Heippa, lueskelin näitä kirjoituksia ja ajattelin tulla kertomaan meidän steinerpäiväkotimme toiminnasta. Olen opiskellut Snellussa 4 vuotta ja valmistunut varhaiskasvattajaksi. Ennen Snellman-korkeakouluun menoa en tiennyt juuri mitään kyseisestä pedagogiikasta. Olin kuullut että steinerkoulua käyvät joko rikkaat tai sitten vajaat lapset... Nyt valmistuneena osaan hymähtää kaikenlaisille yleistyksille/ ennakkoluuloille, jotka yleensä johtuvat tietämättömyydestä ja kuulopuheista.
Meidän päiväkodissa on 14 paikkaa, olemme yksityinen päiväkoti joka toimii kaupungin täydellä ostopalvelusopimuksella. Meille voi joutua jonottamaan jopa kaksi vuotta. Työntekijöitä on kolme, kaikki varhaiskasvattajia. Meillä luomu-kasvisruoka valmistetaan itse alusta asti kodinomaisessa keittiössä, jossa lapset rakentelevat majoja ja leikkivät. He pääsevät halutessaan mukaan ruoan valmistukseen ja keittiöpuuhiin, joita lapset rakastavat. Raastavat porkkanoita, eskarit osaavat jo kuoria perunoita ja tehdä pullataikinan, tietenkin aikuisen avustuksella. Moni havahtuu jo nyt, siis KASVIS? Joo, käytämme linssejä, papuja ym tuotteita, joilla voi korvata punaisen lihan, emme keksi ruokalistoja hatusta, vaan noudatamme kaupungin kuuden viikon kiertävää kasvisruokalistaa. Lapset siis näkevät ja kokevat ruoanvalmistuksen, haistavat ja pääsevät maistamaan. Isoissa päiväkodeissa ruoka tulee isoista teollisuuskeittiöistä valmiina ruokakärryissä... Eipä siinäkään mitään vikaa ole.
Me leivomme lasten kanssa viikoittain joko pullia, sämpylöitä tai sitten vuodenaikoijen mukaan. Kuluneen vuoden aikana on leivottu mm. omena- ja marjapiirakkaa, joulupipareita ja -torttuja, juurileipää, karjalanpiirakoita, rahkapullia, täytekakkuja, ystävänpäiväpipareita, laskiaispullia... Herkkuja syödään välipalaksi tai jälkiruoaksi, useimmiten on jälkiruokana kuitenkin hedelmiä tai pähkinöitä, taateleita tms..
Retkeilemme myös viikoittain. Juomme retkellä lämmintä mehua tai kaakaoa. Lapset leikkivät ihanassa metsässä toinen toistaan kivempiä leikkejä, he usein odottavat että on taas retkipäivä ja he pääsevät leikkimään intiaanikanoottia (pari kaatunutta puuta) tai indiana jonesia (ovat intian metsissä), parasta metsäleikeissä on se, ettei siellä tule kinoja, kaikki halukkaat ovat mukana leikissä.
Maalaamme, askartelemme, ompelemme, leikkaamme, liimaamme, teippaame, värjäämme kankaita, huovutamme, piirrämme, vuolemme, nikkaroimme (kyllä oikeilla puukoilla, sahoilla, vasaroilla), teemme miekkojas tms mutta emme aikuislähtöisesti; ei ole valmiita malleja mitä jokaisen pitää askarrella, vaan lapset saavat tehdä materiaaleilla mitä haluavat, toteuttaa omaa luovuuttaan.
Lapset pääsevät halutessaan mukaan kodin puuhiin; pyykkäämään, ripustamaan pyykkejä, laittamaan ruokaa, tamppaamaan mattoja, hoitamaan puutarhaa, tekemään lumitöitä, kastelemaan kukkia, jne.. Yleensä lapset kuitenkin leikkivät aikuisten tehdessä näitä oikeita jokakodin töitä, ilman kiirettä. Silloin leikit yleensä sujuvatkin parhaiten, kun aikuinen on "kuulolla", uppoutuneena omiin puuhiinsa.
Ja kyllä, meilläkin on viikoittain eurytmiaa. Sen tulee pitämään ulkopuolinen, koulutettu eurytmisti, josta lapset pitävät valtavasti. Voisin verrata sitä rauhalliseen satujumppaan, missä eletään sadun maailmassa, liikutaan, ollaan hiirulaisia, hirviä, poimitaan kastehelmiä, lauletaan. Meillä eurytmiatuokio on kahdessa pienryhmässä, joten tunnelma on rauhallinen.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan ennakkoluulottomasti erilaisiin paikkoihin. Kaikesta voi ja kannattaa kysellä, antroposofiastakin. Itse tunnen antroposofiaa, mutta en ole antroposofi. Kyse ei ole uskonnosta, vaan elämänkatsomuksesta ja sitä ei mitenkään opeteta lapsille. Luulen, että seikka miksi sitä pidetään pelottavanakin on, ettei siitä tiedetä ja on helppo kuunnella huhupuheita.
Meillä vanhempien kanssa tehdään paljon yhteistyötä, varhaiskasvatuskeskusteluja on kaksi kertaa vuodessa ja niitä järjestetään jos vanhemmat toivovat lisää aikoja. Lapset kohdataan yksilöinä, heidän kasvuaan kunnioitetaan ja tuetaan omassa kohdassaan, kaikki eivät kasvaa samassa tahdissa, toinen on taitava piirtämään, toinen kiipeilemään kun taas kolmas on taitava keksimään ja ohjaamaan hienoja leikkejä, erilaisuutta kunnioitetaan ja leikeissä tarvitaan monenlaisia taitoja.
Voisin kirjoittaa paljon, paljon, paljon... Tykkään kovasti työstäni, lapset ja perheet ovat tulleet läheisiksi ja töihin mennessä tuntuu kuin meinisi toiseen kotiin. Jouluna on ihana astua "työpaikalle" sisään, missä on hieman hämärää, ulkona palaa tuikkulyhty, eteisessä tuoksuu hyasintti, kuuluu lasten leikkien ääniä, ruoka valmistuu jo uunissa, keittiössä tuoksuu piparit, osa lapsista leipoo vielä suuren puisen pöydän ääressä, missä suolakivilyhty loistaa hempeää valoa. Ihana työkaveri toivottaa hyvät huomenet ja kaataa aamukaffet kuppiin.
Näin meillä. Päiväkodeissakin on suuria eroja, olkoon sitten steiner, kunnallinen tai mikä tahansa. Tutustuminen kannattaa!
steinerpäiväkoti
8
2706
Vastaukset
- perusasiat kuntoon
steinerpäiväkodeissa menee vähän huonosti. Joko niissä on vajausta henkilökunnasta tai sitten työt organisoidaan huonosti. Lapsia saattaa kuulemma olla yli 20 vain yhden aikuisen kanssa ulkoilemassa. Jotkut perheet ovat vaihtaneet lapsensa toiseen päiväkotiin. Jotta sellaista. Mitenkähän sitä sitten leivotaan ja tehdään ruokaa, jos eivät perusasiatkaan ole kunnossa.
- ruusuke12
oma lapseni, nyt jo teini on käynyt steinerpäiväkodin sekä nyt steinerkoulussa. Oli aina todella ihana mennä aamuisin päiväkotiin, vastaanotto oli lämmin ja hoitajat aina yhtä ystävällisiä. Lapseni otettiin joka-aamu yksilönä vastaan hyvänhuomenen toivotuksin. Olipa vanhemmillakin mahdollisuus nauttia kahvikupillinen joko aamuisin tai iltapäivällä lasta hakiessa, siinä samalla vaihdettiin päivän kuulumiset. Hoitajat myös vierailivat lapsen kotona syntymäpäivinä sekä muutenkin mahd.mukaan. Syntymäpäivänä vanhemmatkin olivat päiväkotiin tervetulleita, oli hieno ja vaikuttava tilaisuus kun hoitaja luki vanhempien lapsesta etukäteen kertovan tarinan ja muut lapset antoivat syntymäp.sankarille kultaisia lahjojaan(ajatuksia, kavereita ym.) sitten ruokailtiin yhdessä. Leikit päiväkodissa antavat tilaa lapsen mielikuvitukselle ja luovuudelle, ei ole muvikrääsää ja liian valmiita leluja vaan lapset keksivät leikit itse puupalikoista, kävyistä, kivistä.Kotona iltaisin päiväk. vietetyn päivän jälkeen lapseni ei ollut kiukkuinen tai väsynyt, eli parempaa hoitopaikkaa en olisi lapselleni voinut toivoa.
- ihanaa joulua!
No ohoi, johan päivähoitolakikin sen määrittää, että yhdella kasvattajalla saa olla vastuullaan max. 7 yli 3-v lasta, eskarit asia erikseen. Jos noin todella ulkoillaan, oli se sitten steinerpäiväkoti, kunnallinen tai mikä hyvänsä, on se laitonta. Meidän päiväkodissa on 14 lasta. Heti kun ulkoiluniityllämme lapsia on yli 7, tulee ulos viimeistään toinenkin kasvattaja. Vanhemmatkin sen tietävät ja arvostavat sitä, että pidämme siitä kiinni. Kehotan ottamaan päiväkodeissa tällaiset asiat puheeksi henkilökunnan kanssa, jos käytännöissä ilmenee eroavaisuuksia!!
- oooooooooooooooooooo
Aijon laittaa tammikuussa syntyvän lapseni jonoon Steiner-päiväkotiin. Mietinkin noiden jonojen pituutta, että kuinka aikaisin sinne jonoon pitäisi suunnilleen ilmoittautua (lapsenhan saa päiväkotiin siis vasta 3-vuotiaana?)?
Toinen hieman harmittava asia on näiden päiväkotien vähyys... tai no, etenkin koulujen vähyys (vaikka pk-seudulla olenkin). Kohtuullinen päivittäinen matka (aika, vain yksi kulkuväline... niinä päivinä kun / jos ei autoa käytettävissä) olisi niin kiva... Etenkin aamuisin ja pienelle lapselle. Mutta kaikkeen kai tottuu ja jos jotain oikein haluaa niin... Mutta tietysti enemmän ajattelen lapsen motivaatiota räntäaamuina jos matka hirveän aikaavievä ja monimutkainen... Mitenkäs muilla on sujunut, kuinka pitkiä matkoja on kertynyt? Ja lapset kai tottuvat ja ovat sopeutuvaisia?
Myös itse olen törmännyt tähän "hihhuleita/ihme lahkoja/tuputtaminen"-ajatteluun. Olen tyytyväinen että myös Steiner-pedagogiikkaan kuuluu uskonnonvapaus tai uskomattomuuskin (EIKÖ TOTTA???). Itse omaan kyllä antroposofisiakin taipumuksia (ja antroposofiakin parempi kuin "tavallinen" ja virallinen koulu-luterilaisuus), mutta enemmän olen sellainen eklektinen ja agnostinenkin etsijä, joka ei voi/halua lokeroitua mihinkään yhteen uskontoon/elämänkatsomukseen, ja joka kallellaan teosofisten/antroposofisten näkemysten lisäksi pakanallisiin uskomuksiin sekä kiinnostunut varsinaisia maailmanuskontoja enemmän niiden taustalla olevista alkuperäisuskonnoista...
Muutoin rakastan täysillä Steiner-päiväkotien/koulujen pedagogisia menetelmiä ja arvomaailmaa.- ihanaa joulua!
Meillä on jonoa paljonkin, saattaa joutua jonottamaan toista vuotta, eikä sittenkään ole täysin varmaa, että saa paikan. Hurjaa mutta totta. Tilanteet elävät, kun paikkoja on vain 14 niin vo olla vuosia, ettei vapaudu ainuttakaan paikkaa. Mutta perheiden tilanteet muuttuvat, joku muuttaa, joku siirtyy muualle, joku lähtee kouluun, joku jää äidin ja vauvan kanssa kotiin... Kannattaa hakea paikka mahdollisimman aikaisin!
- yksilöllisyys
ihanaa joulua! kirjoitti:
Meillä on jonoa paljonkin, saattaa joutua jonottamaan toista vuotta, eikä sittenkään ole täysin varmaa, että saa paikan. Hurjaa mutta totta. Tilanteet elävät, kun paikkoja on vain 14 niin vo olla vuosia, ettei vapaudu ainuttakaan paikkaa. Mutta perheiden tilanteet muuttuvat, joku muuttaa, joku siirtyy muualle, joku lähtee kouluun, joku jää äidin ja vauvan kanssa kotiin... Kannattaa hakea paikka mahdollisimman aikaisin!
niissä, kuten edellä on kerrottu, voidaan esim. valmistaa itse ruoka. Pienet päiväkodit ovat kuitenkin myös haavoittuvaisia, sillä jos joku on pois, ei ole toista ryhmää, josta saadaan apua. Toivottavasti - ja onneksi usein on muita kanavia saada tukea vaikeissa tilanteissa.
- onko siaisija?
yksilöllisyys kirjoitti:
niissä, kuten edellä on kerrottu, voidaan esim. valmistaa itse ruoka. Pienet päiväkodit ovat kuitenkin myös haavoittuvaisia, sillä jos joku on pois, ei ole toista ryhmää, josta saadaan apua. Toivottavasti - ja onneksi usein on muita kanavia saada tukea vaikeissa tilanteissa.
kun joku työntekijöistä on sairaana. Olisi mukava tietää?
- hyvää uutta vuotta!
onko siaisija? kirjoitti:
kun joku työntekijöistä on sairaana. Olisi mukava tietää?
Juu, meilä on pari vakitusita, aivan ihanaa, lapsillekin hyvin tuttua sijaista. Joskus ERITTÄIN harvoin voi olla tilanne, että ei saada sijaista. Silloin ollaan kahdestaan, laitetaan uuniruokaa niin voidaan ulkoilla molemmat. Silloin keittiö laitetaan lasten kanssa kuntoon yhdessä ennen unia. Usein myös vanhemmat joustavat ja pyrkivät hakemaan lapsensa aikaisemmin. Onneksi tämä on harvinaista. Hyvin on toiminut tähän asti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik113485MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar681878Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5411566Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin811194Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja61992Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s33958Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt213886- 170823
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59816Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3768