Osakeyhtiön velat

Tällainen tapaus: Osakeyhtiöllä on velkaa joka puolelle mutta rahaa ei ollenkaan. Onko se siinä, et vain lopettaa toiminnan ja ilmoittaa velkojille et toiminta loppu samoin rahat hyvää yötä.
Kuinka osakeyhtiön saa konkurssiin jos rahaa ei ole vai juuri siksi ? Pääseekö esim. vouti ulosmittaamaan osakkeyhtiön vastuumiehen tai miesten/naisten omaisuutta osakeyhtiön velkoihin ja kuinka ???
73803
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Jos ei mitään toivoa, eli ei voi edes saada uusia tuloja sitten konkkaan. Voitte hakea itse tai velkojat, hakemus vain omaan käräjäoikeuteen, jokin AA tai juristi voi tehdä sen myös teidän puolesta. Voitte ehdottaa pesänhoitajaa mutta sieltä voidaan sekin hoitaa. Sitten vain odotatte kun se kertoo oletteko toimineet oikein yrityksen hoidossa. Jos olette, ei mitään firma lihoiksi ja velkojat saa mitä saa ja jos sattumalta yli, osakkaille. Jos on oltu epärehellisiä, sitten voitte päästä maksamaan tai vaikka tuomiota. Kannattaa kerätä kirjanpito ja muu valmiiksi niitä se pesänhoitaja tulee kaipailee ja tulee ratkaisemaan mitä se sanoo pesästä ja vastuista.

Äänestä
  • Oletkos lukutaidoton? Kun rahaa ei ole niin ei sitä konkkaankaan saa. Jää siis vain roikkumaan. Joku velkoja voisi hakea mutta e nekään rupea lisää rahaa kankkulan kaivoon kaatamaan. Kun ei maksajaa löydy niin ei Oy:tä saa edes konkkaan

    Äänestä

  • rgreipqi kirjoitti:

    Oletkos lukutaidoton? Kun rahaa ei ole niin ei sitä konkkaankaan saa. Jää siis vain roikkumaan. Joku velkoja voisi hakea mutta e nekään rupea lisää rahaa kankkulan kaivoon kaatamaan. Kun ei maksajaa löydy niin ei Oy:tä saa edes konkkaan

    Huokaus... Tutustuhan sellaiseen kuin julkisselvitys. Pienenä vihjeenä Konkurssilain 11 luku.

    Äänestä

  • ..... kirjoitti:

    Huokaus... Tutustuhan sellaiseen kuin julkisselvitys. Pienenä vihjeenä Konkurssilain 11 luku.

    Pitäishän meillä olla hoitotakuukin. Rahan puute kuulemma vaan esteenä

    Äänestä

  • rgreipq kirjoitti:

    Pitäishän meillä olla hoitotakuukin. Rahan puute kuulemma vaan esteenä

    Konkurssihakemuksen tekeminen ei maksa mitään. Rahattomuus ei siis missään nimessä ole konkurssin hakemisen tai konkurssiin asettamisen este. Itse asiassa päinvastoin. Yhtiön tulee olla maksukyvytön, jotta se voidaan asettaa konkurssiin. Käytännössä yhtiön oma ilmoitus maksukyvyttömyydestä riittää, ellei ilmoitusta ole syytä epäillä.

    Jos yhtiössä ei ole rahaa eikä sitä sinne saadakaan esim. saamisia perimällä tai takaisinsaantikaneilla tms., niin silloin konkurssi raukeaa varojen puutteessa. Julkisselvitys on tarkoitettu lähinnä vain sellaisten muutoin raukeavien pesien konkurssimenettelyn jatkamiseen, joissa on jotain selvitystarpeita tai ko. konkurssissa mahdollisesti ajetaan jotain kanteita tms. Julkisselvityksiä aloitetaan vuosittain noin satakunta, kun taas konkursseja raukeaa varojen puutteessa normaalivuonnakin lähes 1.500 kappaletta. Julkisselvitys ei siis ole mikään normaalitapa hoitaa varattomia konkurssipesiä.

    Vielä alkuperäiselle kysyjälle, ulosottomies ei tietenkään voi ulosmitata osakeyhtiön omistaja-johtajankaan varoista yhtiön velkoja. Osakeyhtiön idea on nimenomaan siinä, että vastuu (pääsääntöisesti) rajautuu yhtiöön sijoitettuun osakepääomaan. Toisaalta pienissä yhtiöissä tämä ei kuitenkaan usein ole todellisuutta. Käytännössä saadakseen lainaa ym. omistaja-johtaja joutuu takamaan yhtiön lainat tai laittamaan henkilökohtaista omaisuuttaan lainojen vakuudeksi. Konkurssitilanteessa vakuusvelkojat tietysti perivät saatavansa takaajalta tai vakuutena olevasta omaisuudesta. Toinen asia on sitten se, että pienissä osakeyhtiöissä on yleistä, että omistaja-johtaja tekee yhtiöstä osakeyhtiölain vastaisia varojen nostoja esim. osakaslainan tai ns. pullean kassan muodossa. Suhteellisen yleistä on myös erilaiset alivastikkeelliset luovutukset itselle/läheisille. Tällaisissa tilanteissa konkurssipesä voi periä laittomasti yhtiöstä nostetut varat omistaja-johtajalta. Lisäksi pesä voi nostaa takaisinsaantikanteita tms., joilla omaisuuden luovutukset mahdollisesti peräytyvät konkurssipesään.

    Äänestä

  • old_profile_50574 kirjoitti:

    Konkurssihakemuksen tekeminen ei maksa mitään. Rahattomuus ei siis missään nimessä ole konkurssin hakemisen tai konkurssiin asettamisen este. Itse asiassa päinvastoin. Yhtiön tulee olla maksukyvytön, jotta se voidaan asettaa konkurssiin. Käytännössä yhtiön oma ilmoitus maksukyvyttömyydestä riittää, ellei ilmoitusta ole syytä epäillä.

    Jos yhtiössä ei ole rahaa eikä sitä sinne saadakaan esim. saamisia perimällä tai takaisinsaantikaneilla tms., niin silloin konkurssi raukeaa varojen puutteessa. Julkisselvitys on tarkoitettu lähinnä vain sellaisten muutoin raukeavien pesien konkurssimenettelyn jatkamiseen, joissa on jotain selvitystarpeita tai ko. konkurssissa mahdollisesti ajetaan jotain kanteita tms. Julkisselvityksiä aloitetaan vuosittain noin satakunta, kun taas konkursseja raukeaa varojen puutteessa normaalivuonnakin lähes 1.500 kappaletta. Julkisselvitys ei siis ole mikään normaalitapa hoitaa varattomia konkurssipesiä.

    Vielä alkuperäiselle kysyjälle, ulosottomies ei tietenkään voi ulosmitata osakeyhtiön omistaja-johtajankaan varoista yhtiön velkoja. Osakeyhtiön idea on nimenomaan siinä, että vastuu (pääsääntöisesti) rajautuu yhtiöön sijoitettuun osakepääomaan. Toisaalta pienissä yhtiöissä tämä ei kuitenkaan usein ole todellisuutta. Käytännössä saadakseen lainaa ym. omistaja-johtaja joutuu takamaan yhtiön lainat tai laittamaan henkilökohtaista omaisuuttaan lainojen vakuudeksi. Konkurssitilanteessa vakuusvelkojat tietysti perivät saatavansa takaajalta tai vakuutena olevasta omaisuudesta. Toinen asia on sitten se, että pienissä osakeyhtiöissä on yleistä, että omistaja-johtaja tekee yhtiöstä osakeyhtiölain vastaisia varojen nostoja esim. osakaslainan tai ns. pullean kassan muodossa. Suhteellisen yleistä on myös erilaiset alivastikkeelliset luovutukset itselle/läheisille. Tällaisissa tilanteissa konkurssipesä voi periä laittomasti yhtiöstä nostetut varat omistaja-johtajalta. Lisäksi pesä voi nostaa takaisinsaantikanteita tms., joilla omaisuuden luovutukset mahdollisesti peräytyvät konkurssipesään.

    Kiitos vastauksista. Ymmärsinkö oikein, et tuollaiset tavalliset velat toiselta firmalta voi jättää maksamatta, kuten esim. tavaralaskut tai työhön kohdistuvat laskut kuten esim. asennukset yms.
    Miten tällaisissa tapauksissa voi katsoa onko oy:n omistaja-johtaja toiminut oikein rahaa nostaessaan, eli hän on ottanut oy:n kassasta rahaa omiin tarkoituksiinsa välittämättä toisten laskuista tuon taivaallista.
    Onko niin, että jos firmaan, oy on tullut esim. 2000 e rahaa ja omistaja-johtaja on ottanut omiin tarkoituksiinsa 1800 e ja jättänyt velat maksamatta niin tarkoittaako tämä tuota "pulleaa kassaa" ??
    Ja miten sen todistan jos toinen haluaa puljata rahojen käyttöään. Kyseessä on pieni pöytälaatiko oy joka nyt on maksukyvytön ja velkojat vaativat rahojaan ja pelkäävät et ei saa rahojaan perittyä millään ilveellä.

    Äänestä

  • jaakaaja kirjoitti:

    Kiitos vastauksista. Ymmärsinkö oikein, et tuollaiset tavalliset velat toiselta firmalta voi jättää maksamatta, kuten esim. tavaralaskut tai työhön kohdistuvat laskut kuten esim. asennukset yms.
    Miten tällaisissa tapauksissa voi katsoa onko oy:n omistaja-johtaja toiminut oikein rahaa nostaessaan, eli hän on ottanut oy:n kassasta rahaa omiin tarkoituksiinsa välittämättä toisten laskuista tuon taivaallista.
    Onko niin, että jos firmaan, oy on tullut esim. 2000 e rahaa ja omistaja-johtaja on ottanut omiin tarkoituksiinsa 1800 e ja jättänyt velat maksamatta niin tarkoittaako tämä tuota "pulleaa kassaa" ??
    Ja miten sen todistan jos toinen haluaa puljata rahojen käyttöään. Kyseessä on pieni pöytälaatiko oy joka nyt on maksukyvytön ja velkojat vaativat rahojaan ja pelkäävät et ei saa rahojaan perittyä millään ilveellä.

    Omistaja-johtajakin saa nostaa osakeyhtiöstä varoja, jos hän on tehnyt vastaavasti työtä osakeyhtiön hyväksi. Varojen nostossa on kuitenkin noudatettava palkan maksua tai osingon jakoa koskevia mm. kirjanpito- ja verolainsäädännön säännöksiä. Eli nostot on kirjanpidossa merkittävä palkaksi ja niistä on pidätettävä sekä tilitettävä ennakonpidätykset ym. Jollei näin ole toimittu, kyseessä on laiton varojen jako ja varoja laittomasti haltuunsa saanut on velvollinen palauttamaan varat tuottokorkoineen.

    Eli jos omistaja-johtaja on nostanut yhtiön "kassasta" rahaa, niin kyseessä on laiton varojen jako. Kyse on nimenomaan ns. pulleasta kassasta, joka ei osoita todellisia kassavaroja. Edellä mainituin tavoin laittomasti osakeyhtiöstä jaetut varat konkurssipesä perii varat nostaneelta tuottokorkoineen takaisin. Toisaalta jos yhtiö asetetaan konkurssiin, niin pienen pöytälaatikkoyhtiön varat eivät pääsääntöisesti riitä täydellisen konkurssimenettelyn edellyttämiin kustannuksiin. Toisin sanoen tällaisessa tapauksessa varat menevät pääsääntöisesti pesänselvityskustannuksiin ja mahdollinen ylijäämä palautetaan ulosottomiehelle, joka jakaa varat ulosottoperusteen omaavien velkojien kesken. Pääsääntöisesti tavallisille velkojille ei siis riitä jaettavaa euroakaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


velallinenkin kirjoitti:

Tällainen tapaus: Osakeyhtiöllä on velkaa joka puolelle mutta rahaa ei ollenkaan. Onko se siinä, et vain lopettaa toiminnan ja ilmoittaa velkojille et toiminta loppu samoin rahat hyvää yötä.
Kuinka osakeyhtiön saa konkurssiin jos rahaa ei ole vai juuri siksi ? Pääseekö esim. vouti ulosmittaamaan osakkeyhtiön vastuumiehen tai miesten/naisten omaisuutta osakeyhtiön velkoihin ja kuinka ???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu