Onko etä-äitipuolella oikeus vaatia kokonaista päivää itselleen ja parisuhteelle? Eli vaatia, että etälapset eivät tule kylään jonain tiettynä aikana.
Olen lapseton äitipuoli, miehelläni on kaksi lasta, iältään jo 16 ja 19. Lapset asuvat äitinsä luona ja ovat meillä silloin kun haluavat. Mitään sopimuksia olemisesta, menemisestä ja tulemisesta ei ole, eikä periaatteessa tarvitsekaan, joskus kuitenkin haluaisin olla kokonaisen sunnuntaipäivän ihan rauhassa ja kahdestaan mieheni kanssa. Mutta jos lapset aikovat meille tulla juuri tuolloin, niin isänsä ei aio sitä kieltää, eikä ikinä sanoa, että meillä olisi muuta tekemistä. Lapsille ei voi kuulemma sanoa näin, vaan he saavat tulla meille aina kun haluavat. Minun toiveella ei ole mitään väliä, sanotaan vain, että tällaista se on kun on lapsia.
Olen lapseton äitipuoli, miehelläni on kaksi lasta, iältään jo 16 ja 19. Lapset asuvat äitinsä luona ja ovat meillä silloin kun haluavat. Mitään sopimuksia olemisesta, menemisestä ja tulemisesta ei ole, eikä periaatteessa tarvitsekaan, joskus kuitenkin haluaisin olla kokonaisen sunnuntaipäivän ihan rauhassa ja kahdestaan mieheni kanssa. Mutta jos lapset aikovat meille tulla juuri tuolloin, niin isänsä ei aio sitä kieltää, eikä ikinä sanoa, että meillä olisi muuta tekemistä. Lapsille ei voi kuulemma sanoa näin, vaan he saavat tulla meille aina kun haluavat. Minun toiveella ei ole mitään väliä, sanotaan vain, että tällaista se on kun on lapsia.
Vastaukset 114
Vanhimmat
Keksi omaa tekemistä : harrastus tai muuta. Tottakai lasten pitää saada tulla kotiin silloin kun haluavat. Valitettavasti siihen sinulla ei tulisi olla mitään sanomista. En kyllä ymmärrä pitääkö tuon ikäisiä vielä ihan isänsä kädestä pitää. Voit reagoida siihen niin että hankit omia harrastuksia ja käyt tapaamassa ystäviä.Eli teet asioita jotka sinua kiinnostavat jos lasten läsnäolo häiritsee. Kyllä sinun toiveitasi kuullaan sen jälkeen kun huomataan että järjestät oman elämäsi mieleiseksesi miehestäsi ja lapsista riippumatta.
Heh... johan pomppas...vaikka kuin olisi kiva leikkiä äitiä, niin heillä on oma äiti. Kasva aikuiseksi.
Mahdat olla todella yksinäinen ja negatiivinen ihminen kun pitää täällä jeesustella niille joilla OIKEASTI on uusperhe.
Juu, näinhän se kai on, en ole perinteisesti äitipuoli, vaan isän uusi vaimo. Onko minulla tilanteessani mitään oikeutta sanoa lasten tulemisista ja menemisistä? Vai onko vain tyydyttävä ja sopeuduttava siihen, että omassa kodissani oleilee, tulee ja menee pari teiniä silloin kun itse haluavat?
sovita siinä vaiheessa kun lyödään hynttyyt yhteen papin aamenen jälkeen? Jotenkin alkaa mennä usko ihmisten harkintakykyyn kun uusioperheitä perustetaan. Vielä kun kirjoituksestasi päättelin että olet etä-äiti tarkoittanee se sitä että teillä on kuitenkin jonkun sortin tapaamis-huoltajuus sopimus vanhempien välillä olemassa ja se määrää pitkälti säännöt joiden pohjalta eletään.
Mitään oikeusturvaa sinun on tilanteessasi vaikea saada koska aikuisena ihmisenä olet ollut varmasti tietoinen miehesi mukana tulevasta "paketista" joten päättele siitä miten sinun oikeutesi sen jälkeen luetaan.Ainoa mitä voit tehdä on kertoa toiveesi miehellesi ja mahdollisesti näille teineille ja jos he eivät pyyntöäsi ymmärrä tulee sinun tehdä omat valintasi.
vai käytkö naapurissakin ohjeistamassa heidän lapsiaan? Hoida omat lapset kuten muutkin. Miksi sulla pitäs olla sanomista? Heh... miehen lapset tekee niinkuin HEIDÄN ÄITI JA ISÄ ovat opettaneet. Ei ihme että lapset sekoaa, kun vieras ihminen alkaa sätkimään.
sullakin on sanomista, teinit toinen jo aikuinen pitäis jo itsekkin ymmärtävän että, teilläkin on omat menonne.
Tuon ikäiset ja toinen aikuinen eivät kaipaa mitään hoivaa,löytävät ruokaa kaapista ja osaavat mennä nukkumaan, ihmettelen sitä 19v onko se jotenki jälkeen jäänyt kun jatkuvasti vielä hoivaa tarvii, itse olin jo omillani pois kotoa tuon ikäisenä ja kävin lukiota. Tottakai kävin kotona joskus ja jouluna.
välillä.
Kyllä sinun kantasi tiedetään jo.
Kuka on sanonut että lapset on seonneet?
Ja aloittajahan halusi olla erossa edes yhden päivän viikossa lapsista,
eikä ollut heitä mitenkään itselleen haalimassa.
Kyseessä on jo isot lapset jotka tod.näk.
käyvät vain syömässä, pelaamassa pleikkaria, istumassa tietsikalla ja
hakemassa rahaa isältään.
ja sadannen kerran: isän vaimo ei ole vieras ihminen.
eivätkä mitään paapottavia vaippaikäisiä..he kyllä ymmärtävät puhetta,joten kerro nuorille että haluaisit
yhteistä aikaa miehesikin kanssa.
Omassa perheessämme asuu useita nuoria,ja todellakin haluaisimme mieheni kanssa olla ees joskus kaksin...ja siitä olen nuorillemme kertonutkin.
Kyse on lähinnä siitä että parisuhde ei voi hyvin hoitamatta.. silloin ei oo kellään kivaa.
Mutta muista myös se että sinun pitää osaltasi joustaa nuorten tulemisten suhteen.
Jollei ole omia lapsia ei ymmärrä millaista on kasvaa lastensa kanssa...se side kun kestää eliniän.
Molemmin puolista kunnioitusta pitää olla.
Minäkin olen iskän uusi vaimo. Entinen huorasi ja muutti pois. Iskällä on poika luonaan. Asuu meillä. Nyt 13v. Herrat asuivat 5v keskenään ennen kuin tulin. Siinä ajassa 2 kpl äijiä ehtii degeneroitua jatkuvaa sotkua ja kastiketahmaa tuottaviksi sohvaperunoiksi, jotka siivoavat työntämällä roskat sivuun ja maton alle. Poika ei ole koskaan oppinut kotonaan omien sotkujen siivoamista, yhteisiin kotitöihin osallistumista eikä edes anteeksi pyytämistä jos on töpeksinyt. Isältään se ei voisi näitä asioita oppia, äitinsä on lutka joten tuskin välittää. Tää koettaa nyt sitten opettaa kahta "pentua" yksinkertaisissa kotiasioissa. Minä haluan kasvattaa tuota vierasta lasta kuin omaani, toisaalta yhtä ankarasti vaatien mutta myös yhtä runsaasti palkiten, jos on aihetta. Ja mikä loukkaavinta - he syövät mieluummin eineksiä kuin minun valmistamiani ruokia. Toivotonta. Onneksi on hyvä psykiatri...
No,jos kuitenkin ajatellaan,että se olisi myös näiden teinien koti.
En voisi mennä sanomaan että lapseni eivät nyt olisi tervetulleita,enkä myöskään että miehen lapset ei nyt voisi tulla.
Jos nuoret ei kuitenkan teillä asu vakituiseen,niin kai teille niitä yhteisiä paiviä jää,muita kuin sunnuntai.
oletko vähän tyhmä, kun olet tuollaiset ottanut vaivoiksesi?
Alkaa kyllästyttää nämä provoilut...
oikeuksia hänen nykyisten naisten lapsiin jotka ovat 20v ja 25 v? Asuvat äitinsä luona. Pitäsi olla jon miehen uudellanaiella on oikeuksia miehen lapsiin.
Mutten ei ole, joten pätee puolin ja toisin.
Jaa tä? Vierailevatko ne lasten isän vaimon omat lapset tämän exän luona? JA exä on kotona ja kokkaa, siivoo ja passaa lasten isän vaimon lapsia? Peruu menonsa jne.? En tiennytkään että joillakin on asiat näin järjestetty....
tuo toinenhan on aikuinen ja hänen pitäisi ymmrtää ,jos iskällä ja sen muijalla on menoja ja haluuavat omaa aikaa niin hänen kuuluisi kysyy sopiiko heille että he olisivat tulossa.
Tuo 16v on myös jo niin vanha ettei sekään jatkuvaa hoivaa tarvi.
Minulla itelläni on 16v poika ei se enää minua tarvitse muutakun sponsorina ja kokkina sille kaverit on paljon tärkeempiä.
Minä olin jo 19vuotiaana äiti,ja muutin kotoa pois 17 vuotiaana, siis 19v on aikuinen ja pitäisi alkaa itsenäistymään.
ihmettelen lapsia, toinen aikuinen ja toinen teini ei tuon ikäisistä enään mitään vaivaa ole se on järjestely kysymys, noin vanhojen puolesta voi tehdä jo mitä haluaa, nuo osaavat jo tehdä kaikenlaista jopa syömistä itelleen.
Meikä jo 19 vuotiaana juoksi riiuulla niinpaljon kun kerkesin ja olin armejassa, olin muutenkin itsenäistymässä ja armejan jälkeen muutin opiskeleen pois kotoa, ja olin enempi tyttöystävän luona kun vanhempien luona.
Nyt minulla 15v poika jonka kanssa tapellaan kotiintuloajoista koko ajan , ei se millään viihtyisi kotona, ja sitä ei tarvii passata mitenkään ja äiskällä se käy sillon kun sitä huvittaa.
Sopikaa asioista ainakin se aikuisen lapsen pitäisi ymmärtää mistä on kysymys.
noin vanhat estä teitä menemästä ja tekemästä omia juttujanne,eihän ne mitään vauvoja ole toinen jo aikaihminen.
estää kuitenkin. Meidän menot ja varsinkin minun mielipiteeni tai mielihaluni menemisestä ja olemisesta on aina 2.sijalla. Jos sanon, että haluan olla päivän omassa kotonani rauhassa, eikä meillä juuri tuona päivänä tarvitsisi tulla, niin se ei toteudu. Teineille ei edes vihjaista, ettei tänään kävisi, ei edes keksitä mitään tekosyytä. En tiedä ymmärtääkö meidän teinit, että meillä saattaa olla omia menoja ja haluja kahdenkeskiseen aikaan, kun ei sitä koskaan ole testattu. Koskaan ei ole sanottu, että "tänään ei oikein kävisi".
Minulla ei todellakaan ole mitään lapsia vastaan, he saavat meillä olla ja eikä tarvitse kysyä lupaa kyläilyyn. Mutta kyselen vain näitä yhteiskunnassamme päteviä, uusperheen ja isin uuden vaimon yleisiä sääntöjä, onko hyvien käytöstapojen mukaista sanoa lapselle, "tänään ei käy, tule toisena päivänä". Vahingoittaako se teiniä?
voit sanoa, ei ton ikäiset mihinkään vahingoitu.
Käykö ne joka päivä teillä?
Pitääkö niitä paapoa ja passata isoja ihmisiä?
Eikö sillä aikuisella teinillä ole mitään omaa elämää jo, tyttöystävä tai kavereita?
Vai onko se vammainen kun vielä tuossa iässä on noin riippuvainen isästään ?Yleensä 19 vuotiaina ollaan jo itsenäistymässä ja monet jo omissa oloissaan opiskelujenkin takia ja toiset jo työelämässä täysillä.
Jollei ne nyt jokapäivä käy niin menkää ja tehkää omaa kivaa sillon kun ne ei ole teillä.
Jotenki sun juttus tuntuu pöllöltä, kun kysymys on noin isoista ihmisistä.
Taitaa sussa olla se vika, teinit kiusaa sua kun olet noin nössö, kun annat niiden kulkea ylitsesi.
Tälläinen kirjotuksen taso saa aikaan vain säälivän hymähdyksen...
Varmaan myös lähiäidin kanssa asuva mieshenkilö haluaisi joskus aikaa parisuhteelle mutta minkäs teet kun lapset ovat aina kotona. Lapset vielä sen verran pieniä ettei heitä voi jättää muutamaa tuntia pitemmäksi aikaa keskenään. En ole koskaan tällä palstalla nähnyt miesten kirjoituksia näistä asioista. Ilmeisesti he tyytyvät siihen parisuhdeaikaan joka jää illalla lasten mentyä nukkumaan ja niihin harvoihin hetkiin kun palkataan lapsenvahti ja lähdetään viettämään aikaa pois kotoa. Joskus kieltämättä olisi kiva olla kotonakin kahdestaan mutta sen aika on sitten kun lapset muuttaa pois kotoa. Ja ehkä sitten kun ovat teinejä ja kulkevat paljon omissa harrastuksissaan.
kullekin on se parisuhde aika, monilla työpäivät pitkiä työelämä rankaa ja kotona ruoan laittoa ,siivousta ja harrastuksia myös aikuisilla, ei ruuhkavuosina ole paljoa aikaa kun nukkuakin pitäisi.
Lomat tietty on sitä yhdessäoloa ja voimien keräämistä, tietty lapset on sielläkin mukana, mutta teini-ikäiset sitte jo on paljon pois kotoaan kaverit on paljon tärkeempiä kun vanhemmat , sillon alkaa olla aikaa enempi parisuhteelle.
Onneksi on noita mummuloita ja muksut aina tervetulleita sinne, sillon voi ottaa reissun jonnekin puolison kanssa ja olla kahestaan.
vaikkei sulla oo omia lapsia? Miten voit käyttää sanaa äiti? Et ole äiti etkä ole äiti muidenkaan lapsille. Tää on aina hämmästyttäbvää, mitennaisesta tulee äiti vaikkei ole lapsia? Taitaa olla vaan provoilua tai itsetunnon kohottamista, ja kiva leikkiä äitiä... hoh annettakoon anteeksi, kun kauniisti pyydät, mutta muista äiti ei voi olla ellei ole lapsia!
jos asuu miehen kanssa jolla on lapsia,jotka myöskin asuvat samassa taloudessa.. Virallisestihan aloittajan lapset kai asuvat äidillään mutta kuten kirjoituksesta huomaa,he ovat hyvinkin usein isällään ja tämän puolison luona.
Meillä miehen lapset sanovat minua joskus varamutsiksi mikä on ainoastaan huvittavaa :D
Jos joku ei halua itseään äidiksi kutsuttavan,en näe siinäkään mitään väärää jos ei lasten biologinen äiti ole.
on velvollisuuksia ja vaikka mitä. Sinulla on oikeus koulutukseen, ruokaan, mennä naimisiin, saada lapsia ja hoitaa niitä, ja myös velvollisuus.
Vaikka olisi mummi, ei sulta oikeuksia kukaan vie, ei siskona, ei tätinä, aina on oikeuksia ja velvollisuuksia.
Mutta oikeuksia ja velvollisuuksia ei ole toisten perheen lapsiin, ei toisten omaisuuteen ym, mikä ei ole sinun.
Haeppa kirjastosta laki kirja, niin sieltä voit lukea kansalaisen velvollisuudet ja oikeudet.
Hyviä kommentteja on tullut, kiitos niistä. Myös ala-arvoisia ja asiaa ymmärtämättömiä kommentteja, kiitos niistäkin, ne auttavat ymmärtämään, että osa ihmisistä näkee, lukee, kuulee vain sen minkä haluavat ja vääntävät asian täten eri valoon.
Tässä sain yleistä mielipidettä selväksi, ja eritoten tuo kummin... kommentti tönäisi. En ole nössö, mutta niin kokematon uusperheellinen, että olen uskonut lasten isää siinä miten lasten kanssa pitää toimia. Aina toitotetaan sitä, että lapset ovat etusijalla ja lasten vanhemmat päättävät ja uusilla perheenjäsenillä ei ole oikeutta vaatia mitään vaan lasten pitää saada elää niinkuin ennenkin jne. jne. Äitipuolille ja isän uusille vaimoille pistetään kauheat paineet siitä, että lapsen kanssa pitäisi osata olla oikein, eikä lapsen asemaa saa uhata jne. jne. Ja näinhän siinä käy, isän uudella vaimolla ei ole mitään sananvaltaa. Tästähän se sota vasta syttyy, kun alan pitää omista oikeuksistani kiinni ja tuomaan selville asemani tässä perheessä. Lapset eivät määrää. piste.
pidä oikeuksistasi kiinni, se on sinun perheesi ja parisuhteesi ja sinä tasa-arvoisena aikuisena määräät miehesi kanssa missä mennään ja koska ,ja sinua on niiden teinienkin kuunneltava,koska sinä olet sen perheen aikuinen ja usein joutuu tekeen kompromisseja suuntaan ja toiseen.
Miehesi lapset ei määrää teillä kun eivät edes asu teillä.
Sulla ei esim, ole oikeutta vaatia toisten lapsilta yhtään mitään, päinvastoin, sun pitää olla se joka tekee niinkuin he sanoo ja heidän vanhemmat määrää. Sinä kuuntelet ja alistut.
