lääketieteen tutkijaksi

Lääketieteen koulutusohjelma on kaikille sama. Eri yliopistoissa on erityisiä tutkijalinjoja, mutta taitaa erot olla kuitenkin pieniä, sillä lääketieteen lisensisaatin tutkinnossa ei juurikaan ole valinnaisuutta. Tutkimuksen tekemisen voi aloitaa heti opiskelun alussa, jos menee aktiivisesti tarjoamaan itseään tutkimusryhmien johtajille ja löytää ryhmän, joka kelpuuttaa mukaan. Tämä onnistuu ainakin omassa yliopistossani helposti, koska opiskelijat eivät ole kovin kiinnostuneita tutkimuksesta. Tällöin tekisit käytännössä väitöskirjatutkimusta perusopintojen ohella, mikä on varmaan aika kiireistä mutta mahdollista - ainakin moni näin tekee. Vaikeuksia voi tosin tulla, jos haluat tehdä esim. kirurgiaan liittyvää tutkimusta ennenkuin olet opiskellut kirurgian kursseja. Varmasti on sellaisiakin tutkimusaiheita, joihin tarvitaan erikoislääkärin pätevyys, jos haluaa oikeasti olla hyödyksi.

Voihan lääketieteellistä tutkimusta tehdä olematta lääkäri. Esim. biologin tai biokemistin koulutuksella. Tosin näiltä aloilta on ehkä luontevampaa mennä perustutkimukseen kuin tutkimaan varsinaisia sairauksia ja kehittämään hoitoja, ja kaikkea tutkimusta ei voi tehdä ilman lääkärin pätevyyttä.

Eläinkokeet ovat usein keskeisiä tutkimuksessa. Toki soluviljelmät yms. korvaavat ne osittain, mutta eläimessä päästään lähemmäs sitä tilannetta mikä ihmisessä vallitsee. Toisaalta esim. epidemiologiset tutkimukset eivät välttämättä vaadi mitään laboratorio tutkimusmenetelmiä. Potilasrekistereistä etsitään aineistoa ja tietoa, joita sitten tehdään tilastotieteen menetelmillä jotain päätelmiä.

Jos haluat tutkijaksi, ei perinteinen lääkis sovi sinulle. Sen sijaan suosittelen sinulle lääketieteellistä teknologiaa esim. Tampereella http://www.uta.fi/imt/.

Uudet suuret lääketieteelliset keksinnöt tullaan lähitulevaisuudessa tekemään genetiikan, lääkekehityksen ja keinomateriaalien saralla.

Tutkijan työllisyystilanne ei ole yhtä valoisa, kuin "tavallisen" lääkärin. Kuitenkin, yliopistot työllistävät varsin hyvin ja lääkefirmoillakin työpaikkoja kyllä on, joten tuskinpa kortistoon joudut tutkijanakaan. Tutkijana olo on epävarmempaa, rahoitusten kanssa joutuu tappelemaan jne, mutta edelleen: kyllä sillä toimeen tulee ja tuskinpa työttömäