Stemma???????

Verdi von Aida

Aivan mielettömiä nää käsitteet; Joku laulaa "stemmaa".
Mitä silloin tapahtuu ja mitenkä? Laulaa ääneen jotain? Yleensäkin laulustahan aina lähtee ääni?
(Googletus antaa vain jotain huonekaluliikkeitä vastineeksi)

Kansantajuinen selostus yksinkertaisesti, please!

8

15411

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • :)

      "Stemma on soittimen, soitinryhmän, laulajan tai laulajien esittämä osuus moniäänisessä teoksessa. Stemmaksi voidaan kutsua myös nuottia, joka sisältää tällaisen osuuden."

      Kullakin laulajalla ja soittajalla on siis oma nuottinsa=stemmansa. Jos joku ei pysy omassa stemmassaan, voi odotettavissa olla jonkinasteinen sekasotku. Oliko tarpeeksi yksinkertaisesti selostettu?

    • NoJust...

      Stemma tarkoittaa ääntä. Stemmalaulannassa lauletaan tietyn sävelvälin, eli intervallin etäisyydellä päämelodiasta, joko päämelodiaa ylempänä tai alempana. Suosituin intervalli tällaisessa lienee terssi(3.intervalli)?
      Elikkä karkeasti: jos on lauluduo, jossa toinen laulaja laulaa päämelodiaa ja toinen stemmoja terssin ylempää, niin stemmalaulaja laulaa päämelodian nuotteja kaksi intervallia ylempiä nuotteja...jos näin vois ilmaista. Tämä tekee esityksestä moniulotteisemman, kun että laulettaisiin tismalleen samaa melodiaa(unisono). Kuoroissa laulajat/ryhmät laulaa kappaletta eri intervalleissa ja tämän takia lopputulos kuulostaa paljon orkesterimaisemmalta:D
      Eli tavallaan stemmalaulajat "värittää" päämelodiaa stemmoilla.

      Kappaleen sävellaji, asteikot ja se miksi puhutaan juuri intervalleista, eikä puhtaasti sävelten välisestä erosta sävelaskelina...on merkittäviä asiota, jos haluaa ymmärtää tota stemmajuttua vielä syvällisemmin, kun alussa kerrottiin.
      Esim. Wikipediasta löytyy varsin kattavasti tietoa noista, jos haluaa tutustua.

      • eka vastaaja

        Myös tuo, mitä kutsuit päälaulajaksi, laulaa omaa stemmaansa. En ole koskaan kuullut ketään kutsuttavan erikseen stemmalaulajaksi. Sekavasti olit sovitellut seuraavan lauseesi:

        "Elikkä karkeasti: jos on lauluduo, jossa toinen laulaja laulaa päämelodiaa ja toinen stemmoja terssin ylempää, niin stemmalaulaja laulaa päämelodian nuotteja kaksi intervallia ylempiä nuotteja...jos näin vois ilmaista."

        Mielestäni tämä olisi ymmärrettävämpi sanamuoto: Elikkä karkeasti: jos on lauluduo, jossa toinen laulaja laulaa päämelodiaa ja toinen kakkosääntä (tai säestävää ääntä tai omaa stemmaansa) terssin ylempää, niin kakkoslaulaja laulaa päämelodian nuotteja kaksi kokosävelaskelta ylempää... jos näin vois ilmaista.

        Ja samalla periaatteella tämä lause...
        "Eli tavallaan stemmalaulajat "värittää" päämelodiaa stemmoilla."
        ...muuttuu muotoon: Eli tavallaan säestävät äänet värittävät päämelodiaa.

        Muuten olit osannut kyllä täydentää omaa vastaustani hyvin :)


      • NoJust...
        eka vastaaja kirjoitti:

        Myös tuo, mitä kutsuit päälaulajaksi, laulaa omaa stemmaansa. En ole koskaan kuullut ketään kutsuttavan erikseen stemmalaulajaksi. Sekavasti olit sovitellut seuraavan lauseesi:

        "Elikkä karkeasti: jos on lauluduo, jossa toinen laulaja laulaa päämelodiaa ja toinen stemmoja terssin ylempää, niin stemmalaulaja laulaa päämelodian nuotteja kaksi intervallia ylempiä nuotteja...jos näin vois ilmaista."

        Mielestäni tämä olisi ymmärrettävämpi sanamuoto: Elikkä karkeasti: jos on lauluduo, jossa toinen laulaja laulaa päämelodiaa ja toinen kakkosääntä (tai säestävää ääntä tai omaa stemmaansa) terssin ylempää, niin kakkoslaulaja laulaa päämelodian nuotteja kaksi kokosävelaskelta ylempää... jos näin vois ilmaista.

        Ja samalla periaatteella tämä lause...
        "Eli tavallaan stemmalaulajat "värittää" päämelodiaa stemmoilla."
        ...muuttuu muotoon: Eli tavallaan säestävät äänet värittävät päämelodiaa.

        Muuten olit osannut kyllä täydentää omaa vastaustani hyvin :)

        näin:

        "niin kakkoslaulaja laulaa päämelodian nuotteja kaksi kokosävelaskelta ylempää..."

        ...ja tätä nimenomaan yritin painottaa lauseessa:

        "miksi puhutaan juuri intervalleista, eikä puhtaasti sävelten välisestä erosta sävelaskelina..."

        Jos vedät "päämelodiasta" koko ajan kaksi kokosävelaskelta ylempää, niin menee metsään. Eli siinä on nimenomaan koko homman juju, että sävelaskeleina katsottuna stemman ja päämelodian välinen etäisyys vaihtelee(ylemmässä terssissä), kahden- ja puolentoista sävelaskeleen välillä. Se milloin minkäkin sävelen stemma on laulettava kahden(suuri terssi), ja milloin puolentoista(pieni terssi) -sävelaskeleen välitä riippuu taas kappaleen sävellajista.

        Esimerkki: Jos "päämelodia" laulaa sävelen-G ja sävellaji on G-duuri, niin kyseisen nuotin ylempi terssi on B(H). Jos taas sävellaji olisikin vaikkapa F-duuri, niin samaisen G-sävelen ylempi terssi olisikin Bb(B).

        Pikkaisen saivartelua on se, puhutaanko stemmoista vai kakkosäänestä, mutta stemmalla nimenomaan ymmärretään tuo tietyn intervallin päässä kulkeva toinen ääni. .


      • niinpäs onkin
        NoJust... kirjoitti:

        näin:

        "niin kakkoslaulaja laulaa päämelodian nuotteja kaksi kokosävelaskelta ylempää..."

        ...ja tätä nimenomaan yritin painottaa lauseessa:

        "miksi puhutaan juuri intervalleista, eikä puhtaasti sävelten välisestä erosta sävelaskelina..."

        Jos vedät "päämelodiasta" koko ajan kaksi kokosävelaskelta ylempää, niin menee metsään. Eli siinä on nimenomaan koko homman juju, että sävelaskeleina katsottuna stemman ja päämelodian välinen etäisyys vaihtelee(ylemmässä terssissä), kahden- ja puolentoista sävelaskeleen välillä. Se milloin minkäkin sävelen stemma on laulettava kahden(suuri terssi), ja milloin puolentoista(pieni terssi) -sävelaskeleen välitä riippuu taas kappaleen sävellajista.

        Esimerkki: Jos "päämelodia" laulaa sävelen-G ja sävellaji on G-duuri, niin kyseisen nuotin ylempi terssi on B(H). Jos taas sävellaji olisikin vaikkapa F-duuri, niin samaisen G-sävelen ylempi terssi olisikin Bb(B).

        Pikkaisen saivartelua on se, puhutaanko stemmoista vai kakkosäänestä, mutta stemmalla nimenomaan ymmärretään tuo tietyn intervallin päässä kulkeva toinen ääni. .

        Sori, aloittelijan moka mulla :P En tullut ajatelleeksi, että joku ei katsoisi kappaleen etumerkintää ja laulaisi sen mukaan. Silläkin uhalla, että jossain kohti pitäisikin laulaa se pieni terssi, vaikka ohjeeni mukaan tulisi olla suuri terssi.

        Saivartelua tai ei, stemmalla minä (ja moni muu) ymmärrän nimenomaan kunkin laulajan osuuden, olipa se päämelodian laulaja tai kuka tahansa muiden äänien laulajista.


      • NoJust...
        niinpäs onkin kirjoitti:

        Sori, aloittelijan moka mulla :P En tullut ajatelleeksi, että joku ei katsoisi kappaleen etumerkintää ja laulaisi sen mukaan. Silläkin uhalla, että jossain kohti pitäisikin laulaa se pieni terssi, vaikka ohjeeni mukaan tulisi olla suuri terssi.

        Saivartelua tai ei, stemmalla minä (ja moni muu) ymmärrän nimenomaan kunkin laulajan osuuden, olipa se päämelodian laulaja tai kuka tahansa muiden äänien laulajista.

        "Sori, aloittelijan moka mulla :P En tullut ajatelleeksi, että joku ei katsoisi kappaleen etumerkintää ja laulaisi sen mukaan."

        Ensinnäki tiedän ison joukon laulajia, jotka ei edes ymmärrä nuoteista, sävellajeista tai mikä etumerkki edes on...ja silti pystyvät vetämään stemmat oikeen lennosta. Sitten täälläkin varmasti lukee näitä juttuja porukkaa, jotka ei ymmärrä musiikin teoriasta mitään(nuoteista, etumerkeistä ym.), mutta haluaisivat silti oppia laulamaan/soittamaan stemmoja.
        ...ja sinä neuvot, että vetele vaan kaks sävelaskelta ylempää, niin hyvä tulee? Täytyis aina osata asettua sellaisen kenkiin, joka ei kenties ole ikinä kuullutkaan aiheesta ja miettiä, miten tällainen osapuoli ymmärtäisi sen, mitä kirjoitan.

        Minä ainakin puhun päämelodiasta, silloinkun nyt tarvii siitä puhua. Eihän kukaan puhu soololaulunkaan jälkeen, että hyvin veti stemmansa?! Tai jos kaksi laulajaa laulaa samasta sävelestä(unisono), ja toista kehottaa laulamaan mieluummin stemmoja, niin tuskinpa tuo ymmälleen menee:D
        Minusta on paljon kuvaavampaa, että puhutaan päämelodiasta ja stemmoista, jotka muutenkin yleensä miksataan taustalle, niin etteivät ne liikaa korostu ja jätä päämelodiaa/ykkösääntä alleen. Päämelodiahan toimii yksinäänkin, mutta sen stemma harvemmin.

        Se on jokapatauksessa saivartelua, puhutaanko ykkösstemmasta, ykkösäänestä vai päämelodiasta. Ei muuta lopputulosta mitenkään.


    • latvis

      yksi stemman muoto on laulaa pari konjakkia ylempää, tai loppuillasta alempaa

    • Anonyymi

      vaikeata tajuta...eikös Kasevalla ollut stemmoja?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala

      Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka
      Maailman menoa
      160
      3267
    2. EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!

      Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje
      Maailman menoa
      40
      3022
    3. Kultasi eka kirjain? Kuka haluaa

      A haluaa J
      Ikävä
      112
      1535
    4. Empaattisuus ja suoruus.

      Tässä tullut noita pehmeitä asioita pohdittua, mutta toisaalta olen myös yksinkertainen mies. Pidän suoruudestakin. Mi
      Sinkut
      150
      1264
    5. Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena

      Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas
      Kaste
      162
      1097
    6. Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana

      Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta
      Kaste
      366
      1067
    7. Nainen, mikset lähetä

      miehelle viestiä? Tiedän, että sulla on asiaa ja kysyttävää.
      Ikävä
      60
      1037
    8. Sijaiskasteet kuolleitten puolesta

      Paavali teki Korintossa sijaiskasteita kuolletten puolesta eli ns. Mormoninkasteita. 1. Kor. 15:29 Mitä muutoin ne, j
      Kaste
      373
      989
    9. Ehkä vähän

      Rakastunut sinuun
      Ikävä
      43
      906
    10. Sä saat mut tuntemaan

      Jotain sellaista mitä ei saisi tuntea mutta må en mahda tälle mitään. Mulla on ikävä niitä meidän katseita ja sitä tunne
      Ikävä
      23
      903
    Aihe