Lastensuojelussa lapsi menee pesuveden mukana
Huostaanotot ovat myös yhteiskunnalle kallis vaihtoehto. Ei siis ole yllättävää, että niistä on tullut suoranaista bisnestä, sanoo Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja EOK:n liittovaltuuston jäsen Jorma Uski (ps).
Meneillä oleva lama - tai "pieni notkahdus", kuten VVM Jyrki Katainen tätä romahdusta kutsui - on ennakoidusti kasvattanut etenkin pienituloisten perheiden ongelmia, sanoo Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Jorma Uski (ps). Jorma Uskin mukaan äärimmäisimpänä ilmentymänä on huostaanottojen määrä kasvanut ja laman pitkittyessä niiden odotetaan kasvavan edelleen.
Huostaanotto on niin perheelle kuin lapsellekin erittäin traumaattinen ja siksi se onkin lastensuojelulaissa säädetty viimeiseksi turvaamistoimeksi. Ensin pitää - tai ainakin pitäisi - käyttää muita perhettä ja lasta tukevia toimia, sanoo Uski.
Huostaanotot ovat myös yhteiskunnalle kallis vaihtoehto. Nk. sijaisperheissä lakisääteinen vähimmäiskorvaus on hieman yli 300 euroa kuukaudessa, mutta niistä on jatkuvaa pulaa. Kun sijaisperhettä ei ole saatavissa, on huostaanotettu lapsi sijoitettava hoitolaitokseen. Niissä korvaus sovitaan tapauskohtaisesti ja saattaa nousta jopa yli 300 euron vuorokaudessa; "Ei siis yllättävää, että niistä on tullut suoranaista bisnestä, toteaa Uski. Yksikin tuollainen ylimääräinen tapaus voi kaataa pienen kunnan sosiaalibudjetin ilman, että kunnalla itsellään olisi keinoja juurikaan vaikuttaa asiaan, Uski jatkaa.
Lastensuojelu on kunnan lakisääteinen velvollisuus, joten harkintavaltaa ei kustannuksistakaan ole. Kohtuuttomuuksien välttämiseksi valtionosuusjärjestelmässä on mekanismi kustannusten tasaamisesta, jossa lastensuojelukerroin huomioi huostaanottomenot.
Sinänsä on oikeudenmukaista ja kohtuullista, että valtio osallistuu noihin huostaanoton kustannuksiin korotetulla valtionosuudella, mutta kun korvauskertoimessa huostaanotto painottuu muiden perheiden tukitoimien kustannuksella, tulee siitä käytäntöä vinouttava, sanoo Jorma Uski. Kuntien kustannussäästöt ovat jopa kannustaneet kuntia turvautumaan huostaanottoon; se kasvattaa kunnan saamaa valtionosuutta, mutta muut perheiden tukitoimet kunnan sosiaalimenoja, lisää Uski.
Lastensuojelulain keskeisenä periaatteena on huomioida lapsen etu. Nykyisessä järjestelmässä puhuu raha, käytetään menetelmää, jossa kunnan kustannukset minimoituvat, toteaa Uski.
Apua ongelmaan ei tullut myöskään lastensuojelulain uudistuksessa, jossa huostaanottojen päätösvalta siirrettiin arvion tekevältä ja sen täytäntöön panevalta virkamieheltä hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeudet edelleen ratkaisevat pääasiassa virkamiehen esityksen mukaisesti. Toisen osapuolen, sen ongelmiensa kanssa kipuilevan perheen kuuleminen jää ohueksi, kun suullisia käsittelyjä suostutaan järjestämään vain aniharvoin, sanoo Uski.
Hallinto-oikeuksien ongelmana on noissakin tapauksissa yleisessä käytössä oleva nk. hallinto-olettama. Uskotaan, että asianomainen viranomainen on jo asianmukaisesti ottanut huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, sanoo Uski.
- Sehän on jopa viranomaisen lakisääteinen velvollisuus. - Hallinto-olettama on häntäänsä syövä käärme, virkamies ei riko lakia, koska virkamies ei saa rikkoa lakia, sanoo Jorma Uski. - Toiselle osapuolelle ei tuossa kehäpäätelmässä ole sijaa, tuskin edes puheoikeuttakaan, toteaa Uski
Huostaanotot ovat myös yhteiskunnalle kallis vaihtoehto. Ei siis ole yllättävää, että niistä on tullut suoranaista bisnestä, sanoo Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja EOK:n liittovaltuuston jäsen Jorma Uski (ps).
