Vikaa sentään

Joo naapurini kippasi tilansa kurkusta alas, samalla meni sala-ojakoneet ym. kalustokin. Muutama vuosi siinä meni, ensin tosin koneet toi rahaa sen verran, että kaveri pystyi itse olemaan hypnoosissa, mutta koneet ei kestäneet ikuisuuksia ja rahan tulo alkoi hyytymään. Monenlaista hyväksi käyttäjää ilmaantui ja siipiveikkoja, metsät siirtyivät kummasti yhdelle taksiautoilijalle, pellot varsin kyseenalaisella kaupalla aivan häikäilemättömälle porukalle, koneet melkolailla alihintaan lopuksi viinanpuutteessa myytynä, aivan lopuksi talouskeskus. Ilkeä oli seurata kaverin alamäkeä, auttaakin yritettiin, mutta ei siitä paljoa hyötyä ollut, (tilakin olisi ostettu häneltä ihan oikeaan hintaan, mutta ilmeisesti hän oli velkaantunut taksimiehelle ja näille pellon ostajille, ettei oikein tohtinut tehdä kauppaa).

Keljuttaa kaverin kohtalo, nuorena sitten kuoli, käytännössä ihan "spurguna" omaisuutensa menettäneenä kavereiden hylkäämänä. Siinä jos missä näki, ettei kaverista enään kukaan välittänyt, kun kaikki oli putsattu. Meillä kävi vielä joskus soittamassa puhelimella kyytiä itselleen ja jotain pientä apua annettiin, mutta lopuksi ei enään kehdannut meillä käydä. Viimeisen kerran näin hänet, kun hän tuli onnittelemaan minua saadessani opiskelupaikan, oli sen verran saannut tietoonsa opintojeni kehitystä.

Nyt on menossa kylällä toinen samanlainen tapaus, minua hieman nuorempi isäntämies, pellot meni jo ja koneet alkaa olemaan jo ryypätty, vaimo ja lapset lähtivät myös, täydellinen alamäki. Surku taas katsella pätevän ihmisen sortumista. Yritin juttelemalla saada kaveriin järkeä, mutta ei siitä apua ollut. Kaverille on kova pala, kun ei saa enää lapsiakaan nähdä.

Joutuu kattelemaan rapajuoppoja näissä lomitushommissakin....

Kyllä se alkoholi maittaa maaseudulla samoin, kun kaupungeissakin.Eipä se katso asuinpaikkaa, eikä alaa, jos ihminen on taipuvainen alkoholiin.