ja muut asiaa tuntevat.Olen unohtanut määritelmät piirto- ja erotuskyvyn erot objektiiveille.Jaksaisitteko vastata mahdollisimman selkeästi.Aikanaan tolkutettiin,että ne ovat eri käsitteitä.
Olen pahoillani, että vaivaan kysymykselläni.Palstalta nousee enimmäkseen diffraktio ja dynamiikka termit.
Olen pahoillani, että vaivaan kysymykselläni.Palstalta nousee enimmäkseen diffraktio ja dynamiikka termit.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Kylläpä pistit pahan, varsinkin kun noita matemaattisia kaavoja (erikoismerkkeineen) en saa tänne tuotettua. Toisaalta noille käsitteille (piirto- ja erotusky) ei oikein ole "virallista" määrittelyä — mutta yritetäänpä vähän allkua (lisäilen tarvittaessa)
Määrittelenpä ensi noin
1. piirtokyky
– on pienimpien yksityiskohtien toistumista terävänä.
– kuvaa objektiivin suorituskykyä (kuvatasolla millimetrin matkalla erottuva viivamäärä (myös objektiivin laatua laajalla kuvaalueella).– objektiivin piirtokykyyn vaikuttaa oleellisesti myös käytetty aukkoarvo
Teoriassa objektiivin piirtokyky = 1500/aukko (käytännössä enkä n. 1000/aukko). Tällä tarkoitetaan n. keskimittaisen (vihreän) valoaallon piirtymistä kuvatasolle, Muilla aaltopituuksilla (väreillä) piirtokkyky on huonompi. Difraktio siis vaikuttaa aivan oleellisesti piirtokykyyn
Digikameran piirtokyky (oikeastaan sen puutteet) on oikeastaan objektiivin ja kennon vaikutus kuvan sumentumiseen (vrt. bokeh).
Antureiden määrä kennossa ja kuvan prosessointi (kameran sisäinen kuvankäsittely) vaikuttavat piirtokykyyn lopullisessa kuvassa.
Minusta noilla eri komponenttien vaikutuksella piirtokykyyn ei ole sinänsä merkitystä. Oleellista on se miten terävinä pienimmät yksityiskohdat toistuvat kuvassa.
2. erotuskyky
– silmän laskennallinen erotuskyky on diffraktioteorian mukaan 250 mm:n etäisyydellä n. kahden 0,1 mm:n etäisyydellä olevan viivan näkymistä irrallaan toisistaan (eivät näy yhtenä viivana).
– on pienin väli, jolta kaksi pistettä voidaanerottaa toisistaan(= suuntaero tarkasteltaviin pisteisiin)
– on optisen laitteen kyky erottaa kohteita
– riippuu objektiivin halkaisijasta (suurimman linssinlinssin tai peilin)
Pisteen kuva on monimutkainen, renkaidenä diffraktiokuvio.
Erotuskykyyn vaikuttaa objektiivi, suodattimet objektiivin edessä ja takana, sekä kohteen ja kennon (filmin) välinen aine ja magneettikenttä.
Kysymyksesi on niin kompleksinen, että en osaa kuvitella onko näistä ensin esiin pulpahtaneilla tiedoilla merkitystä. Oikeastaan kummallakaan ominaisuudella ei ole paljon merkitystä jo kuva on huono heikon kontrastin tai/ja dynamiikan vuoksi tai voisin väittää, että kumpikin kysymäsi ominaisuus on totaalisesti naimisissa difraktion ja dynamiikan kanssa.
Summa summarum kaikki pelkkää teoriaa jolla ei sitten olekaan mitään käytännön merkitystä kun esim käsien vapina, peilin tärähdys, kuvanvakaaja, kohteen liike, ilman epäpuhtaudet, roskat kennolla yms usein ratkaisevat sekä piirto, että erutuskyvyn itse kuvassa.
Perästä kuuluu — kai?
diffraktio riippuu ratkaisevasti säteilyn (valon) aaltopituusesta, suurin
erotuskyky saadaan lyhyimmillä aaltopituuksilla (esim UV, rtg).
