mielestäni on

Etsipäs www.google.fi neuroloogi tai nourokirurgi jen jen. Valitan ihminen ei voi käyttää aivojen
laskennallisesta käyttökapasiteetista kerrallaan
kuin 7% ja todella älykkäät korkeintaan 10%.
On laskettu (tieto Tiedelehdestä) että ihminen
voisi nostaa kerralla käytettyä aivokapasiteettia
90% lisää mikäli kykenisi kokoamaan tiedon
kulun ka keskittämään sen kerralla käytettäväksi.
On todettu että ihmisen aivonkäyttö kapasiteetti
nousee,mutta hitaasti. Eli 3000vuoden päästä ???.

onko ufgoja kirjoitti:

Etsipäs www.google.fi neuroloogi tai nourokirurgi jen jen. Valitan ihminen ei voi käyttää aivojen
laskennallisesta käyttökapasiteetista kerrallaan
kuin 7% ja todella älykkäät korkeintaan 10%.
On laskettu (tieto Tiedelehdestä) että ihminen
voisi nostaa kerralla käytettyä aivokapasiteettia
90% lisää mikäli kykenisi kokoamaan tiedon
kulun ka keskittämään sen kerralla käytettäväksi.
On todettu että ihmisen aivonkäyttö kapasiteetti
nousee,mutta hitaasti. Eli 3000vuoden päästä ???.

Olet periaatteessa oikeassa tuossa asiassa, mutta aivot toimivat kuitenkin jatkuvasti sataprosenttisesti. Jos aivot eivät toimisi jatkuvasti niin silloihan voisi periaatteessa poistaa aivosta kaikki ne turhat kohdat joita ei tarvittaisi. Tietoisesti ei voikaan käyttää kuin tuota 7 prosenttia, mutta alitajuisesti aivot toimivat täysillä.

mutta mitäs ne nsUfot nyt sitten on?.
No uskonnollisilla asioilla voidaan ihmisen
käsitystä peitota siltä osin mitä ei voi selittää.
Toki me kumpikaan ei tiedetä onko elämää vai ei muuaalla.Mutta jos maa olisi kaikkien tähtikuntien ja Klaksien ainut elollinen pesäkolo
tuntuisi se liian helpolta ajatukselta.
Mutta kuten sanoin mei ei todellisuudessa tiedä
miten asiat on.

kuitenkin esm 100v sitten sanottiin että auto
on vaarallinen ja jos nopeus nousee yli 40km
ihmisen keho ei tätä kestä ja tämän väitteen
sanoi sen ajan tiedemiehet.Mitä tämä todistaa
vain sen että nykyinen faktatieto on faktaa niin kauvan kunnes uusi fakta tieto kumoaa sen.
Eli jos ennen luultiin maan olevan litteä niin
miksi esm 500v päästä maassa vierailisi aivan
normaalisti muita tähtikunnan eliöitä,osa meitä
älyykkäämpiä ja osa ei mutta myös meidän aivotoimintamme olisi nostanut tehoja (15%).
Ihmisen kehitys tuskin pysähtyy tähän ja jos ihminen oli apina niin tuskin sen aivot oli yhtä
kehittyneet kuin nyt vuonna 2004.Eli 500v päästä meidän aivomme ovat varmasti ottaneet käyttöön lisää tilaa.

onko ufoja kirjoitti:

kuitenkin esm 100v sitten sanottiin että auto
on vaarallinen ja jos nopeus nousee yli 40km
ihmisen keho ei tätä kestä ja tämän väitteen
sanoi sen ajan tiedemiehet.Mitä tämä todistaa
vain sen että nykyinen faktatieto on faktaa niin kauvan kunnes uusi fakta tieto kumoaa sen.
Eli jos ennen luultiin maan olevan litteä niin
miksi esm 500v päästä maassa vierailisi aivan
normaalisti muita tähtikunnan eliöitä,osa meitä
älyykkäämpiä ja osa ei mutta myös meidän aivotoimintamme olisi nostanut tehoja (15%).
Ihmisen kehitys tuskin pysähtyy tähän ja jos ihminen oli apina niin tuskin sen aivot oli yhtä
kehittyneet kuin nyt vuonna 2004.Eli 500v päästä meidän aivomme ovat varmasti ottaneet käyttöön lisää tilaa.

Tai esine, vaikka lautanen. Tämä kysymys on askarruttanut ihmisten mieliä jo varhaisista
ajoista lähtien. Minun kysymykseni on onko Lazer
säde keksitty 1800 luvun puolivälissä? Jos on niin kuka sen on keksinyt!

Kysyn vain siksi koska Ensimmäiset Lazer säde
leikkaukset ajoittuvat !800 puoliväliin. Lukemieni
lehtiartikkelien mukaan on USAn osavaltioissa
leikelty nautojen eri elimiä Lazer säteen kanssa
niin taitavasti ettei ole jätetty näkyviin veri jälkiä.

Raportti kertoo myös tuoreimmista tapauksista
USA ssa, ettei tämä Amerikan tapaus olisi ainoita
niin tässä 70 luvun tienoilla on Australian
Queensländin Osavaltiossa Brisbanen Valley. Jossa
oli tavattu Lazerilla leikeltyjä Eläimiä 4 kappaletta, Jotka olivat samanlaisia kuin USA aan
Leikkeilyt mitä erilaisempia psia oli leikelty
pois eläimiltä, Kuitenkin ilman verta?

Ehkä tämä kysymys joka on jo melko vanha joka on
askarruttanut mieliä, Kuinka Turkin Topkapin
museoon ilmestynyt Antartiksen Täydellinen ilmasta
käsin otettu kartta joka on täydellisin olemmassa
oleva. Seon ilmaantunut Turkin museoon 1700 luvulla. Kuka oli kuvaaja?

Väitteeseen, että Planeetta maa olisi koelabaratori! Tähän väitteeseen voisi olla
olemassa jotain totuuteen viittaavaa! kuka missä
ja milloin. Näet aina on jotain jota kaiken-
tietävät eivät tiedä. Siis yliluonnollisiailmiöitä

Ystävyydellä Aramis ::

onko ufoja kirjoitti:

kuitenkin esm 100v sitten sanottiin että auto
on vaarallinen ja jos nopeus nousee yli 40km
ihmisen keho ei tätä kestä ja tämän väitteen
sanoi sen ajan tiedemiehet.Mitä tämä todistaa
vain sen että nykyinen faktatieto on faktaa niin kauvan kunnes uusi fakta tieto kumoaa sen.
Eli jos ennen luultiin maan olevan litteä niin
miksi esm 500v päästä maassa vierailisi aivan
normaalisti muita tähtikunnan eliöitä,osa meitä
älyykkäämpiä ja osa ei mutta myös meidän aivotoimintamme olisi nostanut tehoja (15%).
Ihmisen kehitys tuskin pysähtyy tähän ja jos ihminen oli apina niin tuskin sen aivot oli yhtä
kehittyneet kuin nyt vuonna 2004.Eli 500v päästä meidän aivomme ovat varmasti ottaneet käyttöön lisää tilaa.

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/kymmenen_prosentin_myytti.html

Kymmenen prosentin myytti
(engl. ten percent myth). Kuinka monessa yhteydessä voikaan kohdata väitteen ”ihmiset käyttävät vain kymmentä prosenttia aivokapasiteetistaan”? Useimmiten väite tulee vastaan erilaisissa itsensäkehittämisoppaissa, mutta siihen voi törmätä myös paranormaaleimmissa yhteyksissä. Esimerkiksi psyykikko Uri Geller yhtyy tähän näkemykseen.

Jotkut pitävät kymmenen prosentin ”standardiakin” liian suurena lukuna. Erään lääkärin kolumnin mukaan emme käytä aivoistamme kuin ehkä 0,01 prosenttia, eli ”siis vain joka 10 000:s neuroni raksuttaa päässämme” (Huom! Älykkään arvion mukaan isoissa aivoissa on noin 12–15 miljardia hermosolua. Kymmenen prosentin myytin mukaan meillä on siis ainoastaan 1,2 miljardia aktiivista neuronia. Vastaavasti 0,01 prosentin myytin mukaan vain 1,2 miljoonaa hermosolua ”raksuttaa päässämme”, ei siis joka 10 000:s neuroni.)

Mutta vaikka me kykenisimme keksimään arkipäivästämme loputtoman määrän tapahtumia, jotka tukevat näitä väitteitä, kyse on vain perusteettomasta myytistä. Kymmenen prosentin myyttiin perehtynyt psykologi Barry Beyerstein on yrittänyt jäljittää sen alkulähdettä, mutta ainakin vielä menestyksettä. Melko vanhasta uskomuksesta näyttäisi kuitenkin olevan kyse. Esimerkiksi jo vuonna 1929 erään yhdysvaltalaisen itsensäkehittämiskurssin mainoksessa myyttiä näytetään pidettävän itsestäänselvänä ja yleisesti tunnettuna.

Usein väitteen mainitaan olevan lähtöisin joko legendaariselta amerikkalaiselta psykologilta William Jamesilta tai fyysikko Albert Einsteinilta. James ei ilmeisestikään ole väitettä kirjoittanut, ei ainakaan tunnetuimmissa teksteissään. Beyersteinin mukaan on kuitenkin mahdollista, että James olisi viitannut siihen tuntemattomammassa artikkelissaan tai jonkun yleisöluentonsa yhteydessä. Varmaa tietoa tästä ei kuitenkaan ole. Albert Einstein -arkiston edustaja on puolestaan todennut, etteivät he ole tietoisia Einsteinin koskaan maininneen väitettä. Mutta vaikka me emme tarkasti tiedä uskomuksen alkuperää ja historiaa, me tiedämme, miksi se on virheellinen.

Evoluutio on tuottanut ihmisaivot. Luonnonvalinta karsii evoluution myötä pois ne ominaisuudet, jotka eivät edistä lisääntymistä, tai tarkemmin sanoen geenien kopioitumista. Kymmenen prosentin myytin kannattajien tulee siis kertoa, miksi energiaa säästävä ja sitä tarkoin kohdistava evoluutio tuottaisi 90 prosenttisesti turhan elimen?

Aivokuvantamismenetelmillä saadut tulokset eivät myöskään tue kymmenen prosentin myyttiä, sillä jopa unen aikana aivot värittävät PET-kuvat. Kuvantamismenetelmillä voidaan kyllä havaita aktivoitumattomiakin kohtia, mutta ne viittaavat aivopatologiaan kuten Alzheimerin tautiin tai aivoinfarktiin.

Aivoleesiot ja -ablaatiot eli aivokudoksen leikkaaminen ja poisto osoittavat osaltaan kymmenen prosentin myytin virheellisyyttä. Muun muassa leesioiden ja ablaatioiden perusteella tiedetään, etteivät aivot toimi jonkinlaisena mystisenä kokonaisuutena, vaan mieli koostuu suuresta joukosta mekanismeja. Nämä enemmän tai vähemmän erikoistuneet mekanismit ovat sijoittuneet eri puolille aivoja. Esimerkiksi etuaivolohkojen katsotaan olevan tärkeitä muun muassa aloitteellisuudelle ja päättäväisyydelle, takaraivolohko näköhavaintojen syntymiselle, ohimolohkot kuulohavainnoille ja muistille, päälakilohko tilan hahmottamiselle, ja aivojen sisemmät alueet muun muassa tunne-elämälle, muistamiselle ja vuorokausirytmin ylläpidolle. Näistä osatekijöistä aivot muodostavat sen kokonaisuuden, jota me kutsumme tajuiseksi ja piilotajuiseksi mieleksi.

Myös aivovauriot ja -sairaudet osoittavat aivojen toimivan kokonaisuutena osiensa avulla, ja siten todistavan kymmenen prosentin myyttiä vastaan. On mielenkiintoista, että intuitiivisesti me tiedostamme tämän varsin hyvin. Piilevä ymmärryksemme tulee selvästi esiin vastatessamme kysymykseen ”kuinka hyvin minun järkeni juoksisi, jos yhtäkkiä menettäisin 90 prosenttia aivoistani”.

Yksittäisten hermosolujen aktiviteetin mittaukset eivät myöskään tue näkemystä aivoista, joista 90 prosenttia eläisi ”hiljaisessa epätoivossa”. Luulisi, että yksityiskohtainen mittaaminen olisi paljastanut alueita, jotka eivät ole toiminnassa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Entä miksi kymmenen prosentin myytti elää, vaikkei se pidäkään paikkaansa? Historiallinen syy voi olla se, että tietämyksemme aivoista on vasta viime vuosina edennyt huimaa vauhtia. Toisin sanoen myytin alkuhetkinä ja pitkään sen elinkaaren aikana tietämyksemme ei ole ollut niin kattavaa kuin nykyisin. Varovaiset lausunnot tyyliin ”olemme suureksi osaksi tietämättömiä kuinka aivot toimivat” on ehkä venyttäen tulkittu tyyliin ”me emme käytä suurta osaa aivoistamme”. Toinen historiallinen syy lienee se, ettei myyttiä ole tarkasteltu kriittisesti julkisuudessa, ei ainakaan tarpeeksi.

Yhtenä syynä voi toimia, kuten Beyerstein huomauttaa, luvun kymmenen ”viehättävyys”. Jos joku väittäisi, että käytämme aivoistamme vain 8,38 tai 7,12 prosenttia, myytti tuskin eläisi tässä muodossa pitkään, vaan se todennäköisesti muuttuisi nimenomaan kymmenen prosentin myytiksi. Samoin jos joku väittäisi, että me käytämme 68,9 prosenttia aivokapasiteetistamme, luku vääntyisi todennäköisesti tasan seitsemäksikymmeneksi. Kympit ovat ”maagisia lukuja”.