Lapset ei ole sinun, vaan he ovat miehen ja ex vaimon omia, ja ovat kasvaneet heidän sääntöjen mukaan, eikä niitä sääntöjä rikota edes sinun toivomuksesta.
Sinä elät sen hetken niinkuin lapset ovat aina eläneet ennen sinua, ja sinä sopeudut siihen, lasten ei tarvi tapoja muuttaa, he olivat miehen elämässä ensin, sinä siihen tuppauduit.
Ellet pysty sopeutumaan, sua ei mikään pidättele. Etsi mies jolla ei ole lapsia eikä aikuisia lapsia. Vaan on yksinäinen vailla mitään.
jokaisella on oikeudet ja velvollisuudet ja tavat ja kaikkia on kuuneltava ja perheessä kaikki ovat tasapäisiä ihmisiä. Jokaainoan on sopeuduttava uuteen tilanteeseen jopa lapsien ,ja myös aikuisten lapsien.
Ei kukaan terve ihminen ota uutta puolisoa terrorisoitavaksi ja alistettavaksi hänet otetaan tasa-arvoiseksi jäseneksi perheeseen.
Lapsien on hyväksyttävä isän tai äidin uusi, ja uuden puolison on hyväksyttävä lapset.
Eihän siitä mittään tule jos muksut määrää kaiken, muksujen on opittava myös pettymykset, ei ne aikuisinakaan kaikkea saa mitä haluaa, ja myös opittava tulemaan kaikkien kanssa jollaan tavalla toimeen.
Tolla sinun kasvatus tyylillä muksuista tulee itsekkäitä omahyväisiä minä, minä tyyppejä.
Maailma muuttuu ja kaikki asiat muuttuu ja työelämä muuttuu perheet muuttuu ja kaikiin on sopeuduttava eikä olla taantumuksellinen jarru.
kenenkään lasten ei tavi kuunnella kuin vanhempiaan. Poikkeuksen tekee koulut ym päiväkodit joissa on luotettavat aikuset.
Lapsen ei tarvi hyväksyä isän ja äidin uusia. Heidät pakotetaan siihe, ja siksi lapset oireilee kun vieras ihminen haukkuu heitä ja heidän äitiään.
Meillä onneksi ei ole sellasta tilannetta, sillä miehen uusi eukko on alkoholisti, ja näin ollen lapset eivät saa mennä sinne. Lapset tapaa isäänsä meillä kotona, mikä on tosi hyvä juttu, sillä mies ei lapsiaan jätä. Mies on jokatoinen viikonloppu meillä tapaamisviikonlopussa.
on pakottamisesta puhunut? Vaan luottamus rakennetaan ystävällisessä mielessä ja tutustutaan pikkuhiljaa, ja kun kaikki otetaan huomioon ja tehdään yhdessä kaikkea kivaa viihtyyhän siinä koko jengi.
Eikä kukaan viisas ja terve ihminen hauku ketään, sinullapa on ihmeellinen olettamus ihmisistä.
Ei näissä uusperheissä kukaan kilpaile kenenkään suosiosta vaan ihminen otetaan vastaan selaasena kun se on., kun kysymyksessä on ihan tavis terve ihminen.
Sun miehesi on sitte tehny huonon valinnan kun on alkoholistin ottanu ja te teette sillai kun parhaaksi katsotte.
sua idioottia. Huomaa kyllä että sulla ei ole mitään tietoa uusperheen elämästä. Olet vain katkera yksinäinen raukka, joka kuvittelee että voi pompottaa lastensa kanssa lasten isää ja hänen uutta vaimoaan.
Mutta paskaa siin'ä haukkaat !!!
varmaan hirveä pelko, että lapset tykästyvät siihen uuteen ihmiseen , ei se ole sinulta pois jos näin käy sinä olet silti aina se äiti .
Meillä ei kuulue isän uusi lehmä ole minkään arvoinen. Nauramme että siinä kaksi samanlaista, onneksi pääsimme eroon ihmisestä, jolle perhe ei merkitse mitään, vaan etsii lehmiä elämään. Muuten lapset ajattelee omilla aivoillaan, ei heille tarvi kertoo sitä että lehmä on arvokkaampi kuin he. He näkevät sen ja tietävät, siksi jättivät isänsä.
sekaantuminen on rikos ;D;D no saahan lehmistä maitoa, ja se on arvokas eläin.
sun kirjoitukset kertoo kaiken.
Olet pelkkä yksinäinen jätetty raukka katkeruuksinesi.
ja kyllä, meillä on jotain jota sulla ei ole, ihminen joka rakastaa yli kaiken !
Revi siitä !
käyny huonosti, ei kaikille ole.
Luultavasti et tule toimeen lastesi isän ja nykyisen kanssa ja tunnet vähemmyyttä ja mustasukkaisuutta. Totuus on se että luultavasti sunkin lapset nauttii täysillä ÄITIPUOLENSA seurasta! Ja kunnioittaa hänen toiveitaan! :)
varsinkin kun lapset on noin isoja.
Tosin minun mielestäni homman pitäisi mennä niin että sinä
puhut asiasta miehesi kanssa ja hän lastensa kanssa.
Jos miehesi on sitä mieltä että vain lasten mielipiteet painaa, ja sinun
ei laisinkaan, on homma pahasti metässä, ja mies vaatii herätystä todellisuuteen.
Jos parisuhdetta ei hoida, se kuolee !!!
Asia on juurikin näin miten "Näin on" sen esittää. Mitenkähän tällainen -herätys todellisuuteen- noin niinkuin käytännössä toteutetaan. Olen yrittänyt puhua, selittää ja tuonut jopa uusperheellisten liiton aiheesta kirjoittaman artikkelin luettavaksi.
Artikkelissa sanottiin mm.: "uusperheessä kahden aikuisen parisuhde on se tärkein, kantava voima, johon on panostettava. Joskus kahdenkeskistä aikaa joudutaan järjestämään lasten kustannuksella. Vaikka lapsia harmittaisikin, he voivat kuitenkin pidemmän päälle paremmin, kun aikuiset ovat saaneet hoitaa suhdettaan aivan rauhassa".
Meillä asia menee kuulemma vähän erilailla, eivätkä nämä artikkelin jutut kaikkiin päde jne. jne. Meillä on miehen kanssa niin vahva näkemysero asiassa, että mulle ei varmaan ole muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä tilanteeseen. Varsinkin kun mies on alkanut syyttää minua, että laitan hänet valitsemaan itseni ja lastensa välillä. Sitä en ole tarkoittanut missään nimessä tehdä, enkä mielestäni ole tehnyt. Mutta jos vaara on, että mies näin kokee, niin minä taidan perääntyä.
No mun mielestä normaaliin parisuhteeseen kuuluu, että toisiaan huomioidaan.
Ovatko etälapset teillä siis joka sunnuntai? Entä lauantait? Vai onko sunnuntai ainoa vapaapäiväsi?
Tosiaan lapset ovat jo aika isoja, silloin sellaiset täsmälliset rutiinit kuten joka toinen viikonloppu ei oikein tepsi. Tuollainen aavistamattomuus ja mahdottomuus järjestää yhteistä aikaa voi luoda kismaa parin välille.
Ettekö mitenkään saa järjestettyä muuta vapaapäivää kaksistaan kuin juuri tuon sunnuntain?
Jos tämä toiveesi ei ole toistuva ja haluat juuri omaa aikaa kahdestaan miehesi kanssa niin mikä estää järkkäämästä sitä? Esimerkiksi viikonlopun kylpyläloma voisi olla ihan omiaan siihen, että saisi arjen karistettua hetkeksi harteiltaan. Ja jos miehesi oikeasti kieltäytyisi viikonloppulomasta ainoastaan siksi jos yksi päivä teini-ikäisen ja aikuisen lapsen kanssa jäisi väliin niin hmmm.... Aika takertuvaa, kun varmasti myös hän voi lapsiensa kanssa järjestää sitä aikaa vaikka niiksi lauantai ja perjantai-päiviksi jos välimatka liian iso arkipäiville. Ja yleensä nyt teini aikuinen ei ole henkisesti enää niin paljoa kiinni vanhemmassaan, etteikö yhtä sunnuntaita kestä erossa olla. Miten miehesi aikoo tottua siihen aikakauteen, kun lapset itsenäistyvät?
Tuo on ikävää tuo etävanhemmuus, se yleensä laukaisee sellaisen syyllisyyden, paapomisen ja korvaamisen tunteen ja se normaali vanhemman ja lapsen välinen suhde kärsii. Monesti jopa niille lapsille asia on ykshailee, se vanhempi vaan ihan oikeasti kuvittelee että kun teini ei saa sitä tikkaria kaupasta niin maailma musertuu. Se on todella hienoa, että miehesi välittää lapsistaan. Mutta ihan oikeasti, teini ei mene rikki siitä jos kertaluontoisesti isi ei viikonloppuna odotakkaan siellä kodissa vaan lähtenyt neljän seinän sisältä pois. ;)
Jos lapsien on aina voitava tulla teille, niin sitten tulevat - te lähdette sinne kylpylään! :)
Meinasin vastata tähän kielteisemmin, mun mielestä myös vanhempipuolen on huomioitava miehensä/vaimonsa suhde lapsiinsa eikä vahingoittaa sitä. Mutta koska toinen on aikuinen ja toinen noin vanha, ei mitään säännönmukaisuutta että aikaa voisi muuten järjestää viikonloppuisin niin kyllä te kertaluontoisesti aikanne ansaitsette.
Tottakai ton ikäisille voi sanoa kun voi sanoa nuoremmillekkin ettei jonain päivänä sovi tulla.Parisuhde tarvitsee omaa aikaa ja tämä tulisi miehesikin tajuta.Varaat teille jotain kivaa menemistä vaikka kauppoihin jouluostoksille,sen jälkeen leffaan tms ja ilmoitat kersoille,ettette ole tiettynä sunnuntaina kotona,thats it.
saa järjestettyä, mutta kun haluaisin nimenomaan olla KOTONA kaksin ja viettää ns. laatuaikaa KOTONA. Reissaamme niin paljon, että kaipaan rauhallista, rentouttavaa kotona olemista kaksin. Ilmeisesti helpoin vaihtoehto on pikku huijaus, eli sanotaan että emme ole kotona, jotta saamme olla kahdestaan. Tämän kun saisi vielä myytyä tuolle "ukonketaleelle"...
Miehen mielestä teineiltä ei ikinä kuuna päivänä tulla kieltämään meille tulemista, saavat tulla silloin kun haluavat. Ja voi olla että joudun tähän tyytymään. Toista kun ei voi muuttaa, itseään vain.
että oikeuksia toisten omaan ei ole. Katekismuskin sanoo, että älä varasta, älä himoitse toisen omaa.
ja miehenikö on vain lasten "omaisuutta"? ei minun lainkaan? Perään nimenomaan oikeuksiani olla mieheni kanssa kahden joskus, lapsiin tai siis teineihin ja heidän asioidensa hoitamiseen en edes halua mitään oikeuksia.
Miehesi ei ole kaiketi kenenkään "omaisuutta" vaan tekee niinkuin itse haluaa? Eli hän ei halua viettää sunnutaipäiviään kahdestaan kanssasi vaan haluaa viettää ne koko perheensä kanssa. Hänen perheensä muodostuu sekä sinusta että lapsista.
Minun mielestäni lapset, olivat he sitten kuinka vanhoja tahansa, eivät ole tässä pahiksia. Jos haluat viettää sunnuntait rauhassa kotonasi, olet tietenkin siihen oikeutettu, mutta et voi vaatia, että mies tekee samoin, mikäli hän haluaa lähteä esim. muualle lapsiensa kanssa.
laki ei salli vaimolle oikeutta kokonaiseen päivään miehensä kanssa. Mikään laki ei yleensäkään sano mitään siitä, kuinka paljon kahdenkeskistä aikaa pariskunnilla pitäisi olla. Nämä ovat (onneksi) niitä asioita, joista pariskunnat päättävät yhdessä.
Jos miehesi ei halua olla kahdestaan kanssasi, vaan pitää tärkeämpänä sitä, että lapsensa ovat teillä, niin silloin joko jompi kumpi alistuu toisen vaatimukseen tai sitten te eroatte. Tuo on kuitenkin asia, joka olisi mielestäni kuulunut sopia jo ennen yhteen muuttoa. Jos lapsilla on aina ollut vapaapääsy myös isän kotiin, niin on täysin ymmärrettävää, että isä ei halua sitä heiltä evätä. Satunnaisen poikkeuksen he varmasti ymmärtävät, mutta esimerkiksi vakituisen sunnuntaikiellon suhteen onkin jo ehkä hankalampaa. Eikä tilannetta muuta se, että ovat jo isoja.
Jos ajateltaisiin, että lapset asuisivat teillä, niin eikö heillä silloin pitäisi olla vapaapääsy kotiinsa aina? Jos lapset käyvät teillä käytännössä joka päivä, niin silloin he tavallaan asuvat teillä (samoin kuin toisessa kodissaan).
Mutta jos neuvottelet asiasta miehesi kanssa, niin hän voi halutessaan sopia lasten kanssa kahdenkeskisestä vapaapäivästänne. Jos hän haluaa olla kanssasi. Jos hän ei halua, niin silloin hän ei halua, eikä kukaan voi häntä siihen velvoittaa.
että miksi ette voisi vaikka lähteä kahdestaan jossain käymään elokuvat kävelyt jne jne? kyllähän melkein aikuiset lapset itse osaa olla omassa kodissaan. toki noista asioista voi sopia ja keskustella lapsen lasten kanssa:) kyllä pariskunta uusio ydin tarvitsee myös aikaa itselleen mutta kyllä se kumppanikin on se saatava tajuamaan niin UUSIO/YDIN perheissä:)
meillä lapset on sovittuna aikana äidillään ja voivat käydä sillä aikaakin käymässä mutta koska yksi lapsi todella vähän äitinsä kanssa ollaan sitten pidetty kiinni periaatteesta "ole äitisi kanssa kun sen verran vähän näette". ja tämä siis ihan hyvä niin äidille kun lapselle:)
Tietenkin myös sinulla oikeuksia. Luulen, että asia on sovittavissa. lapset jo senverran isoja, että kykenevät suunnittelemaan ajankäyttöään. Aina välillä teille oma viikonloppu.
Jos asutte yhdessä on koti myös sinun ja omaan tilaan on simulla myös oikeus. Onhan hyvä, että teineillä on vapaa pääsy isänsä luokse....se lienee miehen idea tässä. on luvannut heille, että ovat tervetulleita koska vaan....Taitaa nyt ymmärtää väärin sinut. jos olette kahdenkeskistä aikaa ottamassa ei se tarkoita, että lapsilta viedään oikeus tulla isänsä luokse. teineillkkin ihan hyvää opetusta se, että oppivat kunnioittamaan toisten tarpeita myös ja rajoja. ei se lapsilta pois ole jos siis heillä muuten mahdollisuus aikaan isänsä kanssa.
pelkääkö mies, että vaadit sitten lisäää-----
itse kyllä suuttusin ja vaatisin omaakin tilaa ja aikaa.
Itse olen vastaavassa tilanteessa kuin ketjun aloittaja ja ymmärrän hyvin miltä tuntuu kun miehen teini-ikäiset lapset tulvahtaa paikalle...ja sitten kuskataan lätkään, viedään kitaratunneille, tehdään ruokaa, kukaan ei olekaan syömässä, perutaan omia menoja lasten takia, lapset muuttavatkin suunnitelmiaan ja isä hyppää ja isän uusi vaimo hyppää...
Meillä tosin miehen kanssa on onneksi aika samanlainen käsitys siitä miten lasten kanssa toimitaan. Äitinsä luona lapsilla on hiukan erilainen meininki ja meillä taas kunnioitetaan enemmän toisten omaa rauhaa & jutellaan menemisistä jne. yhdessä, sillä tilaa on vain 52m2 ja yksi auto 2 kissaa. Meille on myös avoimet ovet eli tulla saa milloin tahansa. Käytännössä teinit kuitenkin viihtyvät meillä noin pari yötä viikossa, vaikka päivällä saattavat rampatakin edes takaisin.
Vinkkini on, että ota oma tilasi miehesi kanssa. Jos haluat käpertyä esim. sunnuntaina sohvalle miehesi kainaloon rentoutumaan, suukottelemaan ja tilata vaikka pizzaa, niin tee se. Niin teinitkin isänsä kotona pyöriessään tottuvat myös sinuun ja tarkoitan, että aitoon sinuun. Sinulla on oikeus päättää omassa kodissasi viettämästä ajastasi. Esim. teineillä ei ole oikeutta tyrannisoida tv:n katselua tai vallata aina sohvaa...eli reilu meininki.
Toivottavasti voit sopia miehesi kanssa, että esim. seuraavana sunnuntaina ei tehdä muuta kuin vaan vietetään yhteistä aikaa. Oli teinit sitten paikalla tai ei. En usko, että teinien samassa asunnossa olo suuresti häiritsee jos vain pystytte itse miehesi kanssa keskittyä toisiinne, vaikka teinit paikalla ovatkin. Tämä vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä, aikaa ja sinun aitoa haluasi tutustua miehesi lapsiin niin, ettet ole heille vieras nainen pussailemassa iskän kanssa sohvalla :D
Tsemppiä keskusteluihin miehesi kanssa!
Toivottavasti hän ymmärtää, että vaikka lapset ovatkin hänen elämänsä ykkösasia, voi hän toisinaan kohdistaa huomionsa sinuun. Teinit kestävät sen kyllä :D Etenkin jos vielä itsekin jaksat huomioida teinejä heidän ehdoillaan.
Ajatukseni on, että se mitä sinä ja miehesi jaatte keskenänne, ei ole mitään pois miehesi lapsilta.
Ja se mitä sinä saat miehesi lapsilta, on sinulle pelkkää bonusta!
Ketään ei ole väittänyt, että elämän olisi helppoa, mutta antoisampaa se on mielestäni mieheni teinien kanssa kuin vain kahdestaan.
Sinä itse päätät mitä siedät. Elikkä itse annat miehen määritellä yhdessä olonne luonteen. Sen tajaun, että kumpikin vanhempi tapaa lapsiaan säännöllisesti, mutta se on miehesi päätös, että voivat tulla aina. Sinä voit vaatia itsellesi vaapaata. Sinulla on ihan omat oikeutesi omaan rauhaan. Se miten mies reagoi kertoo kyllä hänestä. On hienoa, että lapsilla paikka isän luona, mutta jos isä ei tajua, että myös muilla ihmisillä on tarpeita ei parisuhde pysy kasassa. tässä voisi haastaa ihmiset miettimään millaisen kuvan parisuhteista vanhemmat antavat näin lapsille...suhteet toisensa jälkeen kaatuvat kun ei osata huomioida toista?
Jos ei kykenen näkemään kultaista keskitietä on aika ikävää.
miski rikoit toisten perheen ja siten valitat?
Kuka tämä sanasokea on?
on Lissu joka nickinsä mukaan kuvittelee tällä hetkellä
että sillä on munat.
Itse olen vieras ja ilmaa omistamassani asunnossa vähintään joka toinen viikko ja välillä viikkojakin. Pistää miettimään koko parisuhteen mielekkyyttä. Ei huvita olla se, joka tekee ruokaa, joka siivoaa muiden jäljet, joka ruokkii, tuo, vie ja saa vidduilut kaupanpäälle. Saat olla kaikkien sylkykuppi, issskästä, äisssskästä, isovanhemmista ja teineistä lähtien. Luojan kiitos en ole naimisissa, sillä sitten olisin loukussa. Katselen nyt sen aikaa, mitä tunteet kestää, mutta tätä menoa ne ei enää kauaa tuohon mieheen kyde, on tässä jo monta vuotta yritettykkin. Mies vinkuu naimisiin, haluaa ostaa talostani puolet ja hinkuaa yhteistä lasta, mutta itse taidan olla hyväksymättä tarjousta suosiolla, miksi haluisin omistamani (ja maksamani) asunnon, jonka lunastin sisaruksiltani isän kuoltua, perinnöksi hänen lapsilleen, jotka kaikesta yrityksestä huolimatta minua vihaa? Mies valitteli suhteemme alkuaikoina monen vuoden yksinäisyyttään, olisi yksin saanut jäädä seuraaviksikin 5:ksi vuodeksi jos olisin tiennyt mitä tuleman pitää. Kahdestaan olossa ei mitään vikaa, mutta kun nuo teinittäret tulee taloon..Nyt ollaan alettu vaatimaan niin teinittärien, kuin issskänkin toimesta, että hevonen pitäisi saada. Minulla on hevosia ollut, mutta talli on tyhjillään tällä hetkellä ja ei kiitos. Minun huollettavaksi se hevonen jää, kuten nuo koiratkin. Taitaa talli jäädäkkin tyhjilleen, kunnes saan koulutukseni siihen malliin, että kykenen taas omia ajallisesti pitämään.
Kuria noille ei saa pitää, sillä olen vain issskän avopuoliso jolla ei ole oikeuksia.
Tätä mulle on tässä jo muutama vuosi jankattu :/
No sitten laitat ukkosen järkkämään teille kahdelle jonkun kivan, rentouttavan ja romanttisen viikonloppuloman. ;)
tavata isäänsä koska haluavat ja tulla isän luo koska haluavat. Siitä päättää lasten äiti ja isä yhdessä.
Sinulla ei ole sanomista toisten perheen asioihin, vaan kun olet halunnut lapsellisien miehen, niin hyväksy se että olet kolmas järjestyksessä, ja tyydyt heidän saneluihin miten mikin asia tehdään.
sinä perheetön kusipää paska!
Heh..eipä noita miehiä ole ennenkään tarvinnut etsiä, tosin empä taida miestä enään huolia tämän jälkeen, yksin on niin paljon helpompi. Ehkä jonkun hetkellisen ToyBoyn voisin harkita petiäni silloin tällöin lämmittämään..:)
Piti viellä sanoa, että toki saavat tästä lähin mennä issskän luo niin paljon, kuin halajavat, kunhan sikailevat muualla, kuin minun omistamani talossa. En suostu olemaan enään majoittaja, elättäjä ja vidduilun kohde :)
sanoisin oman näkemykseni tähän asiaan. Vaikka tämä onkin jo melkein vuoden vanha aloitus.
Tietenkin myös sinulla on oikeuksia, ihan kuin kenellä muullakin ihmisellä tässä maailmassa. En ole lukenut kaikki kirjoituksia joita olet saanut.
Sinullakin on oikeus yhteiseen parisuhdeaikaan miehesi kanssa ilman syyllisyydentuntoa.
Meidän uusperheessämme tehdään näin, on etukäteen sovitut viikonloppu tapaamiset joista ollaan pidetty kiinni. Kuten elämässä yleensä, näissäkin voi olla muutoksia jonkun vanhemman tarpeen mukaan.
Meillä ei ole yhteisiä lapsia on vain minun ja hänen edellisen liiton lapset.
Olemme fiksanneet tapaamiset niin että, minun lapseni ja hänen lapsensa ovat yhtä aikaa kotona, ja yhtä aikaa toisilla huoltajillaan. Minä olen siis lähi-äiti ja mieheni on etä-isä.
Muutoksia tulee, mutta mikäli muutokset koskevat ns. vapaata viikonloppua, keskutelemme muutoksesta yhdessä puolisoni kanssa, ennekuin asia lyödään lukkoon ex-puolisoiden kanssa.
Olemme yleensä hyväksyneet muutokset, ellei ole ollut pätevää syytä kieltäytyä, kuten esim. etukäteen varattu matka/reissu/hotelli/sovittu aikuisten tapahtuma.
Joustot kumpaankin suuntan on oltava, mutta kaikkea ei tarvitse hyväksyä.
Kumpikin, siis minä ja puolisoni pidämme tärkeänä että lapset ovat tervetulleita kotiinsa. Koska lapsuus aika on kuitenkin hyvin lyhyt ja suhde vanhempiin tärkeä.
Aivainsana on keskustelu puolisoiden kanssa, kumpikaan ei voi toimia täysin oman päänsä mukaan, koska eletään samassa perheessä.
Eikä ex-puolisot voi sanella sinulle kuinka sinun perheessä eletään, kyllä he sopivat teidän perheen aikuisten kesken, mikäli muutoksia tulee. Miehesi on tominut ajattelmattomasti sinua kohtaan, toivottavasti asia on korjaantunut. Keskinäinen kunnioitus ja toisen tunteiden huomioonottaminen on tärkeää jokaisessa suhteessa.
asiat vaan jollain tapaa suututtaa ttä uutta ihmistä, ei esim lasta,lasten äitiä tai lasten isää!!!
Ja on kyllä saletti se, että sinä et voi päättää miten lapsi isää tapaa ja mitä asioita sovitaan, kyllä lapsetn OMAT vanhemmat siitä päättää.
Onhan se tietystikiva alkaa sotkee toisten elämää, ja määräillä muita, mutta kuten sanoit itse, kukaan ei sanele sun asioita, niin miksi sinä sitten sanelet toisten asioita?
Kunnon isä laittaisi sinut kuriin ja olisi lastensa ja ex vaimon tukena, kyse on kuitenkinhänen lapsestaan.
BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
Allekirjoitan tämän kaiken myös ex:n näkökulmasta. Ex:t eivät voi määräillä miten toisessa perheessä eletään vaan jokainen perhe elää niinkuin haluaa. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin ja niin pitää ollakin. Mutta aina on otettava huomioon myös se uusi ihminen joka asuu toisen vanhemman kanssa samassa taloudessa. Perheen aikuiset ovat ne jotka sanelevat sen perheen säännöt ja tavat, ei ex eikä lapset. Toki lasten kanssa keskustellaan ja sovitaan asioista mutta kyllä ne perheen aikuiset viime kädessä asiat päättävät ja sopivat.
alkuperäisen kirjoituksen sisältävän exää tai exän halua saada lapset tungettua nykyisen riesaksi milloin vain itse haluaa.. Tuon ikäiset kulkevat jo omillaan,ja menevät ja tulevat aivan oman halunsa mukaan! JOS näin ei tahdota olevan,on alkuperäisen puolison,sen isän huolehdittava että asia kerrotaan lapsille ja että se menee perille.
Näin tehtiin oman exäni perheessä aikoinaan. Exä oli intissä ja hänellä oli jo oma koti,pikkuveli 3 vuotta nuorempi asui eronneen isänsä kanssa.