Siis erotuskyky=pienten pisteiden erottuminen toisistaan( esim.silmillä katsottuna 0,1 etäisyydellä) tietyllä etäisyydellä?
Ja piirtokyky viivaa/mm?
Kiitos taas vastauksestasi.Luulenpa, etten koskaan ole oikein sisäistänyt tätäkään asiaa.Googletin myös hieman.Vastauksesi on seikkaperäisempi kuin löytämilläni sivuilla.
Painotat digikameroissa nimenomaan diffraktio ja dynamiikka-arvoja? Olenko ymmärtänyt oikein?
Eräs tapa ilmoittaa käsite "erotuskyky" siis esim. silmillä 250 mm:n etäisyydeltä pisteiden/viivojen VÄLI 0,1mm ja "piirtokyky" ilmoittaa MONTAKO viivaa/mm ?
KOITA KESTÄÄ!
kuten varmaan huomasit
Käsitteet eivät ole yksiselitteisiä eivätkä teoreettiset arvo voi toteutua käytännössä.
Keskimäärin normaalilla katseluetäisyydellä emme näe viivojen välejä jos ne on alle 1/10 mm.
Erotuskykyä voisin kansanomaistaa siten, että kuinka lähekkäin olevat viivat vielä erottuvat toisistaan so. mustia viivoja valkoisella pohjalla. Tuolla tiedolla on aika vähän käytännön merkitystä kun emme yleensä kuvaa mustavalkoisia kuvia joissa on ohuita mustia viivoja valkoisella paperilla (testitaulussa).
Näköaistin (silmän) erotuskyky tulee useista eri tekijöistä
– ensisijassa silmän ns. tarkan näön alueella olevien tappisolujen "pikselitiheydestä"
– kuvaa sotkee sitten vielä diffuusi ja optinen sekoittuminen
– ja lopuksi vielä muisti pistää omat mausteensa soppaan
Käytännössä meille harrastelijoille ei ole mitää etua valmiin kuvan sellaisista ominaisuuksista jota ei voi silmällä nähdä, tiede (ja testit) onkin sitten ihan toinen kysymys
Difraktiosta
Himmentimen aukon reunat taittavat valoa ja siitä seuraa ns. reunasäteilyä.
Jos himmentimen aukko on (liian) pieni niin reunasäteet tukkivat fokusoituneilta säteiltä pääsyn kuvapinnalle (käytännössä kysymys on reunasäteilyn suhteellisesta osuudesta kokonaissäteilyssä)
Haitta on sitä suurempi mitä suurempi on valon aallonpituus. Esim. röntgensäteet läpäisevät pienenkin aukon (onneksemme), mutta punaisille valoaalloille käy "köpelösti". Eli mitä sinisemmässä (lyhytaaltoisemmassa) valossa kuvaamme sitä vähemmän difraktiosta on haittaa. Toisaalta taas sininen (ja UV) valo aiheuttaa ongelmia tarkennuksessa ja sitten on vielä "seinä" edessä kun siniset pikselit ovat kaikkein "huonoimpia" kennolla (ylisäteily yms.)
Difraktio(kuvio) tulee myös himmentimen lehtien lukumäärästä ja sisäisistä heijastuksista.
Kaikki hienot difraktio, piirto ja terävyysteoriat sotkee sitten vielä optinen alipäästösuodin.
Erotuskyky
On suurelta määrin siis naimisissa kontrastin (ja dynamiikan) kanssa — erotamme huonosti harmaita pisteitä harmaalla pohjalla (punaisia punaisella jne) vaikka ne olisivat suuriakin. Ja sitten on vielä ongelma kahden värin rajalla — miten siirrytään väristä toiseen.
"diffraktio ja dynamiikka-arvoja?"
Ajattelen nii, että difraktio on sivuseikka jos et välttämättä tarvitse äärimmäisen suurta syvyysterävyyttä kuvassa — normaaliaukolla kuvatessa sillä ei juurikaan ole merkitystä. Ongelmia syntyy kyllä jos himmennin rakennetaan kovin paksusta "pellistä", vähillä lehdillä ja lehtien huonolla muodolla ohjauksella.
Valokuvausvälineitä hankkiessani pistäisin ensisijassa rahani valovoimaan ja dynamiikkaan ne kun ovat käytännössä suunnillee yhtä hyviä kuin teoriassa.
Noissa muissa kun tahtoo käydä niin, että teoria lyö käytäntöä korville ja käytäntö teoriaa nyrkilä keskelle naamaa.
Pari esimerkkiä
– teoriassa mehiläisen siivillä ei voi lentää, mutta uskomme nähneemme käytännössä ihan muuta
– difraktio pilaa kuvan teoriassa, mutta käytännössä emme yleensä kuvaa objektiivin pienimmillä aukoilla joten "eipä haittaa"
– joillekin bokeh-ortodokseille himmentimen lehtien lukumäärä on elämää suurempi difraktiokysymys (toinen haluaa pyöreitä sumentumia, toinen taas 5-kulmaisia jne.
Vastauksistani näyttää tulevan ihan mahdottoman vaikeaselkoinen palapeli
Ei ollut vaikeaselkoinen, vaan kysymykseeni aivan oikea vastaus.
Käytännön työssäni totuin keskivertoa parempiin linsseihin ja keskikoon kameroihin asiaa suuremmin miettimättä.Olen tottunut myös sävykkäisiin ja teräviin kuviin ja tiedän miten syväterävyys saadaan aikaan;siis ylipäätään terävyysaluekäsite on analogisilla tuttu."Bokeh" villitys ei istu minuun.
Nyt työelämästä poistuttuani digitaalisuus on tuonut uusia haasteita ja kiitos Sinun olen päässyt kärryille sekä terminologiasta että tekniikasta.Paperikuva on aina työni lopullinen versio.
Peräkaneettini tuli mieleeni noista lopun esimerkeistä (ajattelin muuta kun kirjoitin) ja arveli muunkin olevan samaa tasoa.
Siis terkoitin suunnilleen näin:
Teoriassa on helppo todistaa, että mehiläisen siivillä ei voi lentää, mutta onneksi se ei tiedä sitä, eli teoriassa difraktio pilaa täysin kuvan, mutta onneksi normaaleilla aukoilla kuvaava ei tiedä siitä mitään.
Digikuvauksessa emme ehkä koskaan "pääse kärryille" — juuri kun uskomme niin tapahtuneen, kehitys onkin siirtänyt niitä eteenpäin.
Toisaalta ja toisaalta valokuvaus on hieno ja kehittävää harrastus niinkauan kun ei luule osaavansa kaikkea.
Ja suurin narri on se joka ei tiedä ettei tiedä!
Digikamera on tuon difraktion suhteen hyvinkin filmikameran kaltainen.
Difraktion vaikutuksesta objektiivien piirtokyky heikkenee pienillä aukoilla varsin rankasti, mutta tämä ei siis ole digikameran vaan objektiivin ominaisuus.
Esim. eräs hyväksi tunnettu merkkiobjektiivi piirtää (käytännössä) 5,6 aukolla n. 180 viivaa/mm, mutta esim. 16 aukolla vain n. 60 viivaa/mm.
Eli piirtokyvyn kannalta
– valotusta ei kannata ensisijassa säätää aukkoa pinentämällä (n. alle 8)
– esim hyvälaatuista 2ND -suodatinta ja/tai lyhyempää valotusaikaa käyttämällä saisi objektiivista huomattavasti enemmän piirtokykyä.
Ja kansanomaistaen:
– piirtokyky = objektiivin suorituskyky viivaa/mm (huom! tietyllä aukkoarvolla)
– erotuskyky = pienin väli jolla kuvassa erottuu kaksi pistettä toisistaan (pienin suuntaero katselusuunnassa)
hyvin asiaani selventävästä vastauksesta.
Suodatin hyvä ehdotus, vaan miten vaikeaksi tarkentaminen tulee?Tosin itse kuvaan aukoilla5,6-11 ja ainoastaan, vielä toistaiseksi, henkilökuvia.
Vähäisessä valossa tulisi tietenkin ongelmia, mutta silloinhan tuo ND ei ole tarpeen, ajan säätö riittää.
