Heippa kaikki äidit, tulevat äidit ja äidiksi haluavat!
Minulla on lievä ikäkriisi.. Minulla ei ole lapsia enkä ole raskaana. Olen juuri aloittanut opisleun ja olen 28v. Opiskelu kestää n. 3.5v. Olenko sen jälkeen liian vanha saamaan lapsia? Mikä on mielestänne hyvä ikä ensimmäiselle lapselle? En haluaisi kuulua riskiryhmään ensimmäistä odottaessani..Haluaisin kuitenkin lapsia. Rahallinen toimeentulo mietityttää myös.. Miten käy jos tulisin raskaaksi opikelun aikana? Olisin kiitollinen kuulemaan ensisynnyttäjien kokemuksia koskien ikää ja elämäntilannetta.
Kiitos!
Minulla on lievä ikäkriisi.. Minulla ei ole lapsia enkä ole raskaana. Olen juuri aloittanut opisleun ja olen 28v. Opiskelu kestää n. 3.5v. Olenko sen jälkeen liian vanha saamaan lapsia? Mikä on mielestänne hyvä ikä ensimmäiselle lapselle? En haluaisi kuulua riskiryhmään ensimmäistä odottaessani..Haluaisin kuitenkin lapsia. Rahallinen toimeentulo mietityttää myös.. Miten käy jos tulisin raskaaksi opikelun aikana? Olisin kiitollinen kuulemaan ensisynnyttäjien kokemuksia koskien ikää ja elämäntilannetta.
Kiitos!
Vastaukset 9
Vanhimmat
itse tulin heti opiskelujen jälkeen raskaaksi, 25-vuotiaana. rahatilanteemme ei todellakaan ole hyvä, sillä mieheni opiskelee vielä (valmistuu vasta vauvan syntymän jälkeen). nyt loppuraskaus käsillä, vauvan tavaroita olemme saaneet hankittua ihan mukavasti. vaikka rahaa ei ole liikaa, pärjäämme hyvin. itse vain haluan tehdä lapset nuorina (ennen 30 v.), jos vain niin suodaan. en halua pelotella, mutta jos haluat monta lasta, olisi ehkä parempi aloittaa ennen kuin kolmekymppiä menee rikki. tiedän monia, joilla raskaaksi tulo kestänyt pidempään vanhempana. mutta se on jokaisen oma valinta :)
Meillä kesti tärppääminen melkein kaksi vuotta vaikka ikää ei ollut kun 22 kun aloin vauvaa odottamaan. Itse ajattelin asian siltä kannalta että jos jättää lapsen teon myöhäisemmälle iälle niin riskit on suuremmat eikä lapsen kanssa jaksa välttämättä riehua niin paljon ja tosiaan jos haluaa useamman tenavan.Ja on sitten koko loppuelämä tehdä töitä jolla maksaa asuntolainaa yms.
itse olen äitiyslomalla, mies työttömänä ja ihan suhteellisen hyvin pärjätään. raha ei ole este, jos lapsen haluatte.
mäkin oon vanhempainvapaalla,mies on kyllä töissä mutta lainaa on maksettavana. Mutta on se nykyään kamalaa kun mietitään liikaa rahaa,ihan kun vauvalle pystyis määrittelemään hinnan. Elämä on kuitenkin niin paljon rikkaampa sillon kun on lapsi.
Meidän suvussamme on lähes aina lisäännytty vasta "vanhana". Äitini sai esikoisensa 31-vuotiaana, minut 35-vuotiaana (70-80-luvulla). Isoäitini (isäni puolelta) sai 4 lasta. Ensimmäisen 30-vuotiaana ja viimeisen 40-vuotiaana! Tämä tapahtui 40-50-luvuilla, eikä mitään ongelmia ollut. Tätini sai ainokaisensa 34-vuotiaana.
Nykyään on vielä paljon yleisempää, että lisäännytään vasta yli 30-vuotiaana. Siskoni oli 4 kk vaille 30-vuotias kun esikoisensa sai. Itse olen nyt 26-v. ja orastava vauvakuume vaivaa jo...Toisaalta haluaisin hetken vielä lykätä, jotta saisin vielä vähän matkustella ym. ennen lasten tuloa. Monilla kavereilla taas on jo lapsia ja sitä tuntee olonsa vähän ulkopuoliseksi...Mieheni on 29-vuotias, ja hänkin tavallaan haluaisi lapsen, mutta ei ehkä ihan vielä. Ollaan kyllä oltu jo 3,5 kk ilman ehkäisyä, että tulee jos on tullakseen, mutta eipä näytä olevan tullakseen, joten lykätään nyt kai projektia niin että ehtii vielä ensi kesän "elää", siis juhlia ja matkustella. :)
itseäni pelotti lähinnä se, etten voisi saada vanhempana lapsia ja siksi esikoinen jo 24 v. ei ole kaduttanut pätkääkään :) joillakin yritykseen saattaa mennä se vuosi ja yli kolmekymppisenä ahistaisi kovin.
suosittelen tekemään :D Tietysti siitä syystä että itse sain esikoiseni 17vuotiaana ja kakkosen 21 ja kolmas on nyt tulossa ja olen 23 sekä mieheni on kanssa saman ikäinen :)
Eikä olla mitään uskovaisia todellakaan mutta joo suvussani on tehty nuorena lapsia joten kai se tuolta jostain alitajunnasta vähintään lähti.Mutta voin sanoa että mikään ei elämässä ole niin ihanaa kuin omat lapset
Me aiotaan tehdä nuorena lapsia avomieheni kanssa.. Olemme molemmat 20 vuotiaita ja olemme yrittäneet lasta 9kk. Mieheni puhui jo seurustelun alussa että haluaa olla nuori kun saa lapsia. Itse valmistun kohta (pari kurssia jäljellä) ammattikoulusta niin ei olisi pahitteeksi jos nyt tärppäisi.. Tällä hetkellä odotellaan menkkoja, jotka pitäisi alkaa tästä päivästä eteenpäin n. viikon sisällä. En ole tällä kierrolla mielestäni stressannut niinkuin aikaisemmilla.. en ole kerinnyt kun olen opiskellut ahkerasti jotta valmistuisin.
Vanhempani tekivät suht myöhään lapsia. tai kun minut saivat niin olivat 29 ja 30 vuotiaita.. äitillä ennen minua on 2 lasta ja iskällä 1.. äiti teki ekan 24 vuotiaana, iskä 27 :D
päätin minäkin tähän keskusteluun osallistua. Mie kanssa haluan lapset nuoremmalla iällä. Tämän hetkinen tilanne on se, että itse olen ollut muutaman vuoden pätkätöissä, eikä vakituisesta paikasta ole tietoakaan (onneksi sentään saa tehdä oman alan töitä). Mies on opiskelija ja hänen opintonsa kestävät vielä ainakin kolme vuotta. Nyt olen vastikään jättänyt pillerit pois ja esikoista haluttaisiin kovasti :) Olen 24-vuotias ja mies on 23-vuotias. Ajatuksena on ollut myös se, että jos ei lasta kuulu, ei ole vielä liian myöhäistä tai riskialtista alkaa miettimään muita vaihtoehtoja. Itse olen ajatellut, että töitä teen niin pitkään kuin voin ja suunnittelenkin tällä hetkellä, samaan aikaan muiden haaveiden kanssa, työuraani eteenpäin...kuten lomia jne. Jos tärppää tässä nyt, niin pitänee suunnitella uudestaan :)
Töitä ehtii sitten tekemään senkin jälkeen reilusti. Opiskelujahan pystyy (jos vain jaksaa) tekemään, vaikka vauva olisikin kuvioissa mukana. Riippuen tietysti kaikista muista tekijöistä, mutta koulut yleensä joustaa todella hyvin näissä asioissa. Vahva tukiverkosto siinä ympärillä myös auttaa varmasti asiaa. Ja voisi
Ja mitä tuohon toimeentuloon tulee, niin meillä pohdiskellaan ihan samaa juttua. Ja varmasti tulee rahallisesti tiukkaa jos elää yhtä leväperäisesti kuin nykyäänkin :D Mutta olemme ajatelleet asiaa niin, että siinä vaiheessa, kun ja jos saadaan lapsi, se mistä sitten tarpeentullen nipistetään, on omat menot. Lapsi tarvitsee enemmän kuin me. Vaikka pitäähän vanhempienkin voida hyvin, mutta sen pystyy toteuttamaan pienemmälläkin rahasummalla. Lapsi itsessään on rikkaus. :)