Yksi kaunis viikonloppu isä oli mennyt naimisiin(poikia ei ollut kutsuttu) kahden lapsen yksinhuoltajan kanssa,ja samantien exän pikkuveljen tavarat roudattiin exän luo,kysymättä taas mitään keneltäkään. Ja ettei vaan nämä nuoret miehet ärsyttäneet uuden kodin onnea,vaihdettiin lukotkin taloon. Asia tuli kyllä selväksi näille pojille,ja tämän aiheuttamaa mielipahaa puidaan vielä tänäkin päivänä..
jos luit viestini tarkkaan, niin et voinut olla huomaamatta että kirjoitin siitä,
kuinka sovimme asiat aikuisten kesken. Ne aikuiset olemme minä, mieheni ja entiset kumppanimme.
Yhdessä sovimme muutoksista, ja kukaan ei sanele toisen perheeseen sääntöjä.
Kirjoitin myös että, yleensä muutokset ovat sopineet, mutta eivät ihan joka kerta.
Koska olemme muuta kerinneet suunnitella, ja koska myös yhteinen aika mieheni kanssa on meille molemmille tärkeää.
En millään tapaa korostanut omaa määräysvaltaani, enkä väheksynyt lasten vanhempia.
Minä en päätäkkään kuinka lapset tapaavat vanhempiaan, vaan päätämme asioista yhdessä mieheni kanssa.
Joten lue uudelleen, jos asiassa on sinulle vielä epäselvää.
Minulla on kunnon mies, joka rakastaa lapsiaan (tapaa heitä ja on heihin yhteydessä usein), rakastaa minua ja rakastaa perhe-elämäämme.
Minusssa ei ole "kuriin laittamista", koska meidän perheessä asiat sujuvat kaikkien aikuisten keken ihan hyvässä yhteisymmärryksessä. Ikävää ettet sinä kykene aikuismaiseen käytökseen eksäsi kanssa, mutta turhaan siitä meille muille kuikkuat. Hoida välisi kuntoon niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa ne eivät ole kunnossa.
Minä laseni äitinä en suo kenenkään täysin vieraan ihmisen puuttuvan meidän asioihin, en ole koskaan suonut enkä tule suomaan.
Ainoastaan päiväkodit, koulut harrastukset ovat poikkeus.
Mutta esim isän naiset kuuluvat siihen alaryhmään, joka ei määräile ikinä minua eikä lapsiani. Jos niin kävisi, puuttuisih tilanteeseen ja tekisin sanoin hänelle.
Mutta ei ole ollut tarvis, kun ex mies on laittanut luun kurkkuun naisilleen, etteivät puutu meidän elämään, ei minun eikä lasten. Edes tapaamiseen näillä naisilla ei ole ollut lupaa. Kovin alussa ennen yritti, mutta sanoin suorat sanat, ja miehs sanoi myös, joten heistä meillä ei ole ollut huolta.
Mutta säännöt lapsilleen sanoo omat vanhemmat, en käsitä miten joku pystyy luopumaan omista lapsistaan!!! Meillä se ei onnistuisi minun kohtallani. Joko tai kahta kotia ei voi olla, eikä lapsia kiusata ees taas pompottamalla kodin ja isän asunnon väliä. Siitä ovatkinlapset olleet erittäin mielissään, ja onnellisa.
sulla ole edes koskaan miestä ollut, saatikka lapsia. Sonnan jauhaja ja riidan haastaja naakka olet....
Hyvä keksimään satuja.....
Minä olen aina ollut ja olen edelleen sitä mieltä että jokaisessa kodissa/perheessä on omat säännöt ja niiden mukaan eletään. Kun lapsilla on vieraita niin en minä anna vieraiden lapsien käyttäytyä meillä miten sattuu vaan samat säännöt koskee heitä ihan samalla tavalla kuin minun lapsiani. Minä olen aikuinen ja sanon miten meillä käyttäydytään ja ollaan.
Saman sääntöjen mukaan toimisin jos nykyiselläni olisi lapsia. Meillä käyttäydyttäisiin meidän talon sääntöjen ja ohjeiden mukaan siitäkin huolimatta että ne toisessa kodissa olisivat erilaisia. Kahta kotia ei lapsillani ole vaan yksi koti ja isän luona he käyvät kylässä. Missään vaiheessa lapsia ei ole pompoteltu edestakaisin vaan he kyllä tietävät missä koti on. Isän ja uuden puolison luona on sen talon säännöt ja minusta se on ihan oikein. En minä pysty määräilemään miten siellä perheessä eletään ja ollaan. SEn tiedän että lasten on siellä hyvä olla ja he viihtyvät siellä silloin kun se pääsevät. Se riittää minulle.
ei se isän asunto ole lasten koti. Jos he sielläovat, he ovat isän luona kylässä, ei he siellä asu. Ei sillä isän sussulla on oikeutta puuttu miehen lasten elämään, jos ei lasten äitikään saa puttu sen sussun elämään ja lapsiin.
Mikä oikeus on toisella jos ei toisellakaan. Aika yksipuolista, kun on kyse vielä vieraasta ihmisetä lapsen elämässä.
Meillä vaan ei isän naiset ole vierailleet, emmekä me ole nähneet heitä, joten mun mielestä heillä ei ole oikeutta sanella miten meillä eletään. Koska lapsetkaan eivät vieraile isän luona, varsinkaan silloin kun joku sussu siellä vierailee, niin meillä on asiat hyvin. Ihmettelen kovin, sitä että joku luovuttaa lapset täysin vieraalle.
Mistä moinenmalli onkin rantautunut tänne, että vieraat pistää lasten elämän sekasin? Kun itse olin lapsi, ei tälläistä toimintaa edes osannut kuvitellakkaan. Siihen aikaan omat vanhemmat olivat aina ne jotka saneli, ei edes naapuri puuttunut meidän elämään.
Noh ei puutu exän naisetkaan meidän elämään, onneksi.
BLAAAAAAAAAAAAA
jo toi paskanjauhanta.
SÄ olet pelkkä yksinäinen paska, johon kukaan ei koskis pitkällä tikullakaan
kateellinen mulle! Kuule minä tiedän mikä on meidän tilanne ja mikä onmun lapsilleni hyväksi, enkä siis toimi toisin joka olisi lapsilleni huonoa! En salli exän naisten tulla kotiimme enkä ole sallinut heidän tapailla lapsiamme, juuri näistä syistä, mitä täälläkin on puheenaiheena.
Lapsemme on ansainneet parasta, ja niin toimin jatkossakin.
Hienoa on yös se, että exäni on kanssani samaa mieltä, eikä ole milloinkaan tuonut naisiaan meille tai lasten lähelle.
Jokaiselle isälle lapset ovat rakkaita, eikä alua heille mitään ogelmia itsensä taholta.
Lapsemme on oleet onnekkaita, ja ovat lhes aikuisia, kasvaneet ilman isää, mutta siitäkin vahvempia ja fisuja ihmisiä. Paremmin ei meillä asiat voisi olla.
lopeta paska
..muuttaa UO:nsa maatilalle? Tällöin maatila on UO:n ja isssskän koti (tosin ei meidän tapauksessa enään kauaa) joten jotain sanavaltaa minulla on minun kodissa oltava kaiken kukkoilun suhteen. En nyt stana rupea seiniä pitkin synnyinkodissani menemään, kuten nyt viimeiset 4-vuotta. Mutta, kuten sanottu, enään en muiden jätteisiin (mieheen jolla on lapsia) koske :). Arvatkaas mikä vinkuvikinä muuten alkoikaan, kun tässä olen ilmoitellut, että pitäiskös issskän hommata uusi kämppä. Teinittäriä taitaa kovin harmittaa, kun lähtee yläkerran huoneet alta pois, isskä muuttaa kerrostaloon (ei ole varaa ostaa omaa, tähänkin asti mun työskentelyllä eletty), koirat jää mulle, kun ei ole paikkaa mihin laittaa..nyt ollaan sitten niin maireata oltu, että. Empä taida siltikään päätöstäni pyörtää..olisi kannattanut edes vähän jeesata ja peesata.