En muista koskaan kuvanneeni f/8:a pienemmillä aukoilla, enkä tiedä miksi pitäisi hukata objektiivin toistokyky difraktioon.
Esi tuo aiemmin mainitsemani esimerkkilasi piirtää siis 5,6 aukolla 180 viivaa/mm, mutta 11 aukolla n. 90.
Tiedän, että jopa 60/mm riittää monille, mutta haluan käyttää työvaran digikuvan säätöön C1:lla (sille kun ei riitä dian säätövarat)
Tarkentaminen on paljolti valovoimakysymys — siksi sanoin budjetoivani objektiivhankinnoissa valovoimaan (en osta testituloksia vaan sellaisia välineitä joilla haluan kuvata).
että nuo suurimmat viivaa/mm tulee tarpeen vasta keskikoon kennoilla?
tavoitellessa kannattaa aina käyttää makro-objektiivia.
Esim f/22 maisemakuvauksessa.
Taannoin kirjoitin tuntevani syväterävyysmääritelmän objektiivin kallistuksineen ja tunnenkin periaatteessa laajakulma-,norm.polttovälisissä ja teleobjektiiveissa!
Nyt meni yli hilseen.Olen ymmärtänyt, että makrot ovat VAIN lähikuvaukseen tai "lähelle tuovia" ja terävyysalue kapea.
Puolustuksekseni totean,etten paljonkaan makroile.
Tuo näkemykseni tulee siitä, että nuo makro (macro, micro)-objektiivit suunnitellaan (lue: on pakko-) piirtämään terävästi (vähäinen difraktio) pienimmillä aukoilla, kun terävyysalue menisi "normaaliaukoilla" kuvatessa yleensä liian lyhyeksi.
Eli 1:1 ja sitä suuremmissa kuvasuhteissa suuremmilla aukoilla syväterävyysalue on alle 1 mm, silloin voitaisiin makrokuvata vain kennon/filmin suuntaisia tasoja (kun syvyysterävyysalue ei muuhun riittäisi). Usein nuo kohteet kuitenkin ovat kolmiulotteisia "ötököitä".
Käytän maisemakuvauksissa lyhyitä makroja saadakseni vapaasti määritellä syvyysterävyysalueen (etuala/kohde/tausta), tarkennus esim hyperfokaaliseen pisteeseen. Näin koko kuva-ala on tarvittaessa tarkka, eikä varsinaista tarkennusta tavallaan tarvita.
Hyperfokaaliseen pisteeseen tarkentaminen perustuu siis siihen, että terävyysalueesta noin kolmasosa on etualalla ja kaksi kolmasosaa taka-alalla.
lisätietoa mm.:
http://www.dofmaster.com/charts.html
Tarkennusetäisyyttä muuttamalla voidaan hyödyntää koko terävyysalue.
Terävyysalue kun on asia, joka täytyy määritellä (ainakin toistaiseksi) kuvaushetkellä. Sitä ei pystytä kuvankäsittelyssä "vielä" säätämään.
Joskus olen "hätätilassa" tarkentanut jalustalta erikseen lähelle ja kauas ja sitten yhdistänyt kuvat kuvankäsittelyssä. Homma on aika "toivotonta" kun objektiivi zoomaa aina tarkennettaessa. Kovin paljon helpompaa on kuvankäsittelyssä sumentaa liian terävää taustaa (tai/ja etualaa), tarvittaessa.
Ylivoimainen suosikkini maisemakuvissa on "laajakulmamakrozoom"
palaan tarvittaessa kysymykseen
esim. Nikon D 90 / 35 mm, 0,02 mm erot.
f/16 tarkennus 4m —> terävyysalue on 1,96 m — ∞
f/22 tarkennus 3m —> terävyysalue on 1,43 m — ∞
f/32 tarkennus 2m —> terävyysalue on 0,99 m — ∞
Jatkoselvityksestä SE&O.Rupesin ymmärtämään, vaan enpä olisi itse hoksannut.Siis näin laajakulmamacrozoomilla? Taidanpa ihan uteliaisuuttani tutkailla kyseisten linssien olemassaoloa!
vähällä rahalla
Sigma 18-50 f/2.8 EX DC MACRO
Sigma 17-70mm f/2.8-4.5 DC MACRO
"Sigma 17-70mm f/2.8-4.5 DC MACRO" käyttää myös muoto/henkilökuvauksissa kuten esim.Nikonin kittiä 18-55mm:stä?
