voida jättää luovutuksen ulkopuolelle alentamatta merkittävästi kiinteän omaisuuden arvoa. Mitä tässä momentissa säädetään kiinteästä omaisuudesta, koskee myös toisen maalla olevaa rakennusta ja käyttöoikeutta maahan. Luovuttamiseen rinnastetaan myös kiinteän omaisuuden antaminen vuokralle tai muun sitä koskevan käyttöoikeuden perustaminen."
No sitten kysymykseesi:
>>Mitenkä tuon saa selville onko avio-oikeutta ja milloin avio-oikeus lakkaa?>Tulkitkaa miten haluatte, minun tulkinta on että lesken henkilökohtainen omaisuus voi olla (korostan voi olla) avio-oikeuden alaista omaisuutta.>Lisää samasta pykälästä
Kai nyt eloonjäänyt puoliso tietää, oliko heillä avioehto vai ei. Sen perusteellahan (tai sen puuttumisen johdosta) avio-oikeus joko on olemassa, on osittain olemassa tai täysin poissuljettu. Avioehtosopimus reiksteröidään maistraatissa, aikaisemmin käräjäoikeudessa. Jos leski kieltäytyy kertomasta tai ei muista, sieltähän se on selvitettävissä.
Vallinnanrajoitukset, koskien mm. kotina käytettyä asunto, ovat sitten taas avio-oikeudesta riippumattomia kuten yllä jo mainittu.
>>Kai nyt eloonjäänyt puoliso tietää, oliko heillä avioehto vai ei.
Tulee raamaa.
OSA 2
"Sivistynyt":
>>Sanat tietämätön aasi ,hevonvittua,olemattomin tiedoin varustetut ym.Nämä kuuluukin nimimerkin vakio kielenkäyttöön ja kertookin olennaisen.