Jokaisella on omassa kodissaan sanan- ja päätösvalta. Jos isä muuttaa uuden onnen luokse asumaan niin yhdessä sovitaan sen perheen säännöt ja kyllä sillä uudella onnella on sananvaltaa paljonkin. Ei kukaan vanhempi hyväksy kukkoilua, määräilyä ym. omassa kodissa ja omilta lapsiltaan. Miksi uuden onnen pitäisi niellä kaikki ja tehdä kaikki niinkuin puolison lapset haluavat. Kyllähän teinit osaavat kiertää etävanhemman sormensa ympärille tosi helposti mutta kyllä vanhemmalla olisi oltava sen verran päätäntävaltaa että pistää jälkikasvunsa kuriin. Näinhän on lähvivanhemmankin tehtävä. Elämä teinien kanssa tuntuu olevan jatkuvaa taistelua siitä kuka määrää mutta kyllä se on aina aikuinen joka määrää. Etävanhemman luona oleminen pitää olla muutakin kuin pelkkää laiskottelua ja vanhemman ja uuden onnen määräilyä.
saatanan sairas paska. Sulla ei ole mitään, sä olet vaan katkera nauta joka jauhaa samaa paskaa vuodesta toiseen.
ja vieras käypi ajallaan. Näin se menee ja ei meistä kukaan puutu toisen ihmisten elämään. Kun minun lapset menee kaverien kotiin kylään niin kyllä kaverien äidit saa puuttua asioihin ja komentaa minut lapset elämään talon säännöillä ja tavoilla. Mutta ei ole minun tehtäväni mennä sanelemaan kavereiden perheisiin omia sääntöjäni. Mutta meillä ollessaan lasten kaverit elävät sitten meidän säännöillä.
Kuka nyt lapsiaan ihan vieraalle ja tuntemattomalle luovuttaa, ei kukaan. Lapset menee tapaamaan isää ja samalla tietenkin isän uutta puolisoa kun sattuvat asumaan yhdessä. Vaikka yhteiselämä ex:n kanssa ei onnistunut niin luotan häneen sen verran että uskon hänen huolehtivan lapsista kun he hänen luonaan ovat. Ja enpä usko että hänen naismakunsa olisi kovin huono sillä onhan hän minunkin kanssa pitkän liiton elänyt. Eihän kukaan "huonompaan" vaihda....
Ei kukaan vieras voi alkaa kiusaan kenenkäänlapsia kysymättä heidän omilta vanhemmiltaan lupaa. Äiti se lähivanhempi on lapsen tärkein aikuinen, ja hänen kuuluu tietää kaikki ja häneltä kuuluu kysyä lupa kaikkiinlasta koskeviin asioihin.
Meillä ei onneksi mies hyväksynyt sitä että lapset olisivat hänen luonaan sillon kun siellä on joku nainen. Sovimme yhdessä ettei lapset saa heitä nähdä.
Siitä olen onnellinen, että mies ymmärsi lasten parhaan.
Emme ole hänen naisiaan milloinkaan tarvinneet emmekä kaivanneet, ei edes lasten rippijuhliin ei häihin eikä lastensa ristiäisiin ole heillä ollut lupaa tulla, onneksi.
Siitä näkee kuka on tärkeä, enkä ole koskaan epäillytkään etten olisi lapsille ykkönen.
exän naisten kohdella lapsia huonosti, niin mikäs siinä, minä en antanut, emmekä koskaan ole heitä nähneet, onneksi.
Isää on saanut tavata, mutta ei hänen yhtäännaistaan, siihen ei ole ollut lupaa. Olisi kauheeta, jos en enää tuntisi omialapsia, jos olisin heidät vieraalle naiselle antanut.
Itse lapset saivat päättää, asuvatko lapsuuden isänsä ja niiden naisten luona, vai minun. Minut valitsi, joten olen onnelinen.
Olisi ollut kauheeta jos lapseni ei minua tuntisi enää, omaa äitiään.
Meillä on ollut joko minä tai isä ja naset. Kaikkea ei voi saada.
BLAAAAAAAAAAAAAAAAAa
BLAAAAAAAAAAAAAA
siinä talossa asuu muitakin kuin oma biologinen perhe! On tyypillistä, että vieraiden talossaoloijoiden (miehen lapset) joutuvat hyväksymään jonkun määräysvallan, yleensä isän naisen määräysvallan, ja sopeutumaan hänen sääntöihin, mutta talossa ei kunnioiteta tämän lapsen oman kodin sääntöjä! Miksei ne uudet lapset sopueudu vieraan talon tavoille jos tämän lapsen pitää hyväksyä talon tavat??
On yksipuolista joustaa.
Vieras lapsi on oppinut omat jutut, joita pitää uudessa talossa kunnioittaa. Ei ole oikein että yksi lapsi joutuu präjäämään kahden talon säännöillä.
nyt puhutaan normaaleista kodeista ja normaaleista perheistä ja normaaleista vanhemmista, ei siis SINUSTA.
Normaaleilla vanhemmilla ei kovin paljoa säännöt vaihtele, suurinpiirtein samat nukkumaan menoajat, ruoka-ajat- ja ruokatavat. Samanlaiset käyttäytymis- ja kohteliaisuus odotukset.
Ei ne kovin vaihtele.
Sinä olet niin tyhmä, mutta esität vielä tyhmempää kuin oletkaan, kun et ole ymmärtävinäsi mitä kirjoituksilla tarkoitetaan.
Perheen aikuiset määrää, ei alaikäiset lapset, eikä etä-vanhemmat.
Onko sinun talosi bb-talo? Meidän ei ainakaa ole.
Kyllä se talo, koti ja perhe elää niillä omilla säännöillään vaikka siellä olisi kuka käymässä. Jos kodissa syödään aina keittiönpöydän ääressä niin ei se "vieras lapsi" syö olohuoneen sohvalla telkkaria katsellen vaikka omassa kodissaan niin tekisikin. Tai jos vieraalle lapselle ei joku ruoka kelpaa niin hänelle tehtäisiin jotain muuta. Omassa kodissaan voidaan tehdä mutta ei "kylässä" jos tiedetään ettei lapsi todellakaan ole allerginen tälle ruualle.
Samalla tavalle ne toiset lapset joutuu joustamaan ja muuttamaan tapojaan kun menevät esim. tämän "vieraan" lapsen kotiin. Siellä eletään omilla säännöillä ja vieraat mukautuvat talon tavoille. Ei tämä ole minusta yksipuolista. Ja yleensä säännöt ja rutiinit ovat lapsiperheissä hyvin pitkälti samanlaisia. Tai pitäisi olla kun on pienistä lapsista kysymys. Tiettynä aikana hertään, syödään aamupalaa, lounasta, välipalaa, päivälläistä, käydään iltapesulla ja nukkumaan. Välissä sopivasti ulkoilua ja muuta puuhaa. Normaalit, kohteliaat käytöstavat riittävät kyllä joka paikassa.
eikä yhdelläkään tuttavallani lapset ole koskaan olleet kuin yhden kodin lapsia. Ei kukaan ole vieraita ihmisiä halunnut omaan elämään.
Minun lapseni ei onneksi ole koskaan joutuneet moisen kohtelun kärsijöiksi onneksi!! Onfiksu exä ollut kun ei ole antanut naistensa pompottaa tai tavata meidän lapsia.
Se joka suo lapselleen nöyryytyksiä, on heidän oma asia, mutta meillä ei tomita niin. Ei edes naiset ole meillä käyneet eikä tule, minä ja lapet emme halua nähdä heitä, perheen rikkojia.
Meill eletään omilla säännöillä on aina, ei kukaan ulkopuolinen tule meille sanomaan miten joku asia pitää hoitaa.
Eri asia jos lapset olisivat aikanaan valinneet isän ja hänen kaikki naiset.... ja hylänneet minut kokonaan, en olisi noiseen puuttunut, mutta kun he valitsivat minut, olen onnellinen.
Olisi ollut kurjaa tietää että lapsia nöyryytetään isän luona, ei isä mutta joku täysin tuntematon nainen.
lopeta tuolle häirikölle vastaaminen. Miksi vastaat kun saat vain sontaa niskaan ja pidät toimillasi sen täällä häiriköimässä. Parempi kun sille ei vastais kukaan.
Blaaaaaaaaaaaaa
osaa itse päättää, kenelle vastaa ja kenelle ei.
Hän vaikuttaa ihan täysipäiseltä ihmiseltä.
Hänelle ei kannattaisi vastata mutta joskus en voi olla kirjoittamatta. Nyt vastauksissani ajattelin lähinnä lasten kyläilyä ihan missä tahansa. Mutta ehkä hänen lapsiaan ei todellakaan saa komentaa kukaan muu kuin oma vanhempi ja kylässäkin heidän pitää saada käyttäytyä ihan miten haluavat. Olen varmaan tosi tiukkapipoinen mutta omassa kodissani käyttäydytään minun kodilla säännnöillä ja se koskee myös vieraita lapsiani. Onneksi hänen lapsensa eivät ole koskaan meillä vierailleet. Minä toivon, että minun lapsiani kasvattaa ja opastaa myös kaverin vanhemmat ja ihan kaikki mahdolliset aikuiset ihmiset. Olenkin aina ollut sitä mieltä että koko kylän pitää saada kasvattaa lapsia ja siihen olemme hyvin meidän asuinalueella päässeetkin.
Noinhan me kaikki ajatellaan, mutta kun tuolle ihmiselle vastaa se on sama kun huutaisi tyhjään tynnyriin, eikä aikaiseksi saa muuta kun sen että seuraavalla kerralla on saanut haukkumaviestin.
