Työnantajan näkökulmaa

mkoi

Täällä kun työhakijat (tai -tekijät) näyttävät olevan pääasiassa äänessä niin ihan pakko avata sanainen arkku myös työantajien puolesta.

Olen rekrytoinnista vastaava päällikkö suuhrekossa yrityksessä, ja aina välillä meille tulee hakijoita joilla on joku ns. "vamma", ja täytyy myöntää että ainoa syy miksi semmoisen palkkaisi olisi se, että ko. ihminen olisi halvempi kuin ns. normaali.

Kertokaas nyt miksi ihmeessä työnantajan pitäisi palkata joku sairas tai vammainen?

20

696

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ....

      Siksi että kyseinen henkilö on työtehtävien tekoa arvioidessa parempi kuin muut hakijat (siis jos näin oikeasti on). Jos vamma tai sairaus ei haittaa työntekoa, se ei haittaa työntekoa. Äkkiseltään kuvittelisin että työnantajalle on hyvä asia että työntekijä on mahdollisimman pätevä.

      Esimerkiksi rullatuoli"potilas" pystyy suoriutumaan normaaleista toimistotöistä ihan siinä missä "tervekin" työntekijä. Useimmilla heistä ei ole päässä mitään vikaa.

      Entäpä jos joku palkkaamasi työntekijä joutuu onnettumuuteen tai sairastuu vakavasti?

    • normaali ihminen

      Riippuu vähän vamman laadusta. Kaikista vammoista ei suinkaan ole mitään estettä määrätyissä töissä. Itse ainakin näin yrittäjänä palkkaisin vammaisen töihin jos hän mielestäni olisi parempi jossain työssä kun muun ns. terveet työnhakijat.

      Vammaisille vähemmän palkkaa ajatus on mielestäni enemmän kuin hiukan syrjivä.

    • urts

      Et sää oo mikään rekrytoinnista vastaava henkilö. Alta 18 vuotiaat latelee tollasta tekstiä.

      Vai onko sulla aivovamma ;)

    • ammainen työläinen

      Muunmuassa siksi että äkillinen vammautuminen tai sairastuminen on voinut pakottaa ja opettaa laittamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin. he eivät välttämättä valita ihan kaikesta jos on sukka rutussa. se luo myös sitkeyttä ja mittasuhteita asioihin, sekä joillain aloilla tuo jopa lisää ammatillista vahvuutta, kun voi ja haluaa vammastaan huolimatta tehdä töitä ja elättää itsensä. Elämä opettaa joskus enemmän kuin koulu. Itse käänsin vammani (osainvaliditeetti) vahvuudekseni ja sain työpaikan, vaikka olenkin saikulla vakityöstäni.

    • karman laki

      Vammaisen syrjiminen on lainvastaista. Sinä ja yrityksesi voi joutua edesvastuuseen asiasta. SIKSI.

      Otapa selville mitä nykyinen koko EU:n kattava syrjintälainsäädäntö sisältää, ettet olisi noin epäpäteä tehtäviisi.

      Työntekijäksi on palkattava se henkilö joka parhaiten työn osaa. Usein sairaus ja vammaisuus ei vaikuta tuohon lainkaan.

      Onhan sinutkin palkattu ihan pomoksi tuollaisesta asennevammasta huolimatta! :-)

    • Är-Jii

      Oletkohan tehtäviesi tasolla?
      1. Vuonna 2020 on odotettavissa n. 200 000 työntekijän vajaus työmarkkinoilla.
      2. Eräät asiantuntijat ennustavat seuraavasta noususta vaikeampaa työnantajille kuin nuo edellisen pari viimeisintä vuotta olivat.

      Siksi jokainen vähänkään tilanteen tasolla oleva työnantaja valmistautuu jo siihen. Tehokkuuden puristamisen aika kuului 90-luvulle. Työnantajien tulee jatkossa luoda henkilöstölleen arvoa mm. koulutuksin. Vain niin tullaan luomaan yrityksille kilpailuetua. Hallitun tehokkaasti. Sitoutuneella ja osaavalla henkilöstöllä.

