Vuotovahingon korjaustyöstä maksettava vakuutuskorvaus määräytyy talon iän mukaan
Ikävähennykset ihmetyttävät
Kun kuluttaja vaatii kotivakuutuksen perusteella korvausta sattuneista vahingoista, hän törmää ns. ikävähennyksiin. Tavaroiden arvo laskee määrätyn prosentin jokaista käyttövuotta kohti.
Tämän moni vielä ymmärtää, mutta ei sitä, että ikävähennys tehdään myös työstä. Korjaajan lähettämästä laskusta korvataan sitä vähemmän, mitä vanhempia ovat korjattavat kohteet.
Ukkonen rikkoi talosta lattialämmityksen ja aiheutti samalla hiukan muutakin vahinkoa. Onneksi perheellä oli kattava kotivakuutus. Korjaajat kutsuttiin heti paikalle ja tuota pikaa rikkoutuneet laitteet oli vaihdettu uusiin ja muutkin vahingot korjattu.
Yllätys tuli siinä vaiheessa, kun vakuutusyhtiö antoi korvauspäätöksen: 650 euron laskusta tuli korvausta neljä euroa. Omavastuun lisäksi sekä laitteista, että työstä oli tehty ikävähennykset.
– Ei kai nyt sentään työstä voida tehdä ikävähennyksiä? Työhän maksaa aina saman, vaihdetaan sitten uusi tai vanha laite, ihmettelee asiakas.
– Kyllä se niin on, että mm. vuoto- ja sähkövahingoissa myös työstä tehdään ikävähennykset, vahvistaa Marja Saario Kuluttajien vakuutustoimistosta.
– Meille tulee tästä asiasta jatkuvasti hämmästyneitä soittoja, mutta tällainen on alan yleinen käytäntö ja se lukee vakuutusehdoissa, hän sanoo.
Jos talosta hajoaa putki tai vaikkapa lämminvesivaraaja, särkyneen laitteen vaihtamiseksi tai putkien korjaamiseksi joudutaan joskus repimään rakenteita auki tai kaivamaan maata. Myös kaikesta tästä työstä korvataan sitä pienempi osa, mitä vanhempia putket tai varaaja olivat.
Periaate ei koske kaikenlaisia vahinkoja. Ikävähennykset työstä tehdään erityisesti laitteiden rikkoutuessa ja pääasiassa lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkötöistä
– Töistä tehtävät ikävähennykset eivät koske esimerkiksi palovahinkoja, huomauttaa Saario.
Kannattaako vakuuttaa?
Seuraavaksi asiakas katsoo ikävähennystaulukkoa ja toteaa, että maksimivähennykset saavutetaan joissakin tapauksissa jo 15 vuoden kohdalla. Talot voivat kuitenkin olla hyvinkin 50 vuotta vanhoja, joten vanha vakuutus ei käytännössä korvaa joitakin vahinkoja ja niiden korjaamista enää ollenkaan.
Ei siis myöskään kannata maksaa täyttä vakuutusmaksua. Kannattaisiko vakuutusta siis karsia, kun talo alkaa olla 20 vuotta vanha?
– Tätäkin kysytään, mutta en uskalla suositella kenellekään vakuutuksen heikentämistä. Kotivakuutukset ovat nykyisin niin paketoituja, että yksittäisiä vahinkotyyppejä ei yleensä voi sulkea pois sulkematta samalla koko vahinkoryhmää korvausten ulkopuolelle. Jollakin vakuutusyhtiöllä voi vuotovahingot jättää pois, mutta sitten vakuutus ei korvaa myöskään rikkoutuneiden laitteiden aiheuttamien vuotojen muita seurauksia, sanoo Saario.
– Jos on kesämökki, jossa ei ole putkia lainkaan, niin ehkä sen osalta rajaamista voisi ajatella. Mutta sitten vakuutus ei ehkä korvaa myöskään murtoja, hän varoittaa.
IL -lehti
Ikävähennykset ihmetyttävät
Kun kuluttaja vaatii kotivakuutuksen perusteella korvausta sattuneista vahingoista, hän törmää ns. ikävähennyksiin. Tavaroiden arvo laskee määrätyn prosentin jokaista käyttövuotta kohti.
Tämän moni vielä ymmärtää, mutta ei sitä, että ikävähennys tehdään myös työstä. Korjaajan lähettämästä laskusta korvataan sitä vähemmän, mitä vanhempia ovat korjattavat kohteet.
Ukkonen rikkoi talosta lattialämmityksen ja aiheutti samalla hiukan muutakin vahinkoa. Onneksi perheellä oli kattava kotivakuutus. Korjaajat kutsuttiin heti paikalle ja tuota pikaa rikkoutuneet laitteet oli vaihdettu uusiin ja muutkin vahingot korjattu.
Yllätys tuli siinä vaiheessa, kun vakuutusyhtiö antoi korvauspäätöksen: 650 euron laskusta tuli korvausta neljä euroa. Omavastuun lisäksi sekä laitteista, että työstä oli tehty ikävähennykset.
– Ei kai nyt sentään työstä voida tehdä ikävähennyksiä? Työhän maksaa aina saman, vaihdetaan sitten uusi tai vanha laite, ihmettelee asiakas.
– Kyllä se niin on, että mm. vuoto- ja sähkövahingoissa myös työstä tehdään ikävähennykset, vahvistaa Marja Saario Kuluttajien vakuutustoimistosta.
– Meille tulee tästä asiasta jatkuvasti hämmästyneitä soittoja, mutta tällainen on alan yleinen käytäntö ja se lukee vakuutusehdoissa, hän sanoo.
Jos talosta hajoaa putki tai vaikkapa lämminvesivaraaja, särkyneen laitteen vaihtamiseksi tai putkien korjaamiseksi joudutaan joskus repimään rakenteita auki tai kaivamaan maata. Myös kaikesta tästä työstä korvataan sitä pienempi osa, mitä vanhempia putket tai varaaja olivat.
Periaate ei koske kaikenlaisia vahinkoja. Ikävähennykset työstä tehdään erityisesti laitteiden rikkoutuessa ja pääasiassa lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkötöistä
– Töistä tehtävät ikävähennykset eivät koske esimerkiksi palovahinkoja, huomauttaa Saario.
Kannattaako vakuuttaa?
Seuraavaksi asiakas katsoo ikävähennystaulukkoa ja toteaa, että maksimivähennykset saavutetaan joissakin tapauksissa jo 15 vuoden kohdalla. Talot voivat kuitenkin olla hyvinkin 50 vuotta vanhoja, joten vanha vakuutus ei käytännössä korvaa joitakin vahinkoja ja niiden korjaamista enää ollenkaan.
Ei siis myöskään kannata maksaa täyttä vakuutusmaksua. Kannattaisiko vakuutusta siis karsia, kun talo alkaa olla 20 vuotta vanha?
– Tätäkin kysytään, mutta en uskalla suositella kenellekään vakuutuksen heikentämistä. Kotivakuutukset ovat nykyisin niin paketoituja, että yksittäisiä vahinkotyyppejä ei yleensä voi sulkea pois sulkematta samalla koko vahinkoryhmää korvausten ulkopuolelle. Jollakin vakuutusyhtiöllä voi vuotovahingot jättää pois, mutta sitten vakuutus ei korvaa myöskään rikkoutuneiden laitteiden aiheuttamien vuotojen muita seurauksia, sanoo Saario.
– Jos on kesämökki, jossa ei ole putkia lainkaan, niin ehkä sen osalta rajaamista voisi ajatella. Mutta sitten vakuutus ei ehkä korvaa myöskään murtoja, hän varoittaa.
IL -lehti
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.