Olisin kiinnostunut lääketieteen tutkijan työstä, en niinkään lääkäriksi pyrkimisestä. Työtilanne ja yleensä käytännön jutut kuitenkin mietityttää. Onkohan tutkijan paikkoja miten paljoa tarjolla vai onko se ainaisessa epävarmuudessa elämistä, niin kuin tutkijan työ yleensä on (ja palkkakin sitten jotain tyyliin tonni kuussa miinus verot...). Mitenkähän tuo olisi? Ja eroaako tutkijaksi opiskelu jo varhain varsinaisesta lääkäriksi opiskelun opintosuunnitelmasta vai pitääkö kaikkien tutkijaksikin aikovien valmistua ensin varsinaiseksi lääkäriksi ja sitten vasta voi alkaa miettiä tutkijan uraa...?
Minulla olisi se perinteinen syy alalle hamuamiseen, nimittäin halu auttaa ihmisiä ja kehittää omalta pieneltä osaltani elämän oloja. Uskon kuitenkin minusta olevan enemmän hyötyä tutkimustyön puolella kuin varsinaisessa lääkärin työssä, sillä olen tutkijatyyppiä, en niinkään sosiaalisessa ammatissa viihtyvä. Olen valmistunut ihan toiselta alalta yliopistosta, mutta mietin jos lähtisin opiskelemaan uutta alaa. Uuden oppiminen kiinnostaa kovasti.
Tosin en ole varma pystyisinkö tekemään mitään eläinkokeita... Toisaalta eihän kaikki tutkimustyö varmaankaan vaadi eläinkokeiden tekemistä, vai olenko väärässä?
Kiitos ja kumarrus tämän viestin lukeneille ja vielä syvempi kumarrus tähän (asiallisesti) vastaaville.
lääketieteen tutkijaksi
10
4225
Vastaukset
- wrfrf4w
Lääketieteen koulutusohjelma on kaikille sama. Eri yliopistoissa on erityisiä tutkijalinjoja, mutta taitaa erot olla kuitenkin pieniä, sillä lääketieteen lisensisaatin tutkinnossa ei juurikaan ole valinnaisuutta. Tutkimuksen tekemisen voi aloitaa heti opiskelun alussa, jos menee aktiivisesti tarjoamaan itseään tutkimusryhmien johtajille ja löytää ryhmän, joka kelpuuttaa mukaan. Tämä onnistuu ainakin omassa yliopistossani helposti, koska opiskelijat eivät ole kovin kiinnostuneita tutkimuksesta. Tällöin tekisit käytännössä väitöskirjatutkimusta perusopintojen ohella, mikä on varmaan aika kiireistä mutta mahdollista - ainakin moni näin tekee. Vaikeuksia voi tosin tulla, jos haluat tehdä esim. kirurgiaan liittyvää tutkimusta ennenkuin olet opiskellut kirurgian kursseja. Varmasti on sellaisiakin tutkimusaiheita, joihin tarvitaan erikoislääkärin pätevyys, jos haluaa oikeasti olla hyödyksi.
Voihan lääketieteellistä tutkimusta tehdä olematta lääkäri. Esim. biologin tai biokemistin koulutuksella. Tosin näiltä aloilta on ehkä luontevampaa mennä perustutkimukseen kuin tutkimaan varsinaisia sairauksia ja kehittämään hoitoja, ja kaikkea tutkimusta ei voi tehdä ilman lääkärin pätevyyttä.
Eläinkokeet ovat usein keskeisiä tutkimuksessa. Toki soluviljelmät yms. korvaavat ne osittain, mutta eläimessä päästään lähemmäs sitä tilannetta mikä ihmisessä vallitsee. Toisaalta esim. epidemiologiset tutkimukset eivät välttämättä vaadi mitään laboratorio tutkimusmenetelmiä. Potilasrekistereistä etsitään aineistoa ja tietoa, joita sitten tehdään tilastotieteen menetelmillä jotain päätelmiä.- valitse!
valitse biokemia. se on taatusti parempi ja ennen kaikkea mielekkäämpi kuin lääkis. Pääset heti haluamaasi työhön.