Itsekin joskus yritin hänelle vastata rakentavasti mutta olen todennut ettei se kannata, ja jätän vastaamatta, yleensä hänen tekstinsä erottaa lissun tekstiksi ekasta lauseesta joten lopetan lukemisen jo siihen.
esiin ne kohdat joissa kirjoittaja puhui itsestään?
ottaisin miehen ekana siihen "puhutteluun";on erikoista että jos lapset käyvät yhtenään isänsä luona(mikä on siis hyvä asia että ovat väleissä isänsä kanssa) niin kukaan ei kuole siihen,jos heidän isänsä sanoisi lapsille että tänään ei käy koska teillä on suunnitelmia. Se,että onko se sinun asiasi sanoa lapsille niin on vähän niin ja näin;lapset eivät ole sinun mutta kotinne on MYÖS sinun,ei ainoastaan miehen.
Lapset ovat kuitenkin isoja ja näkevät isäänsä usein. Itse olen avoliitossa miehen kanssa jolla 2 lasta ja itselläni yksi lapsi aiemmasta avoliitosta. Meillä tosin erona sinun tilanteeseen se,että lapset ovat pieniä ja heillä on tapaamissopimukset joista pidetään kiinni ellei ääretöntä estettä ole. Oma lapseni on jo niin iso että käy isällään silloin kun haluaa,mutta on sovittu että soittaa ensin isälleen onko hän kotona ja sopiiko se. Joskus eksäni on sanonut että tänään on sovittua menoa,tule vaikka huomenna. Ei meidän poika ole siitä nokkiinsa ottanut vaikka onkin VASTA 10 vuotias..kun ajattelee että miehesi lapset ovat noinkin isoja..
sellaiseen asiaan, että joku ulkopuolinen sanoisi mitä tehdään! Kyllä se kuuluu lasten omille vanhemmille miettiä miten asiat sovitaan.
Ulkopuolinen ihminen on itse tiensä valinnut, ja itse saa nöyrtyä ja muutta tapojaan, ei lapset joiden omat vanhemmat ovat lasten elämässä mukana.
Lapset ovat tottuneet tiettyihin asioihin ja omiin vanhempiin, ja jos yhdessä lapsista huolehditaan niin yhdessä omat vanhemmat päättää, ja jättää ulkopuolisen ihmisen mielipiteet sikseen.
Ei ole reilua lasta kohtaan, että sata aikuista säätelee hänen elämäänsä. Ei ole siis ihme jos joidenkinl apset tarvitsevat psykologista apua selvitäkeen kaikkien aikuisten laatimista vaatimuksista.
Jos lapsi ei kykene siihen, hänellä on mielenterveysongelmia!!!!!!!!!
Paras tapa on hoitaa lapsen asiat täysin ilman ulkopuolisten ihmiset sekaantumista. Jo lapsien parhaaksi.
BLAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA
ole vaikkei lasten biologinen äiti ole. Kyllä se on niin että talossa talon tavalla. Onhan se nyt kumma jos ei mieskään halua viettää rauhassa koti-iltaa;ei se sulje sitä pois etteikö lapsistaan välittäisi ja rakastaisi. Kyllä avio/avoparit haluaa ja tarvitsee aikaa kaksin vaikka olisikin kaikki lapset yhteisiä ja saman katon alla.
Vaikka viestiketju ón aika vanha niin aloittajan asemassa kokeilisin seuraavaa.Kun teinit ovat ensi kerralla teillä niin sanot niille itse suoraan,että seuraavana sunnuntaina teillä kahdella on tekemistä eli silloin ei sovi tulla.Et kuuntele sitä ukkoas ollenkaan.Jos mies alkaa kitistä asiasta niiin hommahan on silloin selvä eli ukkokin pihalle vaan.Jos parisuhde ei ole sen arvoinen,ettei voi lapsivapaata viikonloppua viettää niin ei se silloin mikään kunnon suhde olekkaan.Tsempiä
ei missään perheessä toimita yksin, ja pakoteta toista alistumaan.
Ja muuten uusiolle ie kuulu miehen lasten asiat... hän ei päätä niistä.
Sulla sitä perhettä ei ole.
Ja mikä sinä olet sanomaan mitään pakottamisesta, itse olet pakottanut lapsiasi ja exääsi.
Alistanut tekemään SINUN mukaasi.
Joten haista sin'ä lehmä paska.
Sinähän se lissu olet pakottanut ja alistanut lapsiasi ja exsi elämään SINUN tahtosi mukaan.
Joten haista sinä lehmä paska!
nimenomaan PAKOTAT lapsesi alistumaan tahtoosi ja ennen lapsia pakotit ukkosi.
Ja muuten uusiolle kuuluu miehen lapsen asiat, kun kerran perhettä ollaan ja ne asiat koskevat hänenkin oloa ja eloaan. Ei, uusio ei päätä vaan puolisot keskenään päättää huom. nykyiset puolisot, ei exät.
asiana on hoitaa tuollainen.
Minusta tuntuisi oudolta viettää parisuhdepäivää miehen kanssa, jos hän olisi mieluummin yhdessä lastensa kanssa.
Olen sitä mieltä, että jos isän uudelle puolisolle ei mikään lapsiin liittyvä asia kuulu, eikä hänellä ole mitään sanomista siihen, mitä hänen OMASSA kodissaan tapahtuu, niin isä voi sitten tavata lapsosiaan jossain ihan muualla!
Kyllä yhdessä asuvat aikuiset päättävät yhdessä asioista, eivät lapset!
ihminen päätä toisten asiita. Ei lasten äitikään tule sun lapsilles heitä haukkumaan.
Hoida sä omat lapset niin toiset hoitaa omat.
on skitso.
Tottakai sinulla on oikeus vaatia yhteistä aikaa miehesi kanssa. Miehesi lapset ovat niin isoja, että kyllä heidän on aika ymmärtää tämmöinen asia, että isällä on uusi kumppani ja iskälle ei voi koska tahansa tulla. Jos lapset asuvat äidillään, niin ei kai heidän tarvitse rampata teille joka viikonloppu viemässä teidän yhteisen ajan? Nyt on iskällä rajojen laittamisen aika. Rajat ovat rakkautta! Voitte sanoa vaikka teineille, että olettte menossa johokin tai että teille tulee vieraita. Käyttäkää vaikka pientä valkoista valhetta, jos on ihan ylivoimaista sanoa asiaa suoraan.
Oletko selittänyt miehellesi, että miltä sinusta tuntuu se, että sinut laitetaan aina kakkos sijalle? Sinun tule olla miehesi elämässä se numero yksi ja se tulee näkyä hänen käytöksessään.
ja kakkonen on kakkos nainen aina! Ei kellään ole oikeuksia toisten omaan. On kumma kun aina uusiot yrittää sotkea toisten elmää, oma kun on niin sotkussa, niin pitää sekottaaa muidenkin.
vammanen
sanat sinulle!
Eikö peruskoulussa opeteta lainkaan oikeinkirjoitusta eikä oikeakielisyyttä?
toi skitsoominen!!!!!!!!!
Vai sattuiko pilkka nilkassa.
EI OLE, pelkkiä velvollisuuksia vain.
Tulivatko lapset sinulle yllätyksenä kun et osannut varautua? Törkeää minusta, sinun olisi pitänyt heti suhteen alusta saada tietää että pakettiin kuuluu myös lapset. Lapset kun ovat sellaisia joiden nenän edestä ei ovea kiinni laiteta (olen toki kuullut että jotkut sitä tekevät).
Sinun on löydettävä omaa aikaa jostain muualta. Ole onnellinen että olet löytänyt niin hyvän miehen että haluaa olla lapsilleen isä. Täällä saa lukea paljon surullisia tarinoita isistä jotka eivät välitä.
Olen avioliitossa miehen kanssa, jolla on lähes 2-kympppiset lapset. Avioliittoa uusperhettä on vietetty reippaat 14 vuotta, joten puhun kokemuksesta.
Meillä teinit eivät käy kuin kutsusta (toki kyselevät itsekin sopiiko tulla) ja eivät todellakaan joka viikonloppu! Siihen pistäisin stopin, mutta onneksi ei ole tarvinnut. Asumme minun omistamassani asunnossa, joten kokisin erittäin oudoksi jos minulta ei asiasta kysyttäisi.
Miehen lapset ovat tervetuleita meille syömään ja tapaamaan isäänsä, mutta jos meillä on muuta menoa, menemme esim. juhlimaan ystävien kanssa tai haluamme vaan olla kahdestaan kotona tai kyläilemme vanhempiemme luona, sanomme sen kyllä ihan suoraan.
Eikä siitä ole muodostunut mitään ongelmia. En ottaisi joka viikonloppu kylään yhtään ketään muutakaan sukulaista tai ystävää, arvostan yksityisyyttä enkä jaksa joka vapaa-aikaani passata muita.
Ei teinit siitä säry, kun ymmärtävät että vanhemmilla on ihan omakin elämä ja parisuhde.