http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=4&news_id=207
.................
Ilmoitusvelvollisuuden täsmentäminen ja laajentaminen (25 §) selkeyttävät voimassa olevaa lakia. Lastensuojeluilmoitusten antajien piirin laajentamista, ilmoituksen tekemisen velvoittavuuden tiukentamista ja kynnyksen madaltamista tulee kuitenkin tarkastella yhteydessä lain 8§:ssä määriteltyihin velvoitteisiin.
Peruspalvelujen piirissä annettavan tuen tulee olla ensisijaista lastensuojeluun ohjaamiseen nähden.
Toisin sanoen ilmoitus-kynnyksen madaltaminen ei saa merkitä sitä,
lastensuojeluilmoituksen entistä herkemmän käytön avulla lasten ja perheiden peruspalvelut väistävät velvollisuutensa ko. lainkohdassa tarkoitettuun tukeen.
Ilmoitusten määrän huomattava kasvu lain voimaantulon jälkeen viittaa siihen, että näin on saattanut useissakin tapauksissa käydä. Ennakollista lastensuojeluilmoitusta (25c §) koskevan esityksen perustelujen mukaan velvollisuus ilmoituksen tekemiseen koskisi tilannetta, jossa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymän jälkeen. Samalla perusteluissa todetaan, että ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tar-koituksena olisi ensisijaisesti turvata odottavalle äidille ja lapsen tulevalle perheelle riittävät tukitoimet jo raskausaikana. Itse pykäläesitykseen jälkimmäistä näkökohtaa ei kuitenkaan ole kirjattu.
Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ilmoituksen tekijältä edellytetään varmaa tietoa äidin päihdeongelmasta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä tai vapausrangaistuksesta. Lain perusteluista ei käy ilmi miten päihdeongelman tai mielenterveysongelman olemas-saolo varmennetaan.
Keskusliiton mielestä lastensuojelulaissa tulee säilyttää selkeä velvoite myös syntymät-tömän lapsen erityiseen suojeluun sekä täydentää lainsäädännön keinoja velvoitteen to-teuttamiseen turvaamalla tarvittaessa päihdeongelmaisten äitien raittius tahdonvastaisesti............
Lain kehittämistyötä tulee jatkaa
Keskusliitto pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti lastensuojelulain käytännön toteuttamista ja kehittämistyötä jatketaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Tässä työssä tulisi erityistä huomiota kiinnittää ehkäisevän lastensuojelun kehittämiseen sekä avohuollollisen lastensuojelun voimavarojen ja palvelujen laadun turvaamiseen. Laadun turvaamisen kannalta Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevat lastensuojelun laatusuositukset ovat askel oikeaan suuntaan. Suositukset eivät kuitenkaan riitä epäkoh-tien korjaamiseen tai palvelujen yhdenmukaisen peruslaadun toteutumiseen koko maassa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3(3) artiklan mukaisesti lastensuojelulle tulee asettaa velvoittavat standardit sekä kehittää kaikkien palveluntuottajien palvelujen riippumatonta valvontaa, kuten valmisteilla olevissa YK:n sijaishuollon ohjeissa esitetään. ............."
___________________
Missäs hallituksen lakiesitys......
.................
Ilmoitusvelvollisuuden täsmentäminen ja laajentaminen (25 §) selkeyttävät voimassa olevaa lakia. Lastensuojeluilmoitusten antajien piirin laajentamista, ilmoituksen tekemisen velvoittavuuden tiukentamista ja kynnyksen madaltamista tulee kuitenkin tarkastella yhteydessä lain 8§:ssä määriteltyihin velvoitteisiin.
Peruspalvelujen piirissä annettavan tuen tulee olla ensisijaista lastensuojeluun ohjaamiseen nähden.
Toisin sanoen ilmoitus-kynnyksen madaltaminen ei saa merkitä sitä,
lastensuojeluilmoituksen entistä herkemmän käytön avulla lasten ja perheiden peruspalvelut väistävät velvollisuutensa ko. lainkohdassa tarkoitettuun tukeen.
Ilmoitusten määrän huomattava kasvu lain voimaantulon jälkeen viittaa siihen, että näin on saattanut useissakin tapauksissa käydä. Ennakollista lastensuojeluilmoitusta (25c §) koskevan esityksen perustelujen mukaan velvollisuus ilmoituksen tekemiseen koskisi tilannetta, jossa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymän jälkeen. Samalla perusteluissa todetaan, että ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tar-koituksena olisi ensisijaisesti turvata odottavalle äidille ja lapsen tulevalle perheelle riittävät tukitoimet jo raskausaikana. Itse pykäläesitykseen jälkimmäistä näkökohtaa ei kuitenkaan ole kirjattu.
Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ilmoituksen tekijältä edellytetään varmaa tietoa äidin päihdeongelmasta, vakavasta mielenterveyden häiriöstä tai vapausrangaistuksesta. Lain perusteluista ei käy ilmi miten päihdeongelman tai mielenterveysongelman olemas-saolo varmennetaan.
Keskusliiton mielestä lastensuojelulaissa tulee säilyttää selkeä velvoite myös syntymät-tömän lapsen erityiseen suojeluun sekä täydentää lainsäädännön keinoja velvoitteen to-teuttamiseen turvaamalla tarvittaessa päihdeongelmaisten äitien raittius tahdonvastaisesti............
Lain kehittämistyötä tulee jatkaa
Keskusliitto pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti lastensuojelulain käytännön toteuttamista ja kehittämistyötä jatketaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Tässä työssä tulisi erityistä huomiota kiinnittää ehkäisevän lastensuojelun kehittämiseen sekä avohuollollisen lastensuojelun voimavarojen ja palvelujen laadun turvaamiseen. Laadun turvaamisen kannalta Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevat lastensuojelun laatusuositukset ovat askel oikeaan suuntaan. Suositukset eivät kuitenkaan riitä epäkoh-tien korjaamiseen tai palvelujen yhdenmukaisen peruslaadun toteutumiseen koko maassa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3(3) artiklan mukaisesti lastensuojelulle tulee asettaa velvoittavat standardit sekä kehittää kaikkien palveluntuottajien palvelujen riippumatonta valvontaa, kuten valmisteilla olevissa YK:n sijaishuollon ohjeissa esitetään. ............."
___________________
Missäs hallituksen lakiesitys......
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE 225/2009&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
..........................
..................................
25 c §. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin velvollisuudesta tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, tilanteessa, jossa on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ilmoitusvelvollisia olisivat samat tahot, jotka ovat 25 §:n mukaan velvollisia varsinaisen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen. Ilmoituskynnys olisi korkeampi kuin varsinaisen lastensuojeluilmoituksen tekemisessä. Sanamuoto rajaisi ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisen tilanteisiin, joissa ilmoittajalla on varmaa tietoa esimerkiksi lapsen äidin päihdeongelmasta, vakavasti mielenterveyden häiriöstä tai vapausrangaistuksesta. Välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavia tukitoimia voisivat olla esimerkiksi lapsen sijoittaminen kuntouttavaan yksikköön yhdessä vanhemman kanssa, tehostettu perhetyö lapsen kotona tai kiireellinen sijoitus.
Ehdotetun lain mukaan lapsen sijoittaminen vankilaan tapahtuisi lastensuojelulain mukaisella sijoituspäätöksellä. Koska lapsi menee vanhemman mukana vankilaan yleensä tilanteessa, jossa synnytys tapahtuu vankeusrangaistuksen aikana, olisi käytännön järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukaisinta, että lastensuojelu saisi ajoissa tietää syntymässä olevasta lapsesta. Myös muissa tilanteissa, joissa on ilmeistä, että perhe tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti synnytyksen jälkeen, on parempi, että lastensuojelu saa riittävän ajoissa tiedon tulevasta lapsesta, jotta tarvittavat palvelut on mahdollista suunnitella etukäteen yhdessä lapsen vanhempien kanssa. Muun muassa Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon varmistaminen -työryhmä (Selvityksiä 2009:4) korosti lastensuojelun ja muiden auttajatahojen varhaisen yhteistyön merkitystä. Käytännössä ilmoituksia tehdään jo ennakolta, vaikka asiasta ei ole ollut erillistä säännöstä.
Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena olisi ensisijaisesti turvata odottavalle äidille ja lapsen tulevalle perheelle riittävät tukitoimet jo raskausaikana. Sosiaalihuoltolain 40 a §:n mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kautta kiireellinen palveluntarve tulisi sosiaalitoimen tietoon entistä paremmin. Tarkoituksena olisi, että ilmoitus tehtäisiin ensisijaisesti sosiaalipäivystykseen. Velvollisuudesta arvioida kiireellisissä tapauksissa ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve säädettäisiin pykälän 2 momentissa. Momentin mukaan kiireellisen palvelutarpeen arvion suorittaisi päivystävä sosiaaliviranomainen. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa voitaisiin arvioida myös välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut.
Varsinainen lastensuojeluasiakkuus alkaisi vasta lapsen syntymän jälkeen. Tämä todettaisiin pykälän 3 momentissa. Säännös ei toisi muutosta lastensuojeluasioiden vireille tuloon. Vireille tulosta 26 §:n mukaisesti laskettavat määräajat alkaisivat kulua vasta kun sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä olisi tieto lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Ennakollinen tieto syntymättömän lapsen mahdollisesta tulevasta lastensuojelun tarpeesta ei aiheuttaisi velvollisuutta kiireellisen lastensuojelutarpeen arvioimiseen, vaan 2 momentin mukaisesti mahdollisuuden lastensuojelun tukipalvelujen suunnittelemiseen ennakolta ja velvollisuuden arvioida välittömästi muiden kiireellisten sosiaalipalvelujen tarve..........
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090225
...............
Sijoitus avohuollon tukitoimena
Avohuollon tukitoimena tapahtuvasta lapsen sijoituksesta kodin ulkopuolelle säädetään 37 §:ssä. Sijoituksen tulee tapahtua asiakassuunnitelman mukaisesti ja olla luonteeltaan tuen tarvetta arvioivaa tai kuntouttavaa.
Sijoituksesta päätettäessä tulee aina arvioida sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto.
Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon tai laitoshuoltoon joko vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa yhdessä tai yksin.
Säännöksessä säädetään niistä edellytyksistä, joiden perusteella lapsi voidaan lyhytaikaisesti sijoittaa yksinään ilman vanhempaansa. Säännökseen ei sisälly ehdotonta enimmäisaikarajaa lapsen sijoitukselle yksin.
Sijoituksen jatkamisen edellytyksiä ja mahdollista huostaanoton tarvetta tulee arvioida kolmen kuukauden kuluttua sijoituksen alkamisesta ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein.
Lisäksi säännöksessä mainitaan erityisesti, ettei avohuollon sijoitusta voida tehdä tilanteissa, joissa huostaanoton edellytykset täyttyvät.
Avohuollon tukitoimena tapahtuvaa sijoitusta koskevassa säännöksessä säädetään myös tilanteista, joissa toinen huoltajista antaa suostumuksen avohuollon tukitoimeen, mutta toinen huoltajista kieltää sen. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi turvakotisijoituksessa.
Edellä mainituissa tilanteissa asia voidaan ratkaista lapsen kanssa asuvan huoltajan suostumuksen perusteella, jos sitä voidaan pitää lapsen edun mukaisena. ..............
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090225
.............
2.1.2. Lastensuojeluasioiden käsittely hallinto-oikeuksissa
Hallinto-oikeuksiin on uuden lastensuojelulain voimaan tultua palkattu lisähenkilöstöä lastensuojeluasioiden käsittelyn joutuisuuden turvaamiseksi. Hallinto-oikeudet ovat myös omilla työjärjestelyillään pyrkineet turvaamaan näiden asioiden mahdollisimman joutuisan käsittelyn.
Oikeusministeriö on vuosina 2008 ja 2009 seurannut lastensuojeluasioiden päätöksentekomenettelyn toimivuutta asianhallintajärjestelmästä saatujen tietojen perusteella. Lisäksi hallinto-oikeuksien päätöksentekomenettelyä on seurattu päättyneiden lastensuojeluasioiden seurantalomakeraportoinnista saatavilla tiedoilla.
Oikeusministeriön hallinnonalalla toimiva oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Optula tekee lastensuojeluasioiden tuomioistuinkäsittelyn toimivuutta koskevan tutkimuksen vuosina 2009—2010. Tämän tutkimuksen perusteella arvioidaan laajemmin uuden lastensuojelulain huostaanottoasioiden päätöksentekojärjestelmän toimivuutta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin näkökulmasta sekä lain mahdollisia muutostarpeita. ...............
http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/view/1435956
Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta lastensuojelulain muuttamiseksi
Sosiaali- ja terveysministeriölle 2.10.2009
Asia Lausuntopyyntö / Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lausunto
Yleistä
Lapsiasiavaltuutettu pitää valtaosaa ehdotetuista lastensuojelulain muutoksista hyvinä.
Ehdotukset ovat omiaan parantamaan lastensuojelun asiakkaiden oikeusturvaa.
Päätöksentekojärjestelmää ja käytettyjä käsitteitä selkeyttämällä nopeutetaan käsittelyprosesseja, mikä on viime sijassa lapsen edun mukaista.
Ehdotukset ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa sopusoinnussa.
Seuraavassa kuitenkin esitetään yksityiskohtaisia kommentteja osaan ehdotuksista.
...............
uudistuksen yhteydessä
annettu aikaa 2 viikkoa!
Niin ovat tärkeitä lapsiin, lastensuojeluun kohdistuvat asiat ja lakimuutokset hallituksemme mielestä?
http://www.mll.fi/ajankohtaista/kannanotot_ja_lausunnot/?x41070=10576292
Kannanotot ja lausunnot
2.10.2009
Lausunto lastensuojelulain muutosesityksistä
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto
Sosiaali- ja terveysministeriölle
Esitysluonnos lastensuojelulain muuttamiseksi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu luonnoksesta hallituksen esitykseksi lastensuojelulain muuttamisesta seuraavaa:
Yleistä
Voimassa oleva lastensuojelulaki (417/2007) tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Lain hyväksyessään eduskunta edellytti, että hallitus mm. seuraa, miten uuden lastensuojelulain mukainen huostaanottoa koskeva päätöksentekomenettely käytännössä toteutuu.
On periaatteessa hyvä asia, että lainsäädäntöä arvioidaan ja tarvittaessa korjataan ja täydennetään hyvin nopeastikin lain voimaantulon jälkeen.
Hallituksen esitysluonnos on kuitenkin laadittu kiireisessä aikataulussa.
Monia merkittäviä muutosesityksiä ei ole esitysluonnoksessa perusteltu riittävällä laajuudella.
Lausunnolla oleva hallituksen esitysluonnos on lastensuojelulain laaja osittaisuudistus.
Esitysluonnos sisältää erittäin runsaasti muutosesityksiä ja täydennyksiä voimassa olevaan lastensuojelulakiin,
joten lausuntojen antamiselle annettu alle kahden viikon määräaika on kohtuuttoman lyhyt.
..............
MLL toteaa samalla, että lapsiperheiden ehkäisevissä palveluissa ja niiden saatavuudessa on tapahtunut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana heikentymistä. Esimerkiksi koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluiden sekä koululääkärien saatavuudessa on suuria alueellisia eroja. Myös neuvolapalveluissa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Lapsiperheiden kunnallisten kotipalveluiden saatavuus on romahtanut. Perhe- ja kasvatusneuvoloihin on monissa kunnissa pitkät jonot. Kouluterveydenhuoltopalvelut ovat heikentyneet selvästi viimeisen 20 vuoden aikana.
Peruspalveluiden rapautuminen on johtanut siihen, että lasten kasvuympäristössä olevia ongelmia ei ole kyetty havaitsemaan ajoissa eikä niihin ole tarjottu apua ajoissa.
Kun ongelmat perheissä ovat kasautuneet, on jouduttu turvautumaan lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun ja erityispalveluihin, vaikka ongelmat olisivat saattaneet olla ratkaistavissa jo varhaisessa vaiheessa.
Samanaikaisesti kun ehkäisevien palvelujen saatavuus on heikentynyt, on lastensuojelutoimenpiteiden piirissä olevien lasten määrä voimakkaasti kasvanut.
Osalle perheistä tarjotaan lastensuojelupalveluja tai muita erityispalveluja vain siksi,
ettei peruspalveluja, kuten esimerkiksi kotipalvelua, ole saatavilla. ...........
lausunnot eri tahoilta 10 päivässä!
Näin siis meillä suomessa lakimuutoksia rustaillaan ja korjaillaan
seuraamatonta, valvomatonta ja ääretöntä valtaa olevien lastensuojeluviranomaisten osalta.
http://www.knuutilaki.net/node/7,
........................
Sosiaali- ja terveysministeriössä on nyt kiireellä valmisteltu lakimuutoksia,
joihin ministeriö pyysi 10 päivän määräajalla eri tahoilta lausuntoja.
Uudet lainsäännökset lisäävät kaaosta laajentaessaan edelleen ilmiantovelvollisuutta.
Lakiin ehdotetaan mm säännöstä ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta,
jolla voidaan raskaana olevat äidit seuloa ja saada vauvat heti synnyttyään ns. parempiin perheisiin.
Lainvalmistelussa on käytetty mm. Pelastakaa Lapset ry:n lakimiehiä.
Ko. yhdistys nauttii raha-automaattiyhdistyksen huomattavaa tukea (yli 2 milj euroa), toimii kuntien apuna tarjoten lakimiespalveluja ja hoitaen hallinto-oikeuksissa näiden avustajana lastensuojeluasioita.
Sillä on omia lastenkoteja, se kouluttaa sijaisperheitä ja ajaa sijaisperheiden etua.
En ole havainnut, että yhdistyksen lakimiehet olisivat toimineet lapsen vanhempien avustajina. Lainvalmistelussa olisi tullut laajapohjaisesti kuulla palveluja käyttävää tahoa, perheitä ja heidän asiantuntemustaan.
Tällä hetkellä mahdottoman tehtävän edessä ovat myös perheet, lapset ja heidän vanhempansa,
jotka joutuvat viranomaiskoneiston armoille ilman mitään keinoa suojautua.
Viranomaisten vastuu on heiveröinen, kun laista puuttuvat vastuu- ja korvaussäännökset.
Lastensuojeluviranomaisia, psykiatreja, psykologeja, terapeutteja, erityisopettajia, perhetyöntekijöitä, lasten hyväksi työtä tekeviä järjestöjä ja muita ammattiauttajia on Suomessa nyt
enemmän kuin koskaan maamme historiassa.
Tästä huolimatta tai tämän ansiosta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä kasvaa jatkuvasti, tällä hetkellä noin 16000 lasta joutuu asumaan sijaishuollossa.
Tämä lienee Suomen historiassa ennätyksellinen luku, ellei oteta huomioon vuosina 1939-46 tapahtunutta 80 000 lapsen siirtoa sotaa ja nälkää pakoon naapurimaihin.................