- vastaus.
Jos haluat tutkijaksi, ei perinteinen lääkis sovi sinulle. Sen sijaan suosittelen sinulle lääketieteellistä teknologiaa esim. Tampereella http://www.uta.fi/imt/.
Uudet suuret lääketieteelliset keksinnöt tullaan lähitulevaisuudessa tekemään genetiikan, lääkekehityksen ja keinomateriaalien saralla. - opisk_stadi
Tutkijan työllisyystilanne ei ole yhtä valoisa, kuin "tavallisen" lääkärin. Kuitenkin, yliopistot työllistävät varsin hyvin ja lääkefirmoillakin työpaikkoja kyllä on, joten tuskinpa kortistoon joudut tutkijanakaan. Tutkijana olo on epävarmempaa, rahoitusten kanssa joutuu tappelemaan jne, mutta edelleen: kyllä sillä toimeen tulee ja tuskinpa työttömäksi joutuu. että ei se nyt ihan "ainaisen kurjuuden ja epävarmuuden" määritelmää mielestäni täytä. Alahan on myös hyvin kansainvälinen, joten valmius lähteä ulkomaille parantaa pointseja melkoisesti.
Lääkisessä on ainakin helsingissä ns "tutkijalääkärilinja", johon voi hakea sekä hammaslääketieteen että lääketieteen opiskelijat ensimmäisen vuoden syksyllä. Käytännössä "tutkijalinjalaiset" opiskelevat muuten täysin samat kurssit ja tutkinnon kuin muutkin ja valmistuvat siis lääkäreiksi ja hammaslääkäreiksi, mutta työskentelevät kesät laboratoriossa tm tutkimuksen parissa ensimmäisestä vuodesta alkaen ja käytännössä oletus on, että tutkijalinjalaiset väittelevät tohtoriksi asti. Systeemi on mielestäni hyvä, koska näin halukkaat ja kiinnostuneet saavat heti alusta alkaen jalkansa vahvasti oven väliin tutkimuksen maailmaan, mutta toisaalta taskussa on valmistumisen jälkeen myös joku selkeä ja konkreettinen ammatti. Toki tutkimusta pääse opiskeluaikana halutessaan tekemään myös ilman että on varsinaisella tutkijalinjalla.
Lääketieteellisessä tutkimuksessa on kuitenkin jatkuvasti merkittävämpi osa myös teknologialla, joten jos tutkijan hommat kiinnostavat, niin esim joku lääketieteellinen teknologia, biokemia, molekyylibiologia jne eivät välttämättä olisi ollenkaan huonoja ratkaisuja, ja näiltä aloilta päädytään myös hyvin usein lääketieteellisen tutkimuksen pariin. Myös farmasian kautta pääse varmasti tekemään nimenomaan lääketutkimusta ja -kehitystä, mikäli sellainen kiinnostaa. Tutkimustakin on toki monenlaista, perustutkimusta, kliinisten menetelmien tutkimusta ja kehittämistä jne ja kannattaa varmaan miettiä, minkätyppinen tutkimus kiinnostaisi eniten, kun sitä omaa valintaa pohtii. Reittejä on kuitenkin monia, eikä mikään käytännössä sulje täysin mitään vaihtoehtoa pois.
Lääkärin ammatissahan on muuten myös muutamia erikoisaloja, jotka eivät ole varsinaisesti potilastyön tekemistä, ensimmäisenä tulee mieleen vaikkapa radiologia ja patologia. Niitäkin kannattaa ehkä miettiä, jos lääkis kiinnostaa, mutta potilastyö ei.- kandipaatti
Oikaisisin kyllä käsityksen siitä, että radiologien työhön eivät potilaat oikein liity. Monet tutkimukset on radiologin tehtävä itse (esim. ultraääni), ja myös erilaisia toimenpiteitä kuuluu radiologien temppuarsenaaliin eli kyllä potilastyötä on radiologinkin työ. Ja kyllä patologikin nimenomaan potilaiden näytteitä käsittelee kaiket päivät, ja jotkut patologit käyvät esim. ottamassa ohutneulanäytteitä. Toki ko. alat ovat ns. diagnostiikkaa tukevia aloja eivätkä kanna samassa mielessä hoitovastuuta kuin varsinaiset hoitavat lääkärit, mutta kyllä noilla aloilla aika rutkasti potilastyötä tehdään. Potilaitahan jopa ne patologien ronkkimat ruumiitkin ovat joskus olleet...
- Daa!
Käytännössä lääkärin pohjakoulutuksella pääsee tekemään lääketieteeseen liittyvää tutkimusta kuitenkin paremmin kuin esim. biokemistin koulutuksella, mikä on tietenkin sääli (biokemisteille siis). Lääketieteilijälle kyllä tutkimuspaikkoja tuntuisi riittävän, suurin osa kun suuntaa kliiniselle puolelle.
- opisk_stadi
kandipaatti kirjoitti:
Oikaisisin kyllä käsityksen siitä, että radiologien työhön eivät potilaat oikein liity. Monet tutkimukset on radiologin tehtävä itse (esim. ultraääni), ja myös erilaisia toimenpiteitä kuuluu radiologien temppuarsenaaliin eli kyllä potilastyötä on radiologinkin työ. Ja kyllä patologikin nimenomaan potilaiden näytteitä käsittelee kaiket päivät, ja jotkut patologit käyvät esim. ottamassa ohutneulanäytteitä. Toki ko. alat ovat ns. diagnostiikkaa tukevia aloja eivätkä kanna samassa mielessä hoitovastuuta kuin varsinaiset hoitavat lääkärit, mutta kyllä noilla aloilla aika rutkasti potilastyötä tehdään. Potilaitahan jopa ne patologien ronkkimat ruumiitkin ovat joskus olleet...
Niin no, ilmaisin itseäni ehkä hieman huonosti, ei liene juuri mitään erikoisalaa, josta voisi sanoa, että "työhön eivät potilaat liity." Lähinnä ajoin takaa sitä, että esim radiologilla ja patologilla potilaskontakteja on kuitenkin esim tk:n yleislääkäriin verrattuna vähemmän, ja ne ovat eri tyylisiä; eivät niinkään sellaista perinteistä potilaan kohtaamista kaikkine elämän huolineen ja murheineen vaan enemmän tietyn spesifin tutkimuksen tekemistä. Vaikka kaikkien lääkäreitten työ enemmän tai vähemmän potilastyötä onkin, on kuitenkin eri asia ottaa näyte potilaasta ja tutkailla sitä jälkikäteen tai tehdä radiologinen tutkimus potilaalle (joka on jo kulkenut siihen mennessä monen ihmisen kautta) saatika tutkailla röntgen tai vaikkapa TT-kuvia, kuin vastaanottaa muutama kymmenen potilasta yöpäivystyksessä.
- SepeSetä
Miten kävi? Viesti on melkein seitsemän vuotta vanha. Oletko päässyt tutkijaksi? Vai kenties suunnannut aivan toiselle alalle?
- Anonyymi
Jos nyt joku vahingossa tutkija... voisiko vähän tutkia, olin aina allerginen koivulle... nykyisin sahalla töissä n. 5 vuotta jossa sahataan mäntyä ... eikä mitään oireita koivunsiitepölystä enää, onko männyssä jotain joka siedättää nyt koivua?
- Anonyymi
Koivuallergia tyypillisesti lievittyy vanhenemisen myötä.
Toisaalta siedätystäkin on tapahtunut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3217635Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771856
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161392- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91261Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701231RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j571186Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901029