Samalla on todettava, että jos aivojen käyttöteho liikkuisi todella 70 prosentin tuntumassa, tuskin kukaan olisi väitteestä kiinnostunut. Kun huomataan, että kymmenen prosentin myytin uusintajat painottavat lukua nimenomaan sen vähäisyyden vuoksi, ymmärretään väitteen tarttuvuus: väitteen tarkoituksena on tuoda toivoa, ja toivo on se, mistä perusteettomat uskomukset elävät.

Itsensäkehittämiskonsultit eivät tuo esille kymmenen prosentin myyttiä siksi, että me jäisimme voivottelemaan tilaamme, vaan siksi, että näkisimme meissä asuvan käyttämättömiä voimavaroja. Parapsykologeille ja psyykikoille väite on merkityksellinen samankaltaisesta syystä: jos meillä on käyttämätöntä aivopotentiaalia, voi tuo suuri voimavara olla psi-kykyjen taustalla ja apuna niiden kehittämisessä.

Vaikka täydellä sydämellä yhtyisikin näkemykseen, jonka mukaan me emme hyödynnä kaikkia potentiaalejamme, näkemys käyttämättömästä aivokapasiteetista ei kriittisen tarkastelun jälkeen pystyisi toimimaan optimismin herättäjänä. Siis vaikka löytyisi perusteita väittää, että on olemassa käyttämättömiä aivoresursseja, tämä seikka ei antaisi perusteita uskoa niiden tehokkaampaan käyttöönottoon. Syy selviää seuraavan tarkastelun kautta.

Yleensä hermosolujen kuolema ja vähäisyys nähdään negatiivisena asiana. Esimerkiksi alkoholin tiedetään tuhoavan hermosoluja. Jatkuvan ja runsaan alkoholin nauttimisen seurauksena hermosoluja kuolee niin paljon, etteivät aivomme kykene sopeutumaan solukuolemiin. Seurauksena on neurologisia häiriöitä.

Tavallisesti hermosolut kuitenkin kuolevat käyttämättömyyden seurauksena; neuronit, jotka eivät saa tarpeeksi aktivaatiota, kuolevat. Aktivaatiota saavat neuronit jäävät puolestaan eloon, ja tämä on oppimisen ja älykkään toiminnan edellytys. Esimerkiksi lapsilla on huomattavasti enemmän neuroneita kuin aikuisilla. Kehityksen ja oppimisen myötä laadukkaat yhteydet korvaavat hermosolujen lukumäärältä suuremmat, mutta laadullisesti heikommat yhteydet. Aikuisten aivojen suurempi koko perustuu hermosolujen kasvuun, ja lisäksi aikuisten neuroneilla on enemmän yhteyksiä muihin hermosoluihin. Uudet tutkimustulokset tosin osoittavat, että uusia neuroneita syntyy myös aikuisiässä ainakin muistin ja hajujen prosessointiin osallistuvilla alueilla.

Jos siis meidän aivoistamme 90 prosenttia olisi käyttämätöntä massaa, se olisi jo kuollutta solukkoa. Tätä ei kai voi pitää kovin optimistisena näkymänä itseään kehittäville ihmisille: kymmenen prosentin myytti toimiikin tosiasiassa omaa positiivisuuttaan vastaan. Pikemminkin kannattaisi korostaa ”pienempien” aivojen etulyöntiasemaa: itsemme kehittämisen kannalta pienempi määrä laadukkaita yhteyksiä on parempi kuin suurempi määrä huonolaatuisia yhteyksiä. Siis kuten niin monessa muussakin asiassa, myös aivoissa laatu korvaa määrän.

Lopuksi on huomautettava, että on ylipäätään täysin merkityksetöntä puhua jostain prosenttiluvusta — olipa se sitten 10 tai 100 prosenttia — kun keskustellaan aivojen suorituskyvystä. Yksinkertainen tosiasia on, ettei ole minkäänlaista yksiselitteistä ja merkityksellistä kriteeriä mistä prosenttiluku laskettaisiin. Se, joka tähän laskutoimitukseen kykenee, kykenee myös vastaamaan kysymykseen ”mitkä ovat aivojemme rajat”.

Katso: Mielimyytti.

Kirjallisuutta: Beyerstein 1999; Kalat 1995; Maclin 2001; Shors Miesegaes Beylin ym. 2001; Virsu 1991.

ei lisäämistä.