Meneillä oleva lama - tai "pieni notkahdus", kuten VVM Jyrki Katainen tätä romahdusta kutsui - on ennakoidusti kasvattanut etenkin pienituloisten perheiden ongelmia, sanoo Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Jorma Uski (ps). Jorma Uskin mukaan äärimmäisimpänä ilmentymänä on huostaanottojen määrä kasvanut ja laman pitkittyessä niiden odotetaan kasvavan edelleen.
Huostaanotto on niin perheelle kuin lapsellekin erittäin traumaattinen ja siksi se onkin lastensuojelulaissa säädetty viimeiseksi turvaamistoimeksi. Ensin pitää - tai ainakin pitäisi - käyttää muita perhettä ja lasta tukevia toimia, sanoo Uski.
Huostaanotot ovat myös yhteiskunnalle kallis vaihtoehto. Nk. sijaisperheissä lakisääteinen vähimmäiskorvaus on hieman yli 300 euroa kuukaudessa, mutta niistä on jatkuvaa pulaa. Kun sijaisperhettä ei ole saatavissa, on huostaanotettu lapsi sijoitettava hoitolaitokseen. Niissä korvaus sovitaan tapauskohtaisesti ja saattaa nousta jopa yli 300 euron vuorokaudessa; "Ei siis yllättävää, että niistä on tullut suoranaista bisnestä, toteaa Uski. Yksikin tuollainen ylimääräinen tapaus voi kaataa pienen kunnan sosiaalibudjetin ilman, että kunnalla itsellään olisi keinoja juurikaan vaikuttaa asiaan, Uski jatkaa.
Lastensuojelu on kunnan lakisääteinen velvollisuus, joten harkintavaltaa ei kustannuksistakaan ole. Kohtuuttomuuksien välttämiseksi valtionosuusjärjestelmässä on mekanismi kustannusten tasaamisesta, jossa lastensuojelukerroin huomioi huostaanottomenot.
Sinänsä on oikeudenmukaista ja kohtuullista, että valtio osallistuu noihin huostaanoton kustannuksiin korotetulla valtionosuudella, mutta kun korvauskertoimessa huostaanotto painottuu muiden perheiden tukitoimien kustannuksella, tulee siitä käytäntöä vinouttava, sanoo Jorma Uski. Kuntien kustannussäästöt ovat jopa kannustaneet kuntia turvautumaan huostaanottoon; se kasvattaa kunnan saamaa valtionosuutta, mutta muut perheiden tukitoimet kunnan sosiaalimenoja, lisää Uski.
Lastensuojelulain keskeisenä periaatteena on huomioida lapsen etu. Nykyisessä järjestelmässä puhuu raha, käytetään menetelmää, jossa kunnan kustannukset minimoituvat, toteaa Uski.
Apua ongelmaan ei tullut myöskään lastensuojelulain uudistuksessa, jossa huostaanottojen päätösvalta siirrettiin arvion tekevältä ja sen täytäntöön panevalta virkamieheltä hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeudet edelleen ratkaisevat pääasiassa virkamiehen esityksen mukaisesti. Toisen osapuolen, sen ongelmiensa kanssa kipuilevan perheen kuuleminen jää ohueksi, kun suullisia käsittelyjä suostutaan järjestämään vain aniharvoin, sanoo Uski.
Hallinto-oikeuksien ongelmana on noissakin tapauksissa yleisessä käytössä oleva nk. hallinto-olettama. Uskotaan, että asianomainen viranomainen on jo asianmukaisesti ottanut huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, sanoo Uski.
- Sehän on jopa viranomaisen lakisääteinen velvollisuus. - Hallinto-olettama on häntäänsä syövä käärme, virkamies ei riko lakia, koska virkamies ei saa rikkoa lakia, sanoo Jorma Uski. - Toiselle osapuolelle ei tuossa kehäpäätelmässä ole sijaa, tuskin edes puheoikeuttakaan, toteaa Uski
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.