Jälki-istunnossa Vilhon kanssa

Olin jäänyt jälki-istuntoon, koska olin ollut tuhma. Jälki-istuntoani valvoi historianopettajamme Vilho. Paikalla ei ollut muita, vain minä ja Vilho. Vilho oli kalju, keski-ikäinen laiha mies ja hänellä oli silmälasit. Hänen ulkoasunsa oli huoliteltu, hänellä oli aina yllään puku ja solmio. " No niin, Jaana, mietihän tekojasi." Hänen monotoninen äänensä toi päähäni ajatuksia, jotka eivät kuuluneet sinne. Tapa, jolla hän katsoi kultaista rannekelloaan kiihotti minua suunnattomasti.Istuin pulpetissa, hän istui pöytänsä ääressä. Levitin jalkani viekottelevasti ja tuijotin häntä himoissani. Hän huomasi eleeni ja yskäisi hämmentyneenä. Pilluni alkoi kastua. Vilho tuijotti sitä. Näin, kuinka hänen kätensä alkoi liikkua hänen pöytänsä alla. Hän hyväili elimiään. Minäkin aloin hyväillä omiani. Vilhon hengitys kävi raskaammaksi. Minä laskin housujani ja työnsin sormeni pilluuni. Vilho avasi vetoketjunsa. Hän runkkasi kuin kone. Sveitsiläisen käkikellon tarkkuudella. Kuvittelin hetken, jolloin käki tulisi esiin ja kukkuisi. Minä vaikeroin nautinnosta. Vilho runkkasi. Lopulta Vilho laukesi. Spermaa tuli paljon. Se lensi hänen pöytänsä yli lattialle. Sitten Vilho sulki vetoketjunsa. Minä istuin jälki-istuntoni loppuun. Oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.