Päätinpä vähän vuodattaa tänne angstia ja kertoa turhasta elämästäni.
Olen lukiossa opiskeleva poika, ja olen ollut vähän masentunut jonkin aikaa. Minulla on huono itsetunto ja koen olevani ruma. Olen myös melko ujo, ja tästä johtuen minulla ei ole kauheasti kavereita, lukuunottamatta muutamia koulututtuja.
Olen myös neitsyt enkä ole ikinä seurustellut, itseasiassa minulla ei ole ollut ikinä edes kaverityttöä.
-siis varsin säälittävä tapaus.
Joskus käy mielessä että mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän. Miksi minun on täytynyt syntyä epäsosiaaliseksi, rumaksi vässykäksi joka pelkää ihmisiä? Minkä takia juuri minä, samaan aikaan kun muut viettävät normaalia, onnellista elämää.
Olen myös todella laiska ja saamaton. Olen aina väsynyt ja koulun jälkeen en jaksa tehdä muuta kuin istua tietokoneella, ja tästä johtuen opiskeluni kärsii.
Ajattelen aina että olisi parempi kun en olisi ikinä syntynytkään.
Olen lukiossa opiskeleva poika, ja olen ollut vähän masentunut jonkin aikaa. Minulla on huono itsetunto ja koen olevani ruma. Olen myös melko ujo, ja tästä johtuen minulla ei ole kauheasti kavereita, lukuunottamatta muutamia koulututtuja.
Olen myös neitsyt enkä ole ikinä seurustellut, itseasiassa minulla ei ole ollut ikinä edes kaverityttöä.
-siis varsin säälittävä tapaus.
Joskus käy mielessä että mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän. Miksi minun on täytynyt syntyä epäsosiaaliseksi, rumaksi vässykäksi joka pelkää ihmisiä? Minkä takia juuri minä, samaan aikaan kun muut viettävät normaalia, onnellista elämää.
Olen myös todella laiska ja saamaton. Olen aina väsynyt ja koulun jälkeen en jaksa tehdä muuta kuin istua tietokoneella, ja tästä johtuen opiskeluni kärsii.
Ajattelen aina että olisi parempi kun en olisi ikinä syntynytkään.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oletko ikinä nähnyt elämässäsi rumaa ihmistä?
Ei sellaisia oikeasti ole.
Ainoastaan on ruma käytös.
Sosiaalisuus on asia, joka tulee aina vaan paremmaks.
Kokemus tuo varmuutta ja kokemus tulee tekemällä.
Harva on onnellisessa suhteessa lukio-iässä ja jo seksiä harrastanut.
Ei seksi ole miehen mitta.
Eikä sen harrastaminen todellakaan ole onnea tuonut saati sitten itsetuntoa korottanut aina.
Tietokone vie useasti voimia.
varmaankin siksi et jaksa tehdä muuta koska olet koneella.
Koita vähentää.
Voit myös koneen avulla sopia tekemistä vapaa-ajalle ja etsiä uusia tuttavuuksia.
Mutta läksyt hoida ensin.
Isäsi saatto muuten olla täysin samssa tilanteessa.
Kuten monet muutkin.
Siitä noustaan :-)
Olen nähyt kyllä rumia ihmisiä, niinkuin varmasti sinäkin. Tuo on niin kliseistä.. Nyky-yhteiskunnassa on kyllä selkeät kauneusihanteet mitkä määrittävät kuka on kaunis/komea ja kuka taas ei.
Olen yrittänyt luoda parempia suhteita muihin ihmisiin, mutta ei siitä mitään ikinä tule. Onnistun aina nolaamaan itseni jotenkin tai sitten en vaan yksinkertaisesti keksi mitään puhuttavaa. Humalassa olen kyllä avoimempi ja puheliaampi (Jos nyt joskus todella harvoin saan mahdollisuuden mennä johonkin juominkeihin), mutta silloinkin ujouteni estää tutustumisen syvemmin.
Lähes kaikki ikäiset tuttuni ovat menettäneet neitsyytensä tai ainakin seurustelleet joskus. Kokemattomuuteni näissä asioissa ei kauheasti haittaa, vaan pikemminkin se että ajatus asiasta tuntuu niin mahdottomalta ja etäiseltä. Näen päässäni kuvia itsestäni vanhana poikana vielä neljäkymppisenä, ellen sitten päätä päiviäni oman käden kautta jo aiemmin..
Tietokoneella istumista tosiaan pitäisi vähentää, mutta se on hankalaa kun sen ulkopuolella ei ole oikeastaan mitään muuta tekemistä.
Googlaa heaviest man wedding.
Kaunis vaimo.
Oon sen verran paljon nähny onnellisia pareja, joissa toinen ei ole populaarisesti ajatellen "kaunis" että en usko enää siihen että pitäisi olla pepsodent mies ollakseen hyvässä suhteessa.
Sali.
Hölkkääminen.
Seurakunnan toiminta, tapahtumat ja illat.
Aina on tekemistä vaikka mieles olis ettei oo.
Vähän sama juttu,mutta olen tyttö. Niin, ja ehkä en varsinaisesti ruma, mutta kalpean ja lapsellisen näköinen...Mielestäni kukaan ihminen ei ole ansainnut/ole antaitsematta sitä elämää minkä saavat, puhdasta sattumaa se on mihin sattuu syntymään. Se miltä näytät ei ole sinun vikasi,sanot että olet paljon koneella,varmaan sinulla silloin on myös chattikavereita tai vastaavaa...Tapaa niitä? Miksi sinulla on niin kiire saada tyttöystävä, miten se menikään..keskimääräinen poika on neitsyt n.19 v saakka...olet siis siltä kantilta ihan normaali. varmaan sitten kun mahdollisesti muutat mualle opsikelemaan itsenäistyt vähän ja ehkä saat uusia kavereitakin...piristy vähän. jos haluat voidaan keskustella vaikka mesessä? [email protected] jos kiinnostaa...olen siis lukiossa ja 17v.
Epäsosiaalinen, eli antisosiaalinen, eli sosiopaatti, sitä et kyllä todellakaan ole, sanon vain! sellaiset ei tänne kirjoittele!
Tietääkseni epäsosiaalisuudella voidaan tarkoittaa muutakin kuin epäsosiaalista persoonallisuushäiriötä. Epä- ja antisosiaalisuus eivät tarkalleen ottaen ole samoja sanoja.
Esimerkiksi itse viihdyn yksin enkä juuri koskaan kaipaa ihmisiä ympärilleni. Sen vuoksi kuvaan persoonaani usein sanalla epäsosiaalinen ja tarkoitan sillä introverttiutta enkä antisosiaalisuutta/sosiopatiaa. En vihaa ihmisiä tms, vaan päinvastoin olen mielelläni kohtelias ja kykyjeni mukaan avulias ihan vieraidenkin ihmisten kohdalla.
kuulostat aivan multa... mäkin olen samassa tilanteessa, mutta koko ajan kehittymässä. ujous vaan on se ongelma mulla.
Hei...
pääsin itse samasta ongelmasta eroon... muutaman kerran rakastuin amiksen aikana.. millää kerral ei toinen muhun ja sen jälkee alko masentaa melkoisesti mutta pääsin sitten siitä yli masennuslääkkeillä : ). nyt menee jatko opinnotkin kiitettävästi ja eikä tee sitten tipan tippaa mieli alkaa seurustelee, en näe enään kavereita kun teen vapaa ajat koulu tehtäviä enkä näe mitään ideaa miksi ees näkis kavereita kun olen jo ilonen! ja neitsyt olen mitä siitä? kalukaan ei toimi kun pillereitä syö mut mitä välii? olen jo ilonen : )
Samassa veneessä ollaan veliseni! Tästä biisiä soimaan, leuka pystyyn ja nokka kohti uusia vastoinkäymisiä hymyssä suin! http://www.youtube.com/watch?v=5bNE-5TVAmg
Ensin suosittelisin vahvaa SSRI lääkitystä ja sen jälkeen lukemaan tämän http://www.kauneusjaterveys.fi/artikkeli/ei-haittaa-vaikkei-haluta.
Yksin kun asuu niin hyvin viihtyy töissä : ), tuskin tämä maailma siihen kaatuu että yksi ihminen ei jatka sukua vaan annan paremmille tilaa. eikös se evoluutio niin mene että parhaiten selviävät jatkaa sukua?
Jotkut ihmiset vaan ihastuu muutaman kerran. Jos sattuuu niin että tulee aina syrjätyksi niin sitten eivaan enään kiinnosta. en sanoisi tätä jos tämä olisi "eilen" tapahtunut mutta kohta 30 vuotta tulee täyteen.
Kuvauksesi vasta minua täydellisesti! (Ainoana eron että olen 14 vuotias) Harmittelen usein miksi minun piti syntyä ja olen ruma ja epäsosiaalinen.
Itsekkin olen 14v mutta tyttö. Ja et ole ruma! Koska et oo nähny viel mua :D
Mäkin ajattelin ennen niin. Yritä lopettaa se. Se ei vie mihinkään. Pidä hyvä ryhti ja kävele ylpeänä itsestäsi. Sosiaallisuus on harjoittelun kysymys. Se on vaikeaa mutta harjoittelu tekee mestarin. ^^ Itse olen kokenut saman ja olen myös 14v, mutta tyttö.
ssri lääkehän on nimen omaan kehitetty tuohon?
Voi voi teitä poikia, Kyllä se on parempi syntyä tyttönä : ).
Yritä höllätä vähän. Tee jotain mukavaa, käy vaikka lenkillä, mut jotain muuta ku istut tietokoneella ja murehdit. Se koulu ei oo mikää kuoleman vakava juttu. Jos ei sillä hetkellä innosta, ni voit ihan luvan kanssa koulupäivän jälkee rentoutuu vaik kuuntelemalla vaan hyvää musiikkia.
En usko että "olet tehnyt mitäään ansaitaksesi tuon", olet vaan ujo ja nähtävästi myös huonon itsetunnon omaava nuori mies, ja sun pitää oppia elämään sen kanssa. Huonon itsetunnon voi korjata ja ujouden kanssa voi oppia elämään. Ujommat pojat on muuten yleensä söpömpiä tapauksia ^^ Ja nuo seurustelu ja neitsyysjutut nyt on omaa luokaansa, eikä tee susta mitenkä säälittävämpää kun kukaa muukaan. Niille kyllä on aikansa täs elämässä.
Pää pystyyn poika! Elämä on eessä eikä maassa :)