      Monimuotoisuutta on ollut aina työpaikoilla: pitkiä, lihavia, naisia, nuoria, kaupunkilaisia, sinkkuja, perheellisiä, uskovaisia, homoja, maahanmuuttajataustaisia jne. Jatkossa monimuotoisuus lisääntyy: vajaakuntoisia, seniorityöntekijöitä, siirtotyövoimaa jne.
      Kaikkia niitä tarvitaan ja tullaan arvostamaan. Joten ole sinäkin valmiina, ettet jää asennevammaiseksi pudokkaaksi.
      Niitä ei huoli kukaan.

      • ...että...

        ...reaalikasvun pieneneminen vuosikymmen vuosikymmeneltä, tuottavuuden kasvu sekä teollisuus- ja jatkossa myös asiantuntijatyön siirtyminen halvempien kustannustasojen reuna-aueille lähellä päämarkkinoita tarkoittaa sitä, että mitään vajausta työvoimassa ei tule olemaan. Päinvastoin, työvoimasta tulee olemaan vakava ylitarjonta, kuten on ollut jo viimeiset n. 15 vuotta.

        Aivan turha laskeskella kuinka työikäinen ja -kykyinen väestö suhteessa huollettaviin vähenee, kun kerran kaikki sellainen työ jonka palkalla voi itsensä elättää vähenee VIELÄ enemmän.

        Muutaa vähän yhtälöäsi, eikö totta ?


      • työtön homo

        Kuullostaa todella positiiviselle.


      • Är-Jii
        ...että... kirjoitti:

        ...reaalikasvun pieneneminen vuosikymmen vuosikymmeneltä, tuottavuuden kasvu sekä teollisuus- ja jatkossa myös asiantuntijatyön siirtyminen halvempien kustannustasojen reuna-aueille lähellä päämarkkinoita tarkoittaa sitä, että mitään vajausta työvoimassa ei tule olemaan. Päinvastoin, työvoimasta tulee olemaan vakava ylitarjonta, kuten on ollut jo viimeiset n. 15 vuotta.

        Aivan turha laskeskella kuinka työikäinen ja -kykyinen väestö suhteessa huollettaviin vähenee, kun kerran kaikki sellainen työ jonka palkalla voi itsensä elättää vähenee VIELÄ enemmän.

        Muutaa vähän yhtälöäsi, eikö totta ?

        Itse suhtaudun myös pienellä varauksella tuon mittakaavan lukuihin. Viimeisen puolen vuoden aikana noita lukuja on eteeni tuotu asiantuntijoiden toimesta. Niihin uskotaan ja niiden mukaisesti toimitaan. Varsin yleisesti. Niin itsekin.

        Toimialoja ja ammatteja hiipuu, mutta uusia syntyy jatkuvasti lisää. Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat. Palvelut ja palveluteollisuus kuitenkin ovat niitä tulevaisuuden työllistäjiä.

        Kaikkea työtä ei voida tulevaisuudessa tehdä. Etätyön ja joustavuuden lisääntyminen muuttaa perinteisiä tarpeita. Päivähoidon tarve nykyisessä mittakaavassa? Tehdäänkö 2020 työmatkoja kuten nyt? Jos erikoiskauppa ei kehity, marketit tai verkkokauppa syövät ne? Tarvitaanko saikkulappuja lapsille tai itselle?

        Byrokratiaan liittyvät työt arvioidaan tulevina eläkkeellejäämisen vuosina uudestaan. Keskitytään varsinaiseen tekemiseen, esim terveyskeskukset. Hallintoja on pakko tehostaa. Kaikilla toimialoilla. Lainsäädäntöä uudistetaan tätä tukevaksi.

        Kaikkien työkykyisten työpanos on joka tapauksessa tulevaisuudessa käytössä. Tavalla tai toisella. Hyvinä aikoina ei voida suurta joukkoa työikäisiä verovaroilla ylläpitää. Jotta huonompina aikoina selvitään. Tässä yhtälössä lienet samaa mieltä.


        Siksi sitä asennetta. Ainakin esimerkkinä omille jälkipolville. Huominen on heidän arkensa.


      • ...on....
        Är-Jii kirjoitti:

        Itse suhtaudun myös pienellä varauksella tuon mittakaavan lukuihin. Viimeisen puolen vuoden aikana noita lukuja on eteeni tuotu asiantuntijoiden toimesta. Niihin uskotaan ja niiden mukaisesti toimitaan. Varsin yleisesti. Niin itsekin.

        Toimialoja ja ammatteja hiipuu, mutta uusia syntyy jatkuvasti lisää. Yhteiskunnan rakenteet muuttuvat. Palvelut ja palveluteollisuus kuitenkin ovat niitä tulevaisuuden työllistäjiä.

        Kaikkea työtä ei voida tulevaisuudessa tehdä. Etätyön ja joustavuuden lisääntyminen muuttaa perinteisiä tarpeita. Päivähoidon tarve nykyisessä mittakaavassa? Tehdäänkö 2020 työmatkoja kuten nyt? Jos erikoiskauppa ei kehity, marketit tai verkkokauppa syövät ne? Tarvitaanko saikkulappuja lapsille tai itselle?

        Byrokratiaan liittyvät työt arvioidaan tulevina eläkkeellejäämisen vuosina uudestaan. Keskitytään varsinaiseen tekemiseen, esim terveyskeskukset. Hallintoja on pakko tehostaa. Kaikilla toimialoilla. Lainsäädäntöä uudistetaan tätä tukevaksi.

        Kaikkien työkykyisten työpanos on joka tapauksessa tulevaisuudessa käytössä. Tavalla tai toisella. Hyvinä aikoina ei voida suurta joukkoa työikäisiä verovaroilla ylläpitää. Jotta huonompina aikoina selvitään. Tässä yhtälössä lienet samaa mieltä.


        Siksi sitä asennetta. Ainakin esimerkkinä omille jälkipolville. Huominen on heidän arkensa.

        ...syntyvien uusien palvelualojen keskimääräinen kuukausiansio suhteessa menetettyjen teollisuustyöpaikkojen kuukausiansiohin ?

        Tarvittaisiinko peräti kolme uutta duunia, jotta elättäisi itsensä ? Riittääkö niitäkään kaikille?

        Ydinasia on se, että mitähän syytä lienee monellakaan kantaa huolta yhteiskunnan pärjäämisestä jos siinä olevat ihmiset eivät pärjää ?

        Kun sanot kaikkien työkykyisten työpanoksen olevan joka tapauksessa tulevaisuudessa käytössä, tarkoitat käytännössä sitä, että useat joutuvat antamaan sen ilmaiseksi.

        Ja siitä syntyy levottomuuksia. Aivan oikeutetusti. Ei ole perusteltavissa miksi jonkun "työpanoksen pitää olla käytössä" tämän hyötymättä siitä' itse juuri mitään, kun joku toinen hyötyy samaan työpanoksen käytössä olemisesta. Eli saa siitä palkkaa.

        Ja sillä ei ole merkitystä oli siitä samaa tai eri mieltä kuka hyvänsä, sillä päätökset syntyvät niiden toimesta, jotka kokevat asemansa epäoikeudenmukaiseksi. Riippumatta siitä oli kuka tahansa MUU mitä mieltä hyvänsä.


      • Är-Jii
        ...on.... kirjoitti:

        ...syntyvien uusien palvelualojen keskimääräinen kuukausiansio suhteessa menetettyjen teollisuustyöpaikkojen kuukausiansiohin ?

        Tarvittaisiinko peräti kolme uutta duunia, jotta elättäisi itsensä ? Riittääkö niitäkään kaikille?

        Ydinasia on se, että mitähän syytä lienee monellakaan kantaa huolta yhteiskunnan pärjäämisestä jos siinä olevat ihmiset eivät pärjää ?

        Kun sanot kaikkien työkykyisten työpanoksen olevan joka tapauksessa tulevaisuudessa käytössä, tarkoitat käytännössä sitä, että useat joutuvat antamaan sen ilmaiseksi.

        Ja siitä syntyy levottomuuksia. Aivan oikeutetusti. Ei ole perusteltavissa miksi jonkun "työpanoksen pitää olla käytössä" tämän hyötymättä siitä' itse juuri mitään, kun joku toinen hyötyy samaan työpanoksen käytössä olemisesta. Eli saa siitä palkkaa.

        Ja sillä ei ole merkitystä oli siitä samaa tai eri mieltä kuka hyvänsä, sillä päätökset syntyvät niiden toimesta, jotka kokevat asemansa epäoikeudenmukaiseksi. Riippumatta siitä oli kuka tahansa MUU mitä mieltä hyvänsä.

        "...syntyvien uusien palvelualojen keskimääräinen kuukausiansio suhteessa menetettyjen teollisuustyöpaikkojen kuukausiansiohin ?"

        Voisiko asiaa ajatella toisinpäin. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Keskitytään olennaiseen ja karsitaan hinnoista pöhötaudin kustannuksia. Korkeiden teollisuusalojen palkkojen aika on jatkossa ohi. Metsä- ja telakka-alat esimerkkeinä.

        Palvelu-, hoito- ja opetusaloille kouluttautuneita pieni- ja keskipalkkaisia on jo nyt paljon. Pääasiassa isommissa taajamissa, kalliisti asuen. Arvostus on kasvanut koulutuksen ja työn kehittymisen myötä. Jotkut perinteiset ammatit muuttuvat yrittäjyydeksi. Näin on käynyt rakennusalalla.

        Yhteiskuntarauha säilyy kun ymmärretään tulla hallitusti alas.

        Yhteiskuntaa pyörittävät yritykset ja heidän työntekijänsä. Molempien pärjääminen ja yhteiskuntarauha ovat siis yhteiskunnan elinehto. Joten kompromissien oikeudenmukaisuudessa tulee olemaan heidän edusmiehilleen ja valtiovallalle haastetta. Taivaanmannaa ei riitä loputtomiin.
        Manna on saatava satamaan mahdollisimman tasaisesti. Välttäen skenaariosi ilmaistyöstä.

        Uskon, että tulevat sukupolvet ovat paljon fiksumpia kuin itsekkäät ja ahneet suuret ikäluokat.
        Muutos tulee niin, että joku tekee jotain fiksua ja toiset oppivat siitä. Ei ryminällä.


      • ....silkkaa...
        Är-Jii kirjoitti:

        "...syntyvien uusien palvelualojen keskimääräinen kuukausiansio suhteessa menetettyjen teollisuustyöpaikkojen kuukausiansiohin ?"

        Voisiko asiaa ajatella toisinpäin. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Keskitytään olennaiseen ja karsitaan hinnoista pöhötaudin kustannuksia. Korkeiden teollisuusalojen palkkojen aika on jatkossa ohi. Metsä- ja telakka-alat esimerkkeinä.

        Palvelu-, hoito- ja opetusaloille kouluttautuneita pieni- ja keskipalkkaisia on jo nyt paljon. Pääasiassa isommissa taajamissa, kalliisti asuen. Arvostus on kasvanut koulutuksen ja työn kehittymisen myötä. Jotkut perinteiset ammatit muuttuvat yrittäjyydeksi. Näin on käynyt rakennusalalla.

        Yhteiskuntarauha säilyy kun ymmärretään tulla hallitusti alas.

        Yhteiskuntaa pyörittävät yritykset ja heidän työntekijänsä. Molempien pärjääminen ja yhteiskuntarauha ovat siis yhteiskunnan elinehto. Joten kompromissien oikeudenmukaisuudessa tulee olemaan heidän edusmiehilleen ja valtiovallalle haastetta. Taivaanmannaa ei riitä loputtomiin.
        Manna on saatava satamaan mahdollisimman tasaisesti. Välttäen skenaariosi ilmaistyöstä.

        Uskon, että tulevat sukupolvet ovat paljon fiksumpia kuin itsekkäät ja ahneet suuret ikäluokat.
        Muutos tulee niin, että joku tekee jotain fiksua ja toiset oppivat siitä. Ei ryminällä.

        ....haihattelua.

        Käytännössä ne joilla on, eivät vapaaehtoisesti siitä luovu. Tämä on nähty aina ja joka paikassa. Tiedät sen itsekin.

        Ja niin tietävät nekin, jotka käytännön raadollisessa elämässä tähän törmäävät, puolella tai toisella. Piikkilanka-aidat lisääntyvät. Kasvavin bisnes tällä hetkellä taitaa olla vartiointi ja hälytyslaiteasennus. Katsopa kuinka monta yrittäjäpohjaista hälytys- ja turva-alan paikkaa MOLlissa on jatkuvasti auki.

        Ennustan epävakaata tulevaisuutta.


      • Är-Jii
        ....silkkaa... kirjoitti:

        ....haihattelua.

        Käytännössä ne joilla on, eivät vapaaehtoisesti siitä luovu. Tämä on nähty aina ja joka paikassa. Tiedät sen itsekin.

        Ja niin tietävät nekin, jotka käytännön raadollisessa elämässä tähän törmäävät, puolella tai toisella. Piikkilanka-aidat lisääntyvät. Kasvavin bisnes tällä hetkellä taitaa olla vartiointi ja hälytyslaiteasennus. Katsopa kuinka monta yrittäjäpohjaista hälytys- ja turva-alan paikkaa MOLlissa on jatkuvasti auki.

        Ennustan epävakaata tulevaisuutta.

        synkistelyä.

        Ne, jotka eivät luovu, ovat juuri mainitsemiani suurten ikäluokkien itsekkäitä ahneita. He eivät enää halua oppia näkemään metsää puilta. Kaikilla ei ole kykyäkään.

        Katsoin juuri Ajankohtaisesta kakkosesta PAM:n Kaarlo Juntusen väsynyttä vuodatusta itsensä ikäiselle pienelle joukolle. Yhtä väsyneelle. Uhosi kuinka ovat kouluttaneet pääluottamusmiehiä "lakkoupseereiksi".
        Kuka nuori tuollaista katselee nauramatta.

        Tätä samaa pölyttynyttä uhoamista ovat pöhöttyneet ja väsyneet ay-patruunat kukin vuorollaan jauhaneet. Kun ei osaaminen muuhun riitä. Viriiliä kuin neukkulassa. Tulevilla hyvin koulutetuilla fiksuilla aikuisilla ovat toiset arvot elämässä ja työelämässä. Heidät on saatava nopeasti työelämään. Se on suurin haaste. Jo siksi, että valitsevat arvoillensa sopivat edusmiehet. Ratas sitten liikahtaa.

        Sama muutos on edessä TA-leireissä. Yhteisen hyvän kautta sitä taivaanmannaa saadaan kaikille. Ahnehtimatta.

        Miksi on turva-alan paikkoja. Lainsäädäntöä uudistamalla mahdollistettiin kokonaisen toimialan synty.
        Nyt poliisi keskittyy olennaiseen. Ennen oli yrityksissä omat vartijat: Kustannustehokkuus ja keskittyminen olennaiseen. Palvelun hoitavat osaavat organisaatiot, joissa on jatkuva lisäarvon tuottaminen henkilöstölle. Ja sitä kautta tuotetaan yrityksille kilpailuetua.


      • katson
        Är-Jii kirjoitti:

        synkistelyä.

        Ne, jotka eivät luovu, ovat juuri mainitsemiani suurten ikäluokkien itsekkäitä ahneita. He eivät enää halua oppia näkemään metsää puilta. Kaikilla ei ole kykyäkään.

        Katsoin juuri Ajankohtaisesta kakkosesta PAM:n Kaarlo Juntusen väsynyttä vuodatusta itsensä ikäiselle pienelle joukolle. Yhtä väsyneelle. Uhosi kuinka ovat kouluttaneet pääluottamusmiehiä "lakkoupseereiksi".
        Kuka nuori tuollaista katselee nauramatta.

        Tätä samaa pölyttynyttä uhoamista ovat pöhöttyneet ja väsyneet ay-patruunat kukin vuorollaan jauhaneet. Kun ei osaaminen muuhun riitä. Viriiliä kuin neukkulassa. Tulevilla hyvin koulutetuilla fiksuilla aikuisilla ovat toiset arvot elämässä ja työelämässä. Heidät on saatava nopeasti työelämään. Se on suurin haaste. Jo siksi, että valitsevat arvoillensa sopivat edusmiehet. Ratas sitten liikahtaa.

        Sama muutos on edessä TA-leireissä. Yhteisen hyvän kautta sitä taivaanmannaa saadaan kaikille. Ahnehtimatta.

        Miksi on turva-alan paikkoja. Lainsäädäntöä uudistamalla mahdollistettiin kokonaisen toimialan synty.
        Nyt poliisi keskittyy olennaiseen. Ennen oli yrityksissä omat vartijat: Kustannustehokkuus ja keskittyminen olennaiseen. Palvelun hoitavat osaavat organisaatiot, joissa on jatkuva lisäarvon tuottaminen henkilöstölle. Ja sitä kautta tuotetaan yrityksille kilpailuetua.

        "Kuka nuori tuollaista katselee nauramatta."

        Minä katson, mutta vielä vakavampana uhkana koen sinunlaisesi, joilla ei ole kykyä ajatella ihmisten ryhmäkäyttäytymistä.
        Mieti sitä, että minkälaisiksi mielenilmaukset muuttuvat ilman, että kukaan järjestää organisoitua
        mielenilmaisua, jossa ihmiset voivat purkaa pahanolon tunnettaan hallituissa olosuhteissa?

        Miten olisi organisoimattomat levottomuudet ranskan malliin, autot palaa ja silleen?


      • Är-Jii
        katson kirjoitti:

        "Kuka nuori tuollaista katselee nauramatta."

        Minä katson, mutta vielä vakavampana uhkana koen sinunlaisesi, joilla ei ole kykyä ajatella ihmisten ryhmäkäyttäytymistä.
        Mieti sitä, että minkälaisiksi mielenilmaukset muuttuvat ilman, että kukaan järjestää organisoitua
        mielenilmaisua, jossa ihmiset voivat purkaa pahanolon tunnettaan hallituissa olosuhteissa?

        Miten olisi organisoimattomat levottomuudet ranskan malliin, autot palaa ja silleen?

        Ehkä ilmaisin itseni väärin.
        Yhteiskunnassa on oltava kanavat pahan olon poistamiselle. Ne pitäisi kuitenkin saada muutettua kapinoinnista kehittämiseksi. Siihen tarvitaan niitä taitavia ja osaavia edusmiehiä.

        Kritiikkini: Viittaamani henkilöt ovat hyväpalkkaisia ja heillä on asemavaltaa. Odottaisin heidän laajentavan näkemyksiään. Oppivan työstään. Uusia menetelmiä. Hakevan niitä arvopisteitä omista vastuualueistaan. Kyseenalaistavan omia näkemyksiään ja toimintamallejaan. Supistaen kömpelyyttä ja poistaen uhoamista. Korostaen fiksuja menetelmiä. Pääsevän parempiin tuloksiin luomalla uutta. Kouluttaen avainhenkilöitään tuleviin haasteisiin. Yhteistyöhön. Ymmärtämään ja toimimaan laajakatseisesti.

        Pätee molempiin leireihin.

        Voimakeinot ja niillä uhkaaminen ovat hyvin vahvoja viestejä. Niillä ei pitäisi uhota oman kilpensä kiillottamiseksi. Niitä käytetään harkitusti. Käyttö vaatii osaamista. Muuten häviäjiä ovat kaikki. Avauksena se on erittäin huono.

        Kyse on uudistumisesta. Siksi odotan nuoremmilta vetoapua.


    • työnantajallesi

      Ehkä työnantajasi kannattaisi harkita uudelleen toimenkuvaasi...

    • Rekry

      päällikko vaan jonninjoutava paskanjauhaja.
      Mutta jauha sinä rauhassa paskaa; siinähän aikasi kuluu näpsäkästi.

    • Työelämän_Guru

      Tervehdys,

      avoimilla työmarkkinoilla työnantajan lähtökohta henkilöstön palkkaamiselle on olemassa oleva tarve eli tehtävä, johon rekrytoija pyrkii valitsemaan sopivimman hakijan. Valintaprosessissa kyse on kokonaisuudesta, johon ensisijaisesti vaikuttavat hakijan osaaminen (koulutus, työkokemus), persoonallisuus ja motivaatio sekä istuvuus ko. organisaatioon. Rationaalisesti ajatellen työnantaja hakee investoinnilleen parasta mahdollista tuottoa, niin kuin kysymyksestäsi käy ilmi, mutta muitakin konteksteja on, seuraavassa muutamia:

      1. Työyhteisön monimuotoisuus nähdään yhä useammissa yrityksissä kilpailuetutekijänä: ihmisten erilaisuutta opetellaan hyödyntämään voimavarana. Tällaisen toiminnan kautta saavutetaan parempia tuloksia, lisätään innovaatiopotentiaalia, etsitään uusia asiakassegmenttejä, kehitetään parempaa asiakaspalvelua, luodaan uudenlaista, arvojohtamiseen pohjautuvaa organisaatiokulttuuria, huolehditaan työviihtyvyydestä ja jaksamisesta, sitoutetaan, pienennetään vaihtuvuutta – nämäkin ovat rationaalisia ja rahassa mitattavia tekijöitä. Organisaatioita siis muutetaan heijastamaan niiden todellista, monimuotoista toimintaympäristöä. Voisit tehdä benchmarkingia yrityksiin, joissa vastuullinen yritystoiminta on viety pitkälle ja joissa diversity management on tärkeä osa HR-strategiaa.

      2. Vastuullisuus ja eettiset näkökohdat nousevat koko ajan tärkeämmiksi vaikuttimiksi myös bisneksessä – yritykset etsivät uutta liiketoimintaa mm. ympäristöystävällisyydestä tai reilun kaupan tuotteista ja innovatiivisista palveluista uusille kohderyhmille – markkinatalouden normaalia kilpailua ostavista asiakkaista. Samalla tavalla työnantajat haluavat huolehtia omasta houkuttelevuudestaan ja varmistaa, että ne puhuttelevat mahdollisimman monia, erilaisia hakijoita, joista lähivuosina tulee joka tapauksessa olemaan pulaa. Nykyisessä suhdannetilanteessa voi olla vaikea nähdä nenäänsä pidemmälle, mutta nuoret sukupolvet valitsevat työnantajansa, eikä päinvastoin.

      3. Vammaisuuteen liittyy paljon asenteellisuutta ja tietämättömyyttä. Vamma ei välttämättä vaikuta työssä käymiseen tai työn tekemiseen – osaaminen, motivaatio, asenne ja soveltuvuus vaikuttavat. On ihan tavallista, että vammaisen työnhakijan kohdalla rekrytoijat eivät pysty keskittymään hakijan kompetenssiin, vaan suuntaavat huomionsa siihen, mitä hakija ei mahdollisesti pysty tekemään. Yhtä tavallista on, että rekrytoija pelkää paljastavansa oman tietämättömyytensä ja ennakkoluulonsa tai tekee ennalta johtopäätöksiä siitä, miten esimies tai työyhteisö suhtautuisi vammaiseen työtoveriin. Useimmiten turhaan.

      4. Nykyaikainen teknologia ja lääketiede ovat muuttaneet monen vammaisen ja pitkäaikaissairaan elämää. Jos kuvittelee löytävänsä työmarkkinoilta aina vain terveitä, ei-vammaisia työnhakijoita, on hyvä muistaa, että EU:n alueella yli 44 miljoonalla työvoimaan kuuluvalla henkilöllä on pitkäkestoinen terveysongelma tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa hänen työkykyynsä. Meilläkin tyypillinen pitkäaikaissairaus on aikuisiän diabetes, jota sairastaa yli 450 000 suomalaista ja määrä kasvaa nopeasti myös nuorten keskuudessa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsii yli miljoona suomalaista.


      5. Vammaisten oikeus työhön ja toimeentuloon kuuluu osana ihmisoikeuksiin ja syrjimättömyyden periaatteisiin. Syrjimättömyyden vaatimukset kiristyvät tulevaisuudessa; jo nyt joissakin maissa yrityksillä on velvollisuus työllistää myös vammaisia työnhakijoita. Meistä jokainen voi vammautua tai sairastua milloin tahansa ilman, että ammattitaitomme katoaa – olisiko terveydentilan muutos syy laittaa työntekijä saman tien talosta ulos? Jos oma läheisesi olisi vammainen, mutta työkykyinen, et varmaankaan haluaisi, että hänet jätetään työelämän ulkopuolelle. Fyysinen toimintakykymme huononee koko ajan joka tapauksessa – tämänkin todellisuuden kanssa työnantajan on opittava elämään. Kuten brittiläisittäin sanotaan: ”We are all temporarily able-bodied”, eli olemme vain tilapäisesti toimintakykyisiä.

      6. Ja lopuksi vielä taloudelliset näkökohdat: Työvoimahallinto voi myöntää vammaisen tai pitkäaikaissairaan palkkaamiseen tukea, jonka suuruus voi olla jopa 1 300 euroa/kk. Tuen tarkoitus on kompensoida todellista tai oletettua tuottavuuden alenemaa. Työntekijä saa tietenkin tekemästään työstä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työkyvyttömyyseläkekään ei ole enää samanlainen riski kuin aikaisemmin: vuoden 2009 alusta alkaen vajaakuntoisille työntekijöille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet eivät nosta yrityksen työkyvyttömyysriskiä. Uudistuksella on pyritty helpottamaan vajaakuntoisten työnhakijoiden työllistymistä, koska vajaakuntoisen mahdollinen työkyvyttömäksi tulo ei nosta yrityksen maksuluokkaa.

      Lisää työnantajille tarkoitettua tietoa löydät helposti Takaisin toimeen.fi -sivustolta.

      T: Työelämän Guru

      • tna

        tietty kusipää esimies joka tämmöstä paskaa edes viittii tänne kirjoittaa.....


      • Är-Jii

        asiantuntevasta ja tyhjentävästä kirjoituksestasi.

        "...mutta nuoret sukupolvet valitsevat työnantajansa, eikä päinvastoin."

        Tämä on yksi niistä monista työelämän fundamenteistä, jotka muuttuvat. Ja merkittävästi. Siksi kunkin tulisi jo kohdallaan arvioida omia ajatusrakenteitaan.

        "Työntekijä saa ... ... työehtosopimuksen mukaista palkkaa."

        Väitän, että näiltä nuorilta aikuisilta työelämänarvoja kysyttäessä, palkka ei ole ensimmäisenä. Nyt jo kouluttaudutaan vuosia ammatteihin, joissa tulotaso on toista kuin perinteisten teollisuusalojen palkat.

        Arvoissa on oltava rehellinen. Moni sanoo tärkeimmäksi arvokseen perheen. Luonnollisesti perhettä rakastetaan. Lähes jokaisen arvoista kuitenkin ensimmäinen on todellisuudessa työ.

        "...opetellaan hyödyntämään voimavarana... saavutetaan parempia tuloksia, lisätään innovaatiopotentiaalia, etsitään uusia asiakassegmenttejä..."

        Erittäin tärkeä näkökulma. Kaikkiin mainitsemiisi vajaakuntoisryhmiin viitaten: Mikä on lakisääteisten palvelujen ja liiketoimintana tuotettujen palvelujen suhde? Mitkä ovat niitä palveluja, joista he ovat valmiita maksamaan? Sinisen meren strategiaa. Kelläpä muulla sitä asiantuntemusta on kuin heillä itsellään.

        Joten se aiemmin jankuttamani muutosvalmius on tulevaisuuden muutoksessa enemmän kuin välttämätön.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tosi outo....

      Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap
      Ikävä
      15
      2121
    2. Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta

      https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi
      Kotka
      84
      2058
    3. Oletko sä luovuttanut

      Mun suhteeni
      Ikävä
      101
      1367
    4. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      10
      1166
    5. Hommaatko kinkkua jouluksi?

      Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k
      Sinkut
      143
      1165
    6. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      79
      1122
    7. Omalääkäri hallituksen utopia?

      Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha
      Maailman menoa
      171
      853
    8. Aatteleppa ite!

      Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.
      Maailman menoa
      249
      846
    9. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      61
      818
    10. Onko se ikä

      Alkanut haitata?
      Ikävä
      59
      811
    Aihe