lapsena olin touho, nuorena kiinnostunut vähän kaikesta ja nyt en paljon mistään. odotan tunnetiloja.niistä ja hyvästä ruoasta voi nauttia hetken. arki on raskasta kiipeämistä ylös vuorenrinnettä ja samalla vedetään kivirekeä. mä en tiedä mikä mua vaivaa. mä haluaisin vaan istua hiljaa paikallani ehkä Euroopan laidalla kahvilassa tai missä vaan.
umpikuja
nuuh
7236
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
nyrkkeily voisi auttaa, mutta sekään ei ole tie ulos.
mä oon jokaiselle väistämättä edessä tai takana olevassa pisteessä. lopulta jonkinlainen paine alkaa ehkä kasvaa. sitten syntyy jotain. ehkä jotain luovaa.
että tunnetiloja pitää kasvattaa ite, ne ei vaan tule sulle. Jos sitä hyvää fiilistä ei tule itsestään, se pitää patistaa sieltä.
Mitenkäs mä saan sinusta sellaisen fiiliksen että sun serotoniintaso on matala, mutta että toisaalta nautit siitä? Maailmassa on paljon mistä nauttia... open your eyes....
Älä huoli. Mulla ihan sama olo. Ei tää niin kamalaa oo loppujen lopuks. Arki on arkea. Onko raskas työ?Kahvikupposen ääressä minäkin viihdyn ja viihdyn lepäilemässä. Eikös se ettei tee mitään ole välillä rentouttavaa. Myös usko, rukous auttaa minua jaksamaan.
Ei tässä välttämättä mikään vaivaa. Mitäs turhaa höslätä koko ajan. Aikansa kutakin.
Tää on tämä aika vuodesta vaan kuules.
Normaalisti vuonna kivisota ei näinä pimeimpinä talven kuukausina muuta paljon tehty
kun sytytettiin tulta päreeseen ja istutiin hämärässä pirtissä.
Ne on nämä nytkyajan suorituspaineet, jotka välillä nitistää immeisen, pitäsi tehä niitten loistelamppujen
hohteessa ihan epäinhimillen isoja työsuorituksia, jotka ei oo luonteenomaisia meille pimeän pohjolan
asukeille tähän vuodenaikaan.
Euroopan kahviot täyttyisi, jos kaikki me pimeyden vangit täältä päästäisiin sinne karkuun, mutta
tämä asia kannattaa nyt ottaa vaan niinkun se on. Jos väsyttää niin sitten väsyttää...eihän me
mitään koneita olla.
Jari Sarasvuota lainatakseni; tämä kaikki raivaa tilaa sille hyvälle ja mukavalle mikä on vielä
tulossa. Usko pois !
Ulkoilen metsäpoluilla ja haistellen metsän ihananaa ilmaa päivittäin. Istuminen ei tee hyvää ihmiselle vaan pitää lähteä liikkeelle. Kävelysauvat kun keksittiin niin nehän ovat tehokkaat tapa liikkua. Saa samalla hartia niska liikettä kun se että kävelisi ilman sauvoja. Sauvalenkkeilyn hyötyjä on vaikka hitaasti menisi niin päänsärkyjä ei ole enään ollenkaan ja mieli kirkastuu metsän tuoksuja haistellessa. Ulkonäkö ja iho on paremmassa kunnossa kun harrastaa sauvakävelyä päivittäin. Kannattaa hankkia askel/ kilometrimittari jotta vähintään tuhat askelta tulisi päivittäin otettua. Aika epäterveellistä jos ihminen haluaa vain istuskella sillä istuminen tuo yksi tuhat vaivaa kenelle tahansa. Istuskelevalla liikuntaa harrastamattomalla ihmisellä on psyykkisiä ongelmia kun niillä jotka lähtevät joka päivä ulos liikkumaan.
Tämä kyllä on totta, meikä kyllä harrastaa "hauvakävelyä", elikkä kun on koira,
iiiiso semmoinen (sinällään jo terapeuttinen homma) niin on pikkupakko lähteä
ulos vähintään 2 krt päivässä. Mielellään vaikka useamminkin, se ei pistä ollenkaan
pahakseen.
Lemmikit yleensäkkin... riesaahan niistä on mutta iloakin.
Tässä iässä lumipallojen heittelminen saatetaan katsoa lapselliseksi touhuksi
mutta dogi bogi juoksee höpelönä perässä ja itse saa ihan rauhassa olla vähä lapsellinen.
Lemmikki voi olla mikä hyvänsä; kissa, kani , gerbiili, kilpikonna, undulaati, kultakala.
Kyllä siinä jotain rytmiä jo tulee päivään kun huolehdit sen perustarpeista ja kovin
ovat uskollisia kuuntelemaan sun murheita eivätkä ihan heti juokse juoruamaan niistä
kylille :o)
Niin että ei tarvitse olla ihan niin suuruudenhullu kun me, hankia mahdollisimman
iso karvakasa JOKA KYLLÄ RYTMITTÄÄ SEN PÄIVÄN :O)))
Tämmöstäkin sille vois opetaa joutessaan
http://www.youtube.com/watch?v=bqXLW7ab6Pk