Kiinnostaisi tietää, kuinka kaikki esim. avioeron
kokeneet aikuiset ihmiset viettävät joulua ja
kestävät pitkät pyhät ilman omaa kumppania.
Huolimatta mahdollisista sukulaisvierailuista koen
ainakin itse naisena yksinäisyyden iskevän vielä
enemmän, kuin normaalina arkena.
Eikä ainoastaan pitkät pyhät vaan myös joulun
alusaika, jolloin kaikki perheelliset tohisevat
omia touhujaan. Kuinka upeaa olisikaan, jos olisi
seuralainen, jonka kanssa voisi nauttia glögit ja
kulkea kaupungilla katsomassa vilskettä tai mennä
vaikka kirkkoon kuulemaan kauneimpia joululauluja.
Kertokaa kuinka selviätte yksin kaikista
juhlapyhistä ?
kokeneet aikuiset ihmiset viettävät joulua ja
kestävät pitkät pyhät ilman omaa kumppania.
Huolimatta mahdollisista sukulaisvierailuista koen
ainakin itse naisena yksinäisyyden iskevän vielä
enemmän, kuin normaalina arkena.
Eikä ainoastaan pitkät pyhät vaan myös joulun
alusaika, jolloin kaikki perheelliset tohisevat
omia touhujaan. Kuinka upeaa olisikaan, jos olisi
seuralainen, jonka kanssa voisi nauttia glögit ja
kulkea kaupungilla katsomassa vilskettä tai mennä
vaikka kirkkoon kuulemaan kauneimpia joululauluja.
Kertokaa kuinka selviätte yksin kaikista
juhlapyhistä ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
tän hullun kansan jouluhysteriaa. Jouluhössötystä
joka on jo alkanut vaikka marraskuuta vielä
eletään. Ajattele miten ihmiset pilaavat pitkän
vapaansa seisomalla kauppojen kassajonoissa,
hassaamalla viimeisetkin rahansa lahjatavaraan
jota ilmankin pärjäisi, kokkaamalla
epäterveellistä ruokaa yömyöhään työpäivien
jälkeen jne.
Itsekin eron kokeneena ja muutaman yksinäisen
mutta onnettoman joulun jälkeen olen oppinut
nauttimaan rauhasta jota kyseiset pyhät tuovat
tulleessaan. Puhelin ei pärise, telkkaria ei
tarvitse avata ja kamalia uutisiakaan maailmalta
ei tule ainakaan aattona. Eräänä jouluna tein
ypöyksin jäälyhtyjä rantapolulle ja kävin
avannossa glögitermos mukana ja päälle päätteeksi
kuuntelin Bachia. Lajissaan paras jouluni. Omasta
seurastaankin voi nauttia!
tosi on et joulu on mulla ainakin menettänyt
merityksensä täysin lieneekö liika
kaupallistuminen tehnyt tehtävänsä vai lieneekö
vika iässä mut mitään kivaa se ei oo enää kun sen
joutuu yksin kestämään nää pyhäpäivät kun ei
aikaa saa kulumaan millään eikä ole sitä
sukuakaan mihin sitä vois mennä kyläilemään tai
ainakaan sellasia mihin vois mennä.
niinpä taidan taas tänäkin jouluna tehdä töitä
kaikki päivät et olis ees jotain tekemistä et
unohtais tän koko hässäkän,ja siitä kun ei pääse
eroon.
Ei yksin oleminen ole sen ihmeellisempää kuin
kaksin tai isommassa porukassa,ei jouluna eikä
muulloinkaan. Olen ennenkin ihmetellyt kuinka
surkea itsetunto useimmilla on,kun ei pysty
olemaan yksin heti siitä ollaan valittamassa.
Kehittäkää hyvät ihmiset luonnettanne/itsetuntoa
ettei noin pienistä asioista heti valiteta. Eikä
ihmisen tarvi olla yksin jos ei itse halua aina
löytyy ystävä/kumppani sehän on kiinni omasta
tahdosta ei toisten. Minä ainakin pärjään yksin
tai kaksin tai porukassa, eikä mulle tulis
mieleenkään ihmetellä tommosia toisarvoisia
asioita kuin yksinäisyys tai pitkät pyhät ilman
ketään. Onkohan se nyt jotenkin muodissa valittaa
ja itkeä kaikesta kun ei viitsitä katsoa peiliin,
koska sieltä se kehittämiskohde yleensä katselee
Terveisin:Fred
Olen myös ihmetellyt tuota yksinäisyyden
valittelua, sillehän voi tehdä jotain.
Osallistukaa vaikka vapaaehtoisina
ystäväpalveluun tms. Kyllä tekemistäkin löytyy
jos vain tahtoa. Ja yksinkin voi olla aivan
hyvin, itse välillä oikein kaipaan sitä jos
joudun enemmän olemaan ihmisten kanssa
tekemisissä. Miettikääpä tästä joulusta erilainen
yksinäinen joulu, ja TEHKÄÄ yksinäisyydelle
jotain jos se teitä kiusaa.
Eiköhön tuo yksinäisyys ole lähes
kaikille "vapaaehtoista".
Olen kääntänyt asian niin, että minä SAAN viettää
joulun kaikessa rauhassa yksin. Ei tarvitse
viikkotolkulla hössöttää ja sitten jouluna
passata muita. Saan koko pyhäajan pyöriä omaa
tahtiani aivan niin kuin haluan. Jos huvittaa
voin käydä kyläilemässä, jos huvitta pyydän
jonkun tutavan käväsemään glögillä, jos huvittaa
voi käväistä lähikuppilan joulujuhlissa, jos
huvittaa voin nukkua koko päivän ja syödä
yöllä.... Pääasia, että saan ottaa mahdollisimman
rennosti...
ostan riittävän varaston kirsikkasuklaata ja
punaviiniä, raahaan kunnon pinon
viihdekirjallisuutta kirjastosta enkä poistu
vuoteesta. Minusta ohjelma on kerrassaan
oivallinen.
yksinäisenä lienevät vaikeita. On tottunut
tiettyihin rutiineihin ja niiden suorittaminen
tuo turvallisuuden tunteen.
Yksin ollessa voi tehdä myös samaa - siis luoda
uudet omat rutiinit tai
sitten aivan päinvastoin. Tehdä mitä mieleen
juolahtaa, elää omien tunteiden mukaan.
Jos seuraa kaipaa ei välttämättä edes tarvitse
menneä yksinäisten jouluun. Tiedän, että on
paikkoja, joihin lisäkäsiä tarvitaan. Esim.
vanhainkodit ym. hoitopaikat. Voipi vaikka käydä
lukemassa kirjaa tai keskustelemassa
tuntemattoman ihmisen kanssa.
Joulumieli on todella tunnelmaa - ei tavaraa.
Terve!
Minä en ainakaan tahdo selviytyä noista
Joulnpyhistä, enkä senpuoleen muistakaan n.s.
juhlista.
Vaihtoehtoja on mulla kaksi;
1. olla välittämättä, ... saattaa johtaa esim.
juomonkeihin.
2. Varmistaa etukäteen, että olisi seuraa..
käymällä tansseissa ym.
Eipä tämä taida auttaa.. itselläni se on ollut
näköjään kiinni sattumasta..
Luojan kiitos, että nyt eron jälkeen on joulut
menneet kohtuullisesti..
Vaikka täytyy sanoa, että vihaan joulua..
Siihen liittyy niin paljon asioita, joita olen
menettänyt, enkä takaisin saa.. Mutta yritystä!"