Ongelma se on tämäkin, haluaisin matkustella mutta en ole enää moniin vuosiin jaksanut.
Minusta on tullut kamalan laiska ja mukavuudenhaluinen, kaipaan myös turvallisuutta.
Minulla on ollut hurjia reppureissuja, on eksyilty, toilailtu, rahat loppunut kesken, itketty lomaromansseja, jne... semmosta nuoren ryntäilyä.
Siis haluaisn mutta ei minusta ole enää mihinkään ollut vuosikausiin, pihiksikin olen alannut, en millään viitsisi tuhlata kovalla työllä hankkimiani rahoja matkusteluun kun on niin paljon muitakin menoja.
Ei kiitos enää hostelli heräämisille, oma sänky on maailman paras paikka jossa saa juoda itsekeittämänsä aamukahvit.
Matkustaminen käy työstä, kovaa hommaa, huh, huh!
Minusta on tullut kamalan laiska ja mukavuudenhaluinen, kaipaan myös turvallisuutta.
Minulla on ollut hurjia reppureissuja, on eksyilty, toilailtu, rahat loppunut kesken, itketty lomaromansseja, jne... semmosta nuoren ryntäilyä.
Siis haluaisn mutta ei minusta ole enää mihinkään ollut vuosikausiin, pihiksikin olen alannut, en millään viitsisi tuhlata kovalla työllä hankkimiani rahoja matkusteluun kun on niin paljon muitakin menoja.
Ei kiitos enää hostelli heräämisille, oma sänky on maailman paras paikka jossa saa juoda itsekeittämänsä aamukahvit.
Matkustaminen käy työstä, kovaa hommaa, huh, huh!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielestäni 'matkustushalukkuuttesi' ei tullut esiin mistään muusta kohtaa kirjoituksestasi, kuin ensimmäisestä lauseesta. Jostain kumman syystä haluat uskotella itsellesi haluavasi matkustaa, mutta kaikki muu mnkä kirjoitit, puhuu sen puolesta, että et todellakaan halua matkustaa yhtään mihinkään.
Itsekin ollut reppureissaaja teinivuosistani lähtien - ekasta reissusta on jo niin monta kymmentä vuotta aikaa, että en edes kehtaa sanoa. Todetaan nyt vaan, että olen Erittäin Keski-ikäinen... Reissaamista hidasti aikoinaan lasten syntymät, mutta pian heidätkin tutustutettiin reissaamisen jaloon taitoon. Nykyään he reissaavat omineen, minä ja mies heitämme reput selkään vähintään kerran vuodessa ja suuntaamme uusiin seikkailuihin - ehkä nuoruuden pahimpia toilailuita ei enää harrasteta, mutta muuten kyllä ollaan 'rämäpäitä'. Pojat aina ylpeilevät, kun kertovat meidän mamman kiipeilevän Himalayalla...
itse olemme nelikymppinen pariskunta kolmen lapsen kera. Lapset sairasti paljon nuorena ja olivat niin vilkkaitakin, ettei päästy reissaamaan. Nyt nautitaan sitäkin enemmän.
Meille on tropiikki lähellä sydäntä ja voin istua iltaa bungalowin terassilla ihmetellen tuttujen kasvien valtavaa kokoa luonnossa. Nautimme snorklaamisesta.
Mieltämme lämmittää ihan pelkästään kuumuus, aurinko, erilainen elämäntapa. Sitä on mukava seurailla ja tuleepa tutustuttua eri maiden ihmisiinkin.
Hotellit on joskus loistavia ja joskus vain sänky, suihku, vessa ja tuuletin ihan siellä trooppisessa kuumuudessa.
Pakkohan ei ole matkailla. Elämässä on useita eri vaiheita ja vivahteita. Minkälainen on sosiaalinen elämäsi? Matkustatko aina yksin tai jos on parisuhde, välillä voi kuljeksia erikseenkin.
Eräs tuttu pariskunta kävi Kreikan, Espanjan, Turkin ja Kyproksen yms. läpi pari kertaa vuodessa nuoresta lähtien. Aina valokuvissa sellainen väsähtänyt ilme ja ..en tiedä...pitikö matkalle mennä vain siksi, että voi sanoa käyneensä matkalla? Monesti kysyin, että miksi matkustatte kun kerran siellä paikan päällä on niin tylsää? Nokun tota no...
Jos odottaa matkaltaan ihmeitä ja koko ajan uusia asioita niin voi olla, että leipääntyy. Mikä on toiselle ihanaa ja ihmeellistä on toiselle harmaata ja tylsää.
Mulle esim. Suomen syksy tuo lepoa ja lupaa jättää rikkakasvit rauhaan. Keväällä taas uudella innolla koukitaan multaa. Asioista voi löytää positiivisuutta jos haluaa.
Muoti-ilmiö tuo vanheneminen. Sitä harrastaa kaikki,päivä kerrallaan.
On kuitenkin olemassa outo kuvio. Kalenterissa kaikki ikääntyy tasaisesti. Todellisuutessa
ero voi olla jopa 20 vuotta.
Tämä vastaus ei liity asiaan paljoakaan, mutta kiva vastauksesi jollelkin antoi positiivista virtaa.
Viimeinen lauseesi kertoo totuuden. Matkustaminen käy työstä tai ainakin minulle maksetaan siitä. Matkustan vuodessa 200-250 päivää työni takia. Ei se ole kivaa mutta rahasta sitä voi tehdä.