Hei!
Raskauteni alkoi n. vuosi sitten, lapsi syntyi, isä vaati aborttia ja toivoi keskenmenoa. Häntä ei juurikaan ole kiinnostanut lapsemme, emme koskaan ole asuneet yhdessä oten mitään tunne sidosta ei mieheen ole olemassa. Lapsi 5kk vierastaa isäänsä joka on kuitenkin töidenkin takia jokatoinen viikko poissa.
Meillä on hyvin riitaisat välit, emme tule toimeen ollenkaan(on syy kumman tahansa siihen tarvitaan aina 2)
Olen nyt henkisesti niin väsynyt tämän miehen takai ja jatkuvista riidoista.. en olisi saanut edes rokottää hänen mielestään lastani. hän on jättänyt 3 ja 4v yksin kotiin kun tuli minua kerran hakemaan "ne jäi katsomaan videoo". en luota mieheen yhtään joten mitkä oikeudet minulla on jatkaa tätä yksinhuoltajuutta minkä sain automaattisesti lapsen syntymän jälkeen. meillä olisi isyystunnustus ja dna-testit näyttivät jo tuloksia isästä.. mitä tehtävissä? en aijo hänen kanssaan huoltajuutta jakaa ja miten sosiaalissa selitän nämä asiat koska en kuitenkaan halua loukata miestä(lapsen isää) tai vaarantaa hänen nykyistä suhdetta lapsiinsa.
Raskauteni alkoi n. vuosi sitten, lapsi syntyi, isä vaati aborttia ja toivoi keskenmenoa. Häntä ei juurikaan ole kiinnostanut lapsemme, emme koskaan ole asuneet yhdessä oten mitään tunne sidosta ei mieheen ole olemassa. Lapsi 5kk vierastaa isäänsä joka on kuitenkin töidenkin takia jokatoinen viikko poissa.
Meillä on hyvin riitaisat välit, emme tule toimeen ollenkaan(on syy kumman tahansa siihen tarvitaan aina 2)
Olen nyt henkisesti niin väsynyt tämän miehen takai ja jatkuvista riidoista.. en olisi saanut edes rokottää hänen mielestään lastani. hän on jättänyt 3 ja 4v yksin kotiin kun tuli minua kerran hakemaan "ne jäi katsomaan videoo". en luota mieheen yhtään joten mitkä oikeudet minulla on jatkaa tätä yksinhuoltajuutta minkä sain automaattisesti lapsen syntymän jälkeen. meillä olisi isyystunnustus ja dna-testit näyttivät jo tuloksia isästä.. mitä tehtävissä? en aijo hänen kanssaan huoltajuutta jakaa ja miten sosiaalissa selitän nämä asiat koska en kuitenkaan halua loukata miestä(lapsen isää) tai vaarantaa hänen nykyistä suhdetta lapsiinsa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kenen lapsia ne 3- ja 4-vuotiaat ovat? Jos tämän miehen ja jonkun toisen naisen, miten muutos sinun lapsesi huoltajuudessa voisi vaarantaa näiden lasten suhteen isäänsä?
Viiden kuukauden ikäinen lapsi on sylivauva, eikä vielä varsinaisesti vierasta ketään. Hänellä ei ole vielä kuvaa omasta minuudestaan, joka sen mahdollistaisi, vaan hän kokee olevansa yhtä äidin kanssa. Lähtökohtaisesti kaikki muut kuin äiti ovat vieraita.
Jos sinun ja lapsesi isän välit ovat riitaisat, ei ole mitään järkeä ryhtyä yhteishuoltajuuteen. Se toisi vain todennäköisesti lisää riitoja ilman että siitä olisi hyötyä kenellekään.
Huoltajuuden muoto taas ei ole sama asia kuin tapaamissopimus. Isän suhde lapseen syntyy ennen kaikkea siitä ajasta, jonka hän viettää lapsensa kanssa, ei huoltajuuden muodosta. Jos et estä tapaamisia isän ja lapsen välillä, yksinhuoltajuus ei haittaa isän ja lapsen suhdetta mitenkään.
5 kk ikäinen vierastaa kyllä. Meilläkin vauvan naama vääntyy aivan vääräksi ja hän puhkeaa kovaan itkuun jos vieras ihminen lähestyy (kuten esim sukulainen joka ei käy usein kylässä tai neuvolatäti). Jos näkee henkilön päivittäin, ei sitä vierastamista ole havaittavissa.
tuon ikäinen vierastaa lähtökohtaisesti kaikkia paitsi äitiä. Sukulaiset ja myös neuvolantädit kuuluvat mielestäni "kaikki paitsi äiti" ryhmään.
Tunnistan tuon tarpeen ajatella, että se oma käärö on niin ihmeellinen, että hänellä on yli-inhimillisiä kykyjä. Vanhemmille tekisikin hyvää tutustua edes jonkun verran ihmisen kasvun- ja kehityksen psykologiaan.
ongelma onkin kun tukistamisista ja yksin jättämisestä ei ole näyttöä.. miten sanon kun sos.täti kysyy että miksi haluan yksinhuoltajuuden ettei tule väärinkäsityksiä ja jotta en vaaranna suhdetta entisestään: riittääkö jos sanon ettemme pysty sopimaan pienistäkään asioista joten mahdottomalta tuntuu että sillon myös pojastakaan. en luota hänen tapaansa toimia isänä koska hän on tehnyt sitä selväksi koko raskauden ajan miten hän vaati aborttia ja toivoi keskenmenoa, miten voisin luottaa ihmiseen kuka toivoo oman lapsen kuolemaa, että sellainen ajattelisi lapsen parasta?
ei vaikuta tukistamiseen. Kumpaa sinä haluat, rajoittaa isän tapaamisia lapsen kanssa vai pitää yksinhuoltajuuden?
Kun perustelet haluasi pitää yksinhuoltajuus, keskity seikkoihin, joihin huoltajuuden muoto vaikuttaa. Lapsen huoltaja tekee lasta koskevat päätökset mm. lapsen kasvatuksesta, asuinpaikasta, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja lapsen nimestä, allekirjoittaa lapsen passihakemuksen, avaa lapselle pankkitilin, päättää lapsen uskonnosta ja kielestä. Vain huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lapseen liittyviä tietoja.
Yksinhuoltaja on yksin vastuussa lapsen asioista ja tekee lasta koskevat päätökset.
Huoltomuodolla ei ole vaikutusta vanhempien verotukseen, sosiaaliturvaan, lapsen oikeuteen saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan eikä tapaamisoikeuteen.
ja havaitsin, että sinua tuntuu vaivaavan ennen kaikkea se, että isä ei alunperin halunnut lasta.
Jos hän nyt haluaa tavata lasta, eikö se riitä osoitukseksi siitä, että hän ainakin haluaa olla isä lapselle? En usko, että sinun kannattaa kovin paljon pohdiskella hänen sanomisiaan ajalta ennen lapsen syntymää. Ihmiset muuttavat mieltään.
En sinuna luottaisi itseeni päätöksentekijänä niin merkittävässä asiassa kuin lapsen oikeus vanhempaansa. Olet niin sanotusti jäävi, koska et tule tämän toisen vanhemman kanssa toimeen. Ja joskus sinullakin on ollut myönteisempi kuva tästä miehestä isänä, ethän muuten olisi halunnut lasta hänen kanssaan? Eli sinäkin olet muuttanut mielesi.
Tärkeintähän on lapsen oikeus kumpaankin vanhempaan. Vaikka vanhemmat riitaantuvat ja alkavat pitää toisiaan epäkelpoina, he ovat kuitenkin lapselle hänen vanhempiaan puutteistaan huolimatta.
Vauvat kehittyvät eri tahtia eri asioissa. Esim nettineuvossa vauvan kehityksestä sanotaan, että 5 kk ikäinen vauva voi kääntyilleessään päästä jopa liikkumaan. Meillä saman ikäinen vauva porhaltaa vauhdilla eteenpäin ryömimällä (se kääntyilyvaihe oli jo joku viikko sitten) ja nousee jo konttausasentoon valmiina konttaamaan. Liikkuu jo vähäsen myös konttausasennossa "hyppien". Jos taas vierastamisesta sanotaan, että yleensä alkaa 6-9 kk iässä niin koska muukin kehitys on hyvin yksilöllistä, ei mielestäni ole lainkaan kummallista, että joku vauva vierastaa jo 5 kk iässä.
Kyse ei ole yli-inhimillisyydestä eikä kenenkään äidin tarpeesta vaan ihmisen kehityksen joustavuudesta. Miksi se sinusta nyt niin kummallista olisi, että vauva alkaa jo vierastaa 5 kk iässä jos se kuitenkin keskimäärin tapahtuu 6 kk iästä. Jos luet enemmän niin huomaat, että nykyaikana ei enää edes ajatella, että lapselle on pakko tulla taitoja tietyssä järjestyksessä kuten aiemmin ajateltiin. Kehityspsykologia ymmärtää, että vauva ja lapsi on yksilö ja saavuttaa eri kehitysvaiheet ja taidot omassa tahdissaan ja omassa järjestyksessään.
toisilla on tarve ajatella, että oma lapsi jo kuukausien iässä on 30-50% edellä normaali-ikäisiään.
Jotkut vannovat, että oma lapsi hymyili jo synnytyslaitoksella. Joidenkin mielestä vierastamista on se, että lapsi reagoi hänelle ei-tuttuun ihmiseen (kuten myös ei-tuttuun ääneen, hajuun, esineeseen).
Ei minua paina vähääkään se, että monilla on tarve ajatella omaa lasta poikkeuksellsen kehittyneenä. En minä siitä kärsi. Se vekarahan niistä odotuksista ja myöhemmin suorituspaineista kärsii.
No kylläpä se vauva nyt sitten kärsii jos äiti näkee että hänellä on joku taito 2 viikkoa "etuajassa". Onhan aikuisillakin älykkyyttä eri asteista ja fyysiset suorituskyvyt eri asteisia. Eivät kaikki koskaan juokse Olympiavoittoon. Eivät kaikki sävellä 3 vuotiaana kuten Mozart. Eivät kaikki kehitä suhteellisuusteoriaa kuten Einstein. Eikä kaikilla ole viisi kertainen oppimisnopeus keskimääräiseen verrattuna kuten minulla ;)). Mutta kyllä minä näen jo omien lasteni kohdalla että yksilöiden välinen ero on suuri. Ne lelut joita toinen hylki pienenä, ovat toisen suosikkeja, ja päinvastoin. Toinen olla möllötti selällään pitkiä aikoja, toinen ei sekuntiakaan kun on jo menossa. Toinen nirsoili kaikissa ruoissa, toinen ahmii kaiken mitä eteen tulee. Toinen hädin tuskin nostaa pään lattiasta 3 kk iässä ja toisella pää reippaasti pystyssä 6 viikon iässä. Lasten kehitystä kuvataan normaalijakaumien avulla vrt gaussin käyrä. Jos sanotaan, että lapsi saavuttaa tietyn kehitysvaiheen tietyssä iässä, niin tämä kehitysvaiheen saavutusikä kuvaa populaatiossa olevien yksilöiden keskimääräistä ikää saavuttaa tuo taito. Eli normaalijakaumat kuvaavat populaatiota. Mitä kauemmas populaation keskiarvosta liikutaan, sen harvempi lapsi löytyy siltä alueelta, mutta on edelleen "normaali". Elikkä nämä "normaaliarvot" kuvaavat populaation keskiarvoja mutta eivät ole absoluuttisia totuuksia yksiöitä ajatellen.
jankuti
Miksi netissä halutaan loukata toisia???
ex-yh jälleen ilonamme.
mahdollisuudet. sun ei tartte luopua yksinhuoltajuudesta. Isyystunnusta ja dna-testit ovat "vain" elatusta varten. Jos isä halua yrittää yhteishuoltajuutta, niin hän voi yrittää hakea sitäkäräjäoikeuden kautta, mutta en usko, että hän lähtee käräjöimään ja siltikin se yksinhuoltajuus mitä suurimmalla todennäköisyýdellä säilyy.
Siis kysyt, että mitka oikeudet sinulla on jatkaa yksinhuoltajuutta? Kaikki oikeus. Kun se on sinulle jo myönnetty, niin ei sitä erikseen ns. jatketa vaan se on pysyvä päätös ellet sitten mene allekirjoittamaan yhteishuoltajuudesta papereita. Älä siis allekirjoita huotajuudesta yhteishuoltopapereita vaan isyystapaamisessa keksittykää vain siihen elatuksen ja sen paperiasioihin.
jakaa huoltajuutta. Yleensä jo päätettyä huoltajuusmuotoa ei vaihdeta kovin kevein perustein. Ja koska mitä ilmeisimmin ei ole perusteita, että sitä tarvitsisi muuttaa, niin ei varmastikaan muuteta. Onko mies esittänyt ajatuksia yhteishuoltajuudesta, vai oletatko vain hänen sitä vaativan? Älä missään tapauksessa ota koko aihetta puheeksi, jos hän ei sitä itse hoksaa ottaa. Ja jos joku sen ottaa puheeksi, niin ilmoitat vain, että pidät yksinhuoltajuuden. Voit tarvittaessa perustella sitä niin, että katsot sen olevan kohtuuttoman hankalaa, että sinun pitäisi pyydellä toiselta allekirjoituksia kaikkiin tilinavaamisiin ja passin hakuihin. Varsinkin, jos mies on joka toinen viikko pois. Ja koska sinä asut lapsen kanssa ja isä ei ole edes koskaan asunut, niin on hyvät perusteet olettaa, että sinä olet pätevämpi päättämään lasta koskevista asioista.
Tapaamisoikeudet tietysti lapsella on silti isäänsä, joten niistä pitää sopia sitten erikseen. Ne eivät liity mitenkään huoltajuuteen. Eikä muuten noin pienen lapsen kohdalla ole kovinkaan helppoa sopia järkevää ratkaisua tapaamisiin. Varsinkaan, jos imetät.
Miksi teet miehelle lasta jos hän ei halua sitä? Tyhmän miehen kun sait sänkyysi naimaan ilman ehkäisyä niin käytit tilaisuutta tietenkin heti hyväksesi hankkiutumalla paksuksi, vai mitä? Näkyy olevan jo edeltäjäsikin käyttäneen samaa tyhmää häntäheikkiä hyväkseen. Ilmeisesti tarvitset jotain riita systeemejä elämääsi kun muunlainen ei onnistu. Samoin se paneskelija mies ei osaa vetää kortsua mulkkunsa päälle kun käy vauva kuumeisia naisia panemassa jotka eivät vakituista miestä saa muuten.
Oletko koskaan ajatellut käydä vaikka terapiassa selvittämässä ongelmiasi ettet jatka niitä seuraavaan sukupolveen vahingossakaan? Muiden ongelmiin ei kannata keskittyä vaan hoitaa ensin omat pois päiväjärjestyksestä. Riitelyllä et osoita muuta kuin oman kehittymättömyytesi ja harmi kun juuri noin kehittymättömät alkavat heti lapsentekoon vaikka ei mitään järkeä päässä niin alapää toimii ensimmäiseksi lahjakkaasti.
yksin kertaisesti...
Jos sulla on jo yh paperit ja mies ei vaadi yhteishuoltajuutta anna asian olla.Ja vaikka on yh niin voi mennä tekemään pelkistä tapaamisista sopimuksen ja saa vaikka valvotut tapaamiset jo sillä perusteella,että ei luota mieheen täysin tai vaihtoehtosesti muutama tunti kerrallaan lapsi miehen luona.
Jos täytyy perustella sitä miksi haluaa yksinhuoltajuuden niin sanoo vaikka syyksi teidän huonot välit ja kykenemättömyyden yhteisiin päätöksiin tai sitten sanoo tuosta miehen matkustelusta,kun on joka toinenviikko poissa niin aina ei voi odottaa sitä viikkoa että voi yhteisesti tehdä päätöksiä.