Entä miten saan kopioitua linkissäsi olevan syväterävyysaluetaulukon koneelleeni?Tulee vain kuvake!Linkissäsi olevan taulukon mukaan sain 35mm Tarkennuspiste/tarkennusalue hieman erilaiset lukemat.En siis osannut tulkita sitä ollenkaan.Täytyy kaivaa lukion kirjat jostain ja alkaa harjoitella taas taulukoiden käyttöä ynnä toisen ja kolmannen asteen yhtälöitä sekä geometrian saloja ynnä lukion fysiikkaa.Mielenkiintoista.
Kiitos taas rahanarvoisesta vinkistä!
Aikuisten muotokuvaukseen käy mielestäni parhaiten lasi jonka polttoväli on n. 100 –120 mm/35 (kinov.)
Lasten kuviin käytän n. 80 mm vast polttoväliä.
Tuo 17 – 70 piirtää mielestäni kelvollista muotokuvaa 5,6 ja 8 aukoilla
Kuten tunnettua makrot ei ole parhaimmillaan suurilla aukoilla.
Muotokuvaus jos mikä on ns. makuasia joten yleispätevää "oikeata" vastausta ei ole.
Tykkään mm. käyttää ns. pehmeäpiirtosuodattimia (usein myös "kotitekoisia") tuomaan kuviin "eleganssia"
Tuo toinen (huonompi) esimerkkini (18–50) on enempi ns. makro (1:3)
"Entä miten saan kopioitua…"
– tämä oli vaihteeksi helppo kysymys (jos tarkoitat linkissä olevaa Hyperfocal Distance Chart?)
Tuo ei ole taulukkona vaan se on linkissäni taulukon kuvana joten klikkaat taulukkoa hiiren oikealla napilla ja valitset "Save image"
Saat myös tarkennusetäisyyden helposti laskemalla linkkisivulla annetusta kaavasta
H'=ff:Nc
jossa
H = hyperfokaalinen tarkennusetäisyys
f = polttoväli
N = aukkoarvo
c = epäterävyysympyrä mm (esim 0,02)
vastauksia!
Rupesi makro terävyysalueineen kiinnostamaan esim häissä otettavista kaikkien vierainen ryhmäkuvat.
Kuvannut olen aikuisia ja lapsia montakymmentä vuotta ja käyttänyt pääasiassa eli aina kulloisenkin käyttämäni rungon telelinssiä.
Tosin kaikki ohjeet ovat tarpeellisia ja virkistäviä, koska lukijoita on näemmä tässä keskustelussa muitakin?
kamerakohtaisella hyperfokal-laskurilla:
http://www.dofmaster.com/dofjs.html
Tuohon ryhmäkuvaamiseen makro käy kuin … silmmään.
Ryhmäkuvaamisessa kun on tarpeen laaja terävyysalue jonka juuri makro piirtää pienillä aukoilla ilman kohtuutonta difraktiota (tele tuppaa sumenemaan pienillä aukoilla)
Kuvaan ryhmät yleensä 11 – 16 aukoilla (kaikki "pääsevät" terävinä kuvaan, mutta tausta vaatii hieman harkintaa.
ei ollenkaan pahitteeksi.Sitä laskiessa ja kynää pyöritellessä tulee mietittyä ja sisäistettyä asia paremmin.Laskuri toimii hienosti ja osoite on muistissa.Kiitos.
SEN makron hankin kyllä seuraavaksi!!
"lukijoita on näemmä tässä keskustelussa muitakin?"
—n. 150 lukijaa
Pitäisikö huolestua vastuusta tietojeni luotettavuudesta kun ei "kuulu" vastaväitteitä?
Toisaalta on tullut jatkettua keskustelua kun nuo ixus, amis, teni,mene … sisartas ninkuin isäskin –kommentoijat, joiden takia jo kerran tuli jätettyä koko kasan tonikiminen, ilmeisesti vain lukevat vai olisiko ylläpitäjä sensuroinut?.
Hyviä makroiluja – pidän luovan tauon.
"sain 35mm Tarkennuspiste/tarkennusalue hieman erilaiset lukemat"
Huom ne olivat pikaisesti huitaisemiani ESIMERKKEJÄ ei mitään absoluuttista faktaa
—erot taitaa tulla siitä, että käytän tuota laskentakaavaa n. omiin mieltymyksiini soveltaen, epäterävyysympyrän koko/kulloinkin mielessä t. käytössäni oleva objektiivi.
Soveltelen kaavoja omiin objektiiveihini varsin mielivaltaisesti kun tuo kaava on pelkkää teoriaa joka välillä poikkeaa reippaastikin omista käytännöistäni ja kokemuksistani
Näihin kuviin ;—}
parhaita puolia on kirjautumispakottomuus.Itselleni on turvallista kysellä asioita näin ja ottaa vastaan trollihaukut.Ammatti-imagoni ei ole vaarassa naivien kysymysteni vuoksi.Kysyn aina tosissani, etenkin kun muisti pätkii tekniikan suhteen ja digi sekä pienkamera kohdallani vaatii tarkennuksia.
Arvostan vastaajia, jotka paneutuvat kysymyksiin avunantomielessä.On myös mukava seurata kokeneiden keskustelua, joskin se välillä menee raa'aksi sanailuksi.
Olen todella pahoillani vaikenemisestasi palstalla ja kiitollinen, että vastaat täsmäkysymyksiin.Lisätietoahan saa myös kirjoista ja netistä, mutta osaajan vastaukset ovat lyhin tie ytimeen esimerkkinä vaikkapa aloituskysymykseni.
"C0C kokona voidaan normaalilla 1,6 croppikertoimen digikennolla pitää 0,02mm, suuren kennokoon kameroilla (sekä 35 filmillä) riittää 0,025."
Tämäkö?
P.s.googlettelen lisätietoja asiasta ja odottelen luovan taukosi loppumista.
Tällainen löyty "H = (L * L) / (f * d)
H = hyperfokaalinen etäisyys
L = Objektiivin polttoväli
f = Aukko
d = C0C ympyrän halkaisija millimetreinä
C0C kokona voidaan normaalilla 1,6 croppikertoimen digikennolla pitää 0,02mm, suuren kennokoon kameroilla (sekä 35 filmillä) riittää 0,025.
Hyperfokaalisessa etäisyydessä near focus eli lähin tarkka piste löytyy H / 2.
Near Focus pisteen määrittäminen
NF = (H * D) / (H (D - L))
NF = Near Focus (millimetreinä)
H = Hyperfokaalinen etäisyys
D = Matka tarkennuspisteeseen
L = Objektiivin polttoväli
Far Focus pisteen määrittäminen
FF = (H * D) / (H - (D - L))
Tässä tämä tältä erää, hauskoja näppäilyhetkiä.
Lähettänyt PasiZ klo 20:02 0 kommenttia
Tunnisteet: tekniikka, valokuvaus
torstaina 20. marraskuuta 2008
Circle of confusion - terävyyttä yli rajojen
Onko olemassa syväterävyyttä?
Vastaan itse kysymykseeni, ei ole, on olemassa ainoastaan terävyyttä ja epäterävyyttä, näistä jälkimmäinen muodostaa aina hallitsevimman osan valokuvasta."
Nyt siis pureskelemaan tätä pähkinää!
—lähti Bolinasiin surffareita kuvaamaan joten vastailenpa "sijaisena"
coc:na käytetään tavallisimmin lukuja 0,02 – 0,03. Terävyydessähän ei ole mitään tarkkaa epäterävä/terävä rajaa joten teoriassa kaiikki (ainakin tuolta väliltä) on oikein. Emmehän pysty säätämään hyperfokaalista etäisyyttä objektiiviin yleensä edes senttimetrin tarkkuudella.
Tuo tapa käyttää käsitettä syvyysterävyys t. syväterävyys tullee siitä, että sillä erotetaan kuvan syvyyssuuntainen terävyys ns. reunaterävyydestä. Eli terävyys kuvassa yleensä heikkenee keskustastasa kuvan kulmia kohti riippumatta kuvausetäisyydestä ja coc:sta. Tuo terävyyden heikkeneminen objektiivin reuna-alueilla tullee ensisijassa hionnan epätarkkuudesta linssien reunoilla. Siitä tulee myös "nyrkkisääntö" objektiivit piirtävät tarkimmin pari aukkoa himmennettynä.
Onkohan Sinulla tietoa objektiivin "Sigma 17-70mm f/2.8-4.5 DC MACRO " käsinsäätö mahdollisuudesta "croppikennoisen D50 ja vastaavien kanssa.Vai pitääkö käyttää rungosta säädettävää makro asetusta?Kaikenkaikkiaan siis mitä vaaditaan, että voi tarkentaa manuaalisesti kyseisellä objektiivilla?
—siihen ei tietääkseni edes saa Leica sovitetta joten jäänee kokeilematta.
Enkä tunne myöskään D50:n käsisäätöasetuksia.
Niitä surffilautamainoksia kuvataan kai 3. 12 asti, joten ehkä sen jälkeen …
näyttääpä maukkaalta maisemakuvaukseen
http://www.pbase.com/image/100621839
Otinpa sitten kameran käteeni.Tarkensin manuaalisesti linssin pisimmällä polttovälillä sähkökatkaisijaan.Tein saman rungon makrosäädöllä=automatiikalla kaikki.Ja hupsista!Kuvautuminen molemmissa täsmälleen sama lähimmältä etäisyydeltä.
Kuvittelin siis, että nykylinssini makropolttoväli säätyy ainoastaan rungon kautta.
Joskus kannattaisi ajatella ennenkuin rupeaa höpöttelemään.
Linkkisi vahvistaa linssin ostohaluja.Kyselin paikalliselta myyjältä/valokuvaajalta keväällä kyseisestä linssistä ilman makroa.Hän ei osannut suositella sitä eikä tätä ja näytti jopa hieman hermostuvan asiasta.
Kestää minulla tämä kaluston hankinta.Rungotkin ovat suht. kalliita ja nopeasti uusiutuvia.Palstaa lukiessani olen saanut käsityksen,että uusin ei aina ole se paras.
Ehkä on hyvä ettet saanut ostettua sellaista.
Ne kun ei ole suunniteltu piirtämään hyvi pienillä aukoilla.
Makroilla taas suurimmasta aukosta on hyötyä vain tarkentaessa, ne piirtävät paremmin himmennettynä.
Varmaan olet jo kiinnittänytkin huomiota palstalla kovin yleiseen luuloon, että himmentimellä säädetään (jopa ensisijassa) kennolle tulevan valon määrää. Täällähän on esitetty kaikenmaailman vesiämpäri yms vertauksia asiasta.
Joskus kauan sitten olen oppinut, että objektiivi piirtää parhaiten aukolla 8-11.Kun rajat ali-ylitetään tulee häiriöhäröä.Fakkiutuneena asiaan olen käyttänyt pääasiassa aukkoa 8.Vallitsevassa,salama täytevalona, myös aukkoja 5,6ja 11.
Hyvin selitit reuna-aluehämärryksen ja syväterävyyskäsitteen.Makron pieniaukkopiirtosuosituskin on nyt itselleni jotenkuten selvinnyt.
Vanhaan aikaan olen opiskellut linssivirhekäsitteet. Eikä näköjään ainakaan omalla kohdallani ole lainkaan varmaa, että kaiken opin olisin sisäistänyt.On hyvä, että ne kerrataan palstalla vähän väliäSiis kiitos selvityksistä teille ahkerimmille tutkijoille.
Nykyään kaikissa ostotilanteissa olen törmännyt siihen, että myyjä ei selvitä miksi mitäkin-kysymyksiä.
Yhden lisälinssin olen ostanut digikameraani.Kaipasin kaavakuvaa ja selvitystä piirtokyvystä etc. nykykielellä sanottuna siis dynamiikasta ja diffraktiosta,jota olisin verrannut eri valovoimaisten ja saman plttovälin omaavien linssien ominaisuuksiin.
Oli pahvilaatikossa vain linssi.Ei mitään tuoteselostusta.Se on niin väärin niin väärin.
Ps.Makron rakenne verrattuna samanpolttovälisiin olisi kiva saada tietää.Olisiko linkkiä antaa? En kylläkään ole vielä itsekään googlettanut.
".Makron rakenne verrattuna samanpolttovälisiin"
—mitä ilmeisimmin difraktion vähentämiseksi himmentimen rakenne on oltava erilainen (lehtien muoto, määrä, rakenne ja ohjeusrullat) ja kalliimpi.
Tuo parempi terävyys tullee siitä, että himmennetyllä aukolla ei käytetä linssin reuna-alueilta tulleita (huonommin fokusoituneita) valonsäteitä.
Jätän paremmat selvitykse "isoveljen" kontolle kunhan palaa keikaltaan.
"Olisiko linkkiä antaa?"
—olis mutta hyödytön sinulle, kaikki tuntemiini on pääsy rajattu "sisäpiirille" (pro).
prota päähän.Erityisesti kiinnostaisi linssiyhdistelmien rakenne ja selvitykset(liikaa vaadittu?)kaavioina,väliaine koostumus edes jotenkin selitettynä ja hionta.No, valovoimaisuus tietenkin kertoo jotain hionnasta.
Zoomi on näihin päiviin kauhistuttanut allekirjoittanutta keskarilla kuvaamiseen tottunutta.Nykyaikana näköjään zoomienkin laatu on parantunut.Ja ihmeellistä kyllä, jopa Nikon D50:n kitti tekee hyvää sävykästä kuvaa polttovälillä n.35-55mm.Laajemmalla täyttä kuraa!Ei auta muu kuin kysellä muutamalta tutulta maahantuojalta olisko heillä jotain prosyyriä.
Kiitos kuitenkin vastailemisistasi 2x4.Tunnistan kyllä Sinut ammattilaiseksi.
Olisiko tästä yhtään apuja?
SIGMA has made this minimum distance smaller and developed the zoom MACRO lensfor taking close-up photographs of the same quality as those taken with aregular MACRO lens, while maintaining the performance specific to anAPO lens. Rather than carrying around the cumbersome accessoriesrequired for close-up work, the photographer can now take photographs ata magnification of 1:2 (one halflifesize) using a telephoto lens, byquickly shifting from the normalsetting to the full macro setting.
These are high-performance lenses optimized for digital cameras. They are ideal not only for 35 mm digital SLR cameras and film digital SLR cameras but also for APS-C digital SLR cameras. They deliver superior image quality by correcting for all types of aberration, especially distortion, and they have high resolution capability because they minimize chromatic aberration of magnification, which is particularly a problem for digital cameras. What is more, these lenses incorporate optical designs optimized for digital cameras and Sigma's own Super Multi-Layer Coating technology, so they reduce flare and ghosting due to reflection between the image sensor and lens surfaces, and they provide high contrast and a wide range of tone. They also provide enough peripheral brightness with little vignetting.
älä osta maisemakuvaukseen Sigman vanhaa mallia, ne on "oikeita" makroja (vain lähikuvaukseen suunniteltuja) jotka ei tarkennu kauas.
Nämä uudet digimallit tarkentuu ääretömään asti!
vahvistaa ostohalujani "17-70mm f/2.8-4.5 DC MACRO ":n suhteen.
Kyllä auttoi.Oletan, että em.suositeltu objektiivi kuuluu uuteen mallistoon.
Olet todella nähnyt vaivaa vastatessasi.Kiitos.
"mainostekstin" perusteella.
Lopuksi tältä paikalta:
Teksteilläa ja minun mielipiteiillääni ei ole mitään merkitystä kuvatessa.
Vain sillä on merkitystä, että haluat ja osaat käyttää välineitä joilla kuvaat.