Kivitalo missä ei ole hometta!
Olen asunut useaan otteeseen talossa jossa on hometta ja terveyteni on kärsinyt, siksi haaveilen talosta, jossa asuminen ei aiheuta sairastumista!
Siis ihan oikeasti, olen kiitollinen asiallisista viesteistä!
Millaisissa taloissa ihminen voi hyvin ja elää terveenä, ilman hometta?
Merentuuli
Olen asunut useaan otteeseen talossa jossa on hometta ja terveyteni on kärsinyt, siksi haaveilen talosta, jossa asuminen ei aiheuta sairastumista!
Siis ihan oikeasti, olen kiitollinen asiallisista viesteistä!
Millaisissa taloissa ihminen voi hyvin ja elää terveenä, ilman hometta?
Merentuuli
Vastaukset 8
Vanhimmat
Samat on unelmat ja tontti vielä tyhjillään...
Hiukan olen tehnyt periaatepäätöksiä:
Seinä, lattia ja yläpohja on jonkin sortin betonia, esim kevytbetonia.
Toinen asia on, että lämpöeriste ei saa olla betonin sisään upotettu. Sehän on muovin ja betonin liitos... Eli mahdolliset lämpöeristeet betonin ulkopuolelle jolloin kaikki on korjattavissa ja vaihdettavissa.
Siinäpä tärkeimmät, tai no:
Lisäksi tuulettuva alapohja jolloin putkistot vaihdettavissa.
Ilmakiertoisen lattialämmön laittaisin veden sijaan, mutta tulee lattioalle paksuutta... siinä pikku ongelma.
Pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle on OK. Kantavat rakenteet betonia OK.
Muovissa ei sinänsä ole mitään pahaa, koska se ei sisällä orgaanisia aineita ja kestää kosteutta hyvin ja on kevyttä. Sijoitus vaan tulee olla oikea.
Rakenteen tulisi olla mielellään tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, eikä siinä saisi olla kondesoivia kylmäsiltoja.
Ulkoilmalla tuulettuva alapohja on kosteustekninen pommi ja vielä enemmän mitä lattiassa on eristepaksuutta.
Ruotsissa Antimexin tutkimuksessa on todettu olevan vähintään 175 000 homeista ulkoilmalla tuuletettua alapohjaa, joten tutkippa aihetta ensin.
Vuoden 2010 määräysten mukaisiin taloihin ei rahaa kannata hakata monimutkaisiin lämmityslaitteisiin, koska kulutukset painuvat erittäin alas ja investointia ei saa koskaan kuoletettua. Kun vielä tehdään betonirunkoisia valettuja taloja ovat ne erittäin ilmatiiviitä ja suosittelen paneutumaan enemmän liikalämpiämisen välttämiseen.
Paksuja lattioita ei myöskään kannata paljonkaan harrastaa, koska lämmön säätely on erittäin hidasta ja monasti hallitsematonta ja johtaa helposti taas ylilämpiämiseen. Kannattaa huomioida, että kodin tekniikalla on erittäin suuri lämmittävä vaikutus, keskimäärin 15 000 kWh vuodessa. Tämäkin lämpö tulisi saada poistettua huoneistosta ja lisäksi jokainen ihminen lämmittää 100 Wattia tunnissa.
Nykyaikaisessa kivitalossa työn laatu on aivan ratkaisevassa asemassa, sillä voi hyvinkin helposti pilata suunnitellun ilmatiiveyden. Ei ole aivan sama miten ikkuna-aukot rakennetaan ja tiivistetään. Kylmäsillattomuus aukoissa on erittäin tärkeää. Ei ole aivan sama mitä Uretaania käyttää ja koska sen pokan väliin työntää. Uretaani pokan väliin tulee pursottaa vasta juuri ennen rappausta ja sen tulisi olla joustavaa vesihöyryä paremmin läpäisevää versiota.
sisäeristeinentalo, koska työtä on moninkerroin enemmän kuin lammiharkossa. Lisäksi ulkopuolinen ja sisäpuolinen rappaus pitää kosteuden poissa rakenteissa, eikä eristeitä tarvitse uusia koskaan. Muovi ja betoni ovat ikuisia hyvin suojattuna.
Kosteutta pitää pois myös koneellinen ilmastointi ja ulkona tuulee joten on täysi mahdottomuus, että 50 cm pakkoraystillä varustettu rapattu lammitalo homehtuisi harkon sisältä päin. Ja vaikka huonosti rakennetussa talossa (esim avonaisia reikiä eristeeseen) styroksi harkon sisällä homehtuisi, ei home pääse sisäilmaan rappauksen ja maalikerroksen ansiosta.
Olen myös miettinyt täystiilitaloa.
Rakentajat ja rakentaneet, kaipaan mielipidettänne? Onko villaa välissä, onko joku tehnyt villattoman ratkaisun?
Oletteko eläneet tiilitalossa terveenä?
Rappaus riittää erinomaisesti suojaamaan ulkopuolen eristekerroksen, ei tarvita mitään 100 milliä betonia, joka sitoo kylmää ja kuljettaa sitä seinää pitkin maahan. Lisäksi liian paksuista betonikerroksista kertyy painoa ja varaavasta massastakaan ei erittäin vähän energiaa kuluttavissa taloissa ole enää hyötyä, monasti jopa haittaakin ylilämpiämisen muodossa.
Pelkästään sisäpuolista eristystä ei voi harkita mihinkään taloon, vaan ulkopuolen eristekerroksen tulee mielummin olla paksumpi, jotta kastepiste muodostuisi eristekerrokseen, jossa se on paljon turvallisempi, kuin betonissa.
Kivitalon kovimmat kosteuskuormitukset syntyvät kesäaikaan, auringon lämmittäessä ulkopintaa ja kosteuden siirtyessä voimalla sisäänpäin. Mikäli vastassa on sisäpuolisia höyrynsulkuja nousee kosteusmäärä niiden takana huomattavasti. Mikäli sisäpuolta vielä samanaikaisesti jäähdytetään kasvaa vesihöyryn osapaine-ero entisestään.
Solupolystyreeni on erittäin hyvä eriste, jota ei käytännössä saa vettymään ja epäorgaanisena aineena se ei myöskään homehdu. Sen vesihöyryn vastus on myös betonin kanssa samaa luokkaa, joten seinärakenne kuivuu muutamassa vuodessa. Minkäänlaista homehtumisvaaraa käytännössä hapettomassa tilassa ei ole ja palotekniikkakin nykyisiä S laatuja käytettäessä hyvin hallussa.
eristeineen muuratun seinän rakentaminen vei 10 X enemmän aikaa kuin lammiseinän. Alkaa pikkuhiljaa naapuristossa oleva tiilitalot olla valmiita, noin 3 vuotta meitin talon valmistumisen jälkeen.
ihan 3 vuotta enemmän menee aikaa muusta kuin Lammista rakentaen?
Toisinpäin ajatellen, teillä ei tainut olla varaa kuin kolme kertaa pienenmpään talon... kun kalliit Lammin harkot valuineen valitsitte?
Jotta Lammi harkko pääsisi kuivumaan, pätee siihen aivan sama teoria, kuin muuhunkin kuivumiseen meidän ilmastossa.
Ulkopinnan tulisi olla harva ja paras ulkopinta olisi Lammissakin tuuletettu lautaverhous tai jopa Vinyyli.
Tiiliverhoilukaan ei ole huono vaihtoehto. Erillisellä ulkoverhoilulla saataisiin myös viileää riskialtista ulkopuolen rungon lämpötilaa nostettua ja herkästi kosteutta imevää ulkopintaa suojattua.
Erillinen ulkovuoraus olisi todellakin monasti hyvä ratkaisu ja tällöin kivitalon voisi toteuttaa puutalokaavankin alueelle.