Menetin tänään kissan,joka oli minulle kaikki kaikessa,tuntuu siltä että elämä loppuu tarvitsen tukea,olen itkenyt koko päivän.auttakaa kuka on tukeni?
Kissa
`Menettänyt
16821
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Olen surullinen myös kisusi menetyksestä. Voisin yrittää tukea sinua mutta tällä palstalla se on vähän vaikeaa, jos voisit laittaa mailiosoitteesi onnistuisi se paremmin. Minulla on myös kokemuksia tuosta suuresta surusta ja vaikka en ole enää mikään nuori niin pahalta se tuntuu, eikä itkemisestä loppua meinaa tulla.
Odotan vastaustasi ja voimia!
Kiitos jos pystytte tukemaan minua.Kissani oli persialainen 10v.vanha.laitan sähköpostiinne mail osoitteeni jos sopii.Itkemisestä ei juuri tule loppua.suru on valtava.laitatko minulle maili osoitteesi?
moi!
Mä uskon että se on kuheeta koska mulla on 2 kissaa Enni ja Zelda (ne on tosin vasta 8 kuukautta) ja mä rakastan niitä tosi paljon. Mä luin kolme eri kissa kirjaa ennen ku me otettii kissat. Kun luin niitä nii siinä yhessä luki että kun kissa kuolee se on usein omistajalle chokki. Toivottavasti sulla on luokka kavereita ja kaikkii muitaki kavereita tukemassa sua. Mäkin kyllä autan parhaani mukaan. Mun luokalla mä oon ainoo mun kavereista joka tykkää enemmän kissoista ku koirista. No mut minkä ikäsenä se sun kissas kuoli? Mikä sen rotu oli vai oliko se maatias kissa? Enni ja Zelda on molemmat maaatiais kissoja ja niitten emoo en ikinä nähny koska se ehti just synnyttää sen pennut metsää ja sitte se jäi auton alle. Mistä sait sen sun kissas? No kos haluut voit mailaa mulle siihen osotteeseen joka toivottavasti näkyy siinä. jos ei nii se [email protected]. Kirjotellaa täällä tai mailissa. HeIpPa!!!
Kysyisitkö mail osoitteeni Enniltä, Ennin osoite on tuossa hänen kirjoituksessaan. en viitsisi laittaa omaa sähköpostiani näkyviin.olisin iloinen jos pyytäisit sen häneltä...
Minä kirjoitin ja kysyin Enniltä mutta postini tuli samantien takaisin virusvaroituksin!!!
Olen pahoillani!!!
mul itelläni on kaks kissaa ja mä tiedän miten vaikeeta voi olla menettää kissa
Osoitteeni on [email protected]
Oletkohan nyt oikea henkilö???
Ai mikä hekilö.Kisumamma luota minuun. Osoitteeni on [email protected]. älä aiheuta enempää tuskaa,ole kiltti
Hei, olen myös pahoillani kisusi tähden.
En usko että Kisumamma ei luottaisi sinuun mutta täällä kun saattaa kuka hyvänsä käyttää toisen nimimerkkiä ja aiheuttaa sekaannusta. Siksi varmaan kysyi oletko sama, luin nuo viestit ja et ensin halunnut antaa mailios. mutta muutit pian mielesi.
Koita jaksaa tiedän että sinulla on kova ikävä kisuasi mutta saat varmasti tukea.
Tämä päiväni on ollut minulle erittäin raskas,en ollu koulussa,koska tuntui pahalta ilman kissaani.Muistan kuinka se "kunnioitti"minua.Täältä olen saanut paljon tukea.
Tiedän kuinka ärsyttävältä tuo kuulostaa, eikä edes voi sanoa että kyllä se ajan kanssa korjaantuu, suru on loputon mutta sen voin sanoa että se ainakin hellittää.
Siinä olet oikeassa että eläin kunnioittaa ja mikään ei paremmalle tunnukaan, olen paljon nähnyt ja tiedän että yhdeltäkään ihmiseltä en ole saanut yhtä paljon paljon kunnioitusta ja uskollisuutta kuin eläimeltä. On ne vaan uskomattomia otuksia.
Kerro ´jotain kisustasi..luonne yms. olisi kiva kuulla
Niin ja joskus joutuu epäilemään koko tarinan totuutta...valitettavasti
Mene päivä kerrallaan. Menetin itsekin muutama vuosi sitten n. kymmenen vuotiaan kissani, johon olin kiintynyt aivan mielettömästi. Kissani jutteli kanssani, kuunteli ja uskon että ymmärsi enemmän kuin kukaan muu.
Vuoden surin kissaani. Siis itkin!
Minä vanha akka!
2-3 vuoden päästä olin valmis uuteen lemmikkiin.
Mutta en kissaa. Uskoin että pettyisin jos se olisi liian erilainen kuin Maija-kissani oli, otin koiran!
On vaikea kuvitella kuinka syvästi kissaan voi kiintyä, ellei itse ole sitä kokenut. Ja kun sen menettää, suru on aivan mielettömän suuri ja pohjaton.
Voimia sinulle joka päivälle.
Suru lähtee suremalla.
Olen nuori ja menettänyt jo monta rakasta lemmikkiä; useamman koiran lisäksi kissan, marsun ja hamsterin. Vaikka monet ehkä ajattelevat kuinka hamterin tai marsun menetys voi sattua, niin kyllä se vaan niin tekee.
Viimesin menetys oli vasta parin vuoden ikäinen koira viime syksynä, joka oli todella sairas (vasta 2v, että suututtaa eläimen puolesta toi jalostus (rotukoira) ja jouduimme luopumaan. Ensimmäisestä menetyksestä on yli 10v mutta edelleen kuvia katsellessa ja miettiessä jokaisen eläimen kohdalla tulee kyyneleet silmiin ja suru puseroon.
Kaikista eniten vihastuttaa että monet näistä menetyksistä oli muiden ihmisten aiheuttamaa. Tällä hetkellä itselläni on 2 kissaa 1.5v ja 5kk ja näitä kullanmuruja ei kukaan minulta vie, paitsi se kuolema sitten joskus. Jota jo nyt miettiessä kyyneleet tulevat silmiin.
Voin todella kuvitella olosi ja olen pahoillani että kenellekään käy niin, mutta niinhän sen elämän kiertokulun kai täytyy mennä. Jaksamista sinulle. Vaikkei asia mielestä koskaan katoakaan niin on lohdullista miettiä että huonoja muistoja harvoin on; eläinten kanssa nimittäin, koska eläintä uskollisempaa otusta ei löydy ja niistä on itsellä ainakin pelkkiä ihania muistoja.
Tsemppiä..
Kiitos teille kaikille,että olette kertoneet omista menetyksistännä.päivä on ollut minulle todella raskas.Muistan silmissäni kuinka kissani tavallaan "kunnioitti" minua.Suru on mieletön.Kiitos.