Kaikuja Hämärästä

Tiedän,
(kuten sinäkin kai)
etten ikinä voi
olla Sinun

Sinä, virtuaalibittiufoastraalirakkaani, heh,
et kuulu maailmaani,
miten voisitkaan...

välillämme on
liian paljon Arkea

kadonneita sukkia
puuroa hiuksissa

nuhaisenkosteita
iltahaleja

kaatuneita kaakaoita
laminaatilla JOKA EI SAA KASTUA
ja joku toinen
(jota en enää tunne)
huutamassa
solvaavia kirosanoja
"vain-minun-lapsilleni"

en jaksa
ajatella

että kaikki
voisi kai olla
toisin.

Tämä ei ollut
minun elämäni.

Uskomatonta,
nyt -
kyynelten väistellessä
hymykuoppiani -

ajatus Sinusta
jossain maailmani laidalla
pitää
minut hymyillen
kiinni elämässä.

Olemassaolostasi Kiitos.
5168
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Arkisen oloinen mutta silti jännä runo,laminaattilattia joka ei saa kastua... Muovimatto ois parempi ,,? Ei haittaa jos kaakkaot mennee lattialle. No joo..Salarakas ,,hmm.
Jollaintavalla viehättävä runo.

Äänestä

ei huku massaan,
kerrassaan viehättävä luomus jossa on
paljon maiskuteltavia kohtia, kuten

' nuhaisenkosteita
iltahaleja

ja

kyynelten väistellessä
hymykuoppiani '

Lukija kiittää hienon tekstin luennasta.

Äänestä

Vastaan sinulle,koska pidin niin kovin tästä runostasi. Pystyin elämään sanasi.
Vaikka minulla ei olekkaan ketään huutamassa.
on vain kohtelias äänettömyys,
väistän katsettaan ja kuljemme ohi kuin vieraat. enkä käsitä miten nopeasti ja helposti
näin kävi.
Ja hän jossain..
vielä joskus liikkuessani, jostain
ehkä hiuksistani
hänen partavetensä tuoksu.
En itke, en hymyile
ehkä osaan vain odottaa.

Äänestä

Niin se menee.
Niinhän se kulkee.
Jokaisella tarkoituksensa.
Bittirakkaudellakin:)

Äänestä
  • ja hymy (kattilankyljestä pikaisesti kuvastuva... peili taas jossain lapsilla lainassa) ehkä hiukan vetinen, mutta aito...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kyllätämätästävielä kirjoitti:

Tiedän,
(kuten sinäkin kai)
etten ikinä voi
olla Sinun

Sinä, virtuaalibittiufoastraalirakkaani, heh,
et kuulu maailmaani,
miten voisitkaan...

välillämme on
liian paljon Arkea

kadonneita sukkia
puuroa hiuksissa

nuhaisenkosteita
iltahaleja

kaatuneita kaakaoita
laminaatilla JOKA EI SAA KASTUA
ja joku toinen
(jota en enää tunne)
huutamassa
solvaavia kirosanoja
"vain-minun-lapsilleni"

en jaksa
ajatella

että kaikki
voisi kai olla
toisin.

Tämä ei ollut
minun elämäni.

Uskomatonta,
nyt -
kyynelten väistellessä
hymykuoppiani -

ajatus Sinusta
jossain maailmani laidalla
pitää
minut hymyillen
kiinni elämässä.

Olemassaolostasi Kiitos.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu