Hyvyys on vanhanaikaista,
pahuus ja voima rulaa!
Tältä se näyttää.
Ajattelen ajan muoteja,
satanismia, mustapukuja,
julmuuden estetiikkaa.
Mikä on niiden tavoite,
entropian lait ihmisissä,
täydellinen pimeys?
Olen kohdannut hyvyyttä,
ilman mitään syytä,
vain tekemisen ilosta.
Luulen oppineeni tämän,
vain yhden asian:
ihmisen tehtävä on toinen.
Entropian lait eivät päde
ihmisen tahtoa vastaan,
hyvyyden voimaa.
pahuus ja voima rulaa!
Tältä se näyttää.
Ajattelen ajan muoteja,
satanismia, mustapukuja,
julmuuden estetiikkaa.
Mikä on niiden tavoite,
entropian lait ihmisissä,
täydellinen pimeys?
Olen kohdannut hyvyyttä,
ilman mitään syytä,
vain tekemisen ilosta.
Luulen oppineeni tämän,
vain yhden asian:
ihmisen tehtävä on toinen.
Entropian lait eivät päde
ihmisen tahtoa vastaan,
hyvyyden voimaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Yksilöiden vapaus - villiintyminen - "täytyy hyväksyä kaikki" - käsittelemättömyys - itsekontrollinpuute - pahuus
Pimeys!
Yksilöiden vapaus - itsekritiikki - hyvyys - rakkaus - ymmärtäminen - ilo - eheys
Valo!
Valo vastaan pimeys. Luulen, että viestissäsi oli jotain olennaista. Kuten pimeys on valon puutetta, pahuus on jonkin puuttumista. Pienikin valo puhkaisee reiän pimeyteen. Sama pätee pahuuteen.
Olen törmännyt niin mustaan ja pahaan betoniseinään,
että luulin sen olevan ainut ja oikea tapa hoitaa asioita.
Kunnes betoni mureni, pala palalta ja hyvyys tahtoi moikata
ja tulla kylään.
Ja jätti käyntikorttinsa pöydälleni.
Toivon, ettei pahuus voita, että hyvyydelle raivattaisiin enemmän tilaa.
Se vain vaatii kasvua, kaikilta.
Oli joenkin lohdullista lukea viestisi; elämässä oppii, jos ei muuten, niin lyömällä päänsä betoniin.
Kunpa tämä tieto kirkastuisi teoiksi yleisemminkin, valtioitten tasolla. - Kun nuo tekevät noin, räjäyttävät pommin, me teemme kahta isomman, ydinpommin, jos eivät vähemmällä usko. Ja sama toisinpäin.
ei tiennyt eikä tuntenut vallitsevalle epäjärjestykselle nuin hienoa sanaa. Mutta.. mikä sitten on hyvää, predestinoitunut [?] hyvään? Onko semmoista? Kun useimmitenhan hyvyyttä kuitenkin pidetään lapsellisena, typeränä tai muuten vaan vanhanaikaisena luonteenpiirteenä, kuin pohtimaan pistäneessä runossas' kirjoitat.
Joku Foerster on joskus kirjoittanut, että "hyvyyden voima on jalompaa ja ikuisempaa kuin kaikki maailman sekamelske, että jokainen lempeä sana ja jokainen suuri rakkaus ovat kuolemattomia".
Älkäämme siis pahalle siipiämme lainatko.. vaan tehkäämme totta kauniista sanoistamme yrittämällä muistaa, että jokainen ihminen on ihmisenä arvokas.
Jaaa-jaaa, itsekullekin monessa tilanteessa varmaankin helpommin sanottu kuin muistettu vai, mutta kaunista syksyä kuiteskin!:)
Kiitos viestistäsi ja mietteistäsi. Ongelmallinen sanahan hyvyys on. Jotenkin ihmiselämässä koen sen valintana. Ja valintakin, kuten elokuvassa "Sofien valinta" voi olla mahdoton.
Silti tietää, koska on on tehnyt jotain oikein, pientäkin. Siitä on iloinen lopun päivää. Ja jos on tehnyt väärin, sen muistaa vielä pitempään, joskus loppuelämän. Hyvät teot ovat vain pieniä sirpaleita, mutta nekin loistavat.
että hyvyys on vanhanaikaista ?
Saatat todellakin olla oikeassa, niin ikävää
kuin se onkin.
Paljon herätti ajatuksia runosi,
toisenlaista ja jotenkin Sinuun istumatonta
omalla laillaan synkeääkin tekstiä.
Niin se hyvän vanhanaikaisuus - eipä kai se normaali-ihmisten mielissä ole muuttunut. Mutta jos ajattelee kaiken sellaisen leviämistä, josta vaikkapa kouluampumiset ovat vain oire, niin jokin on muuttunut. Kuin hyvä ei olisikaan kaikille samanlainen itsestään selvä arvo. Joillekin sellaisia ovat kovuus ja julmuus.
- Ehkä olen kirjoittanut enemmän lempeitä luontorunoja, mutta kyllä näitä yhteiskunnallisiakin sentään mahtuu mukaan. Niistä vain on vaikeampi tehdä runollisia. Se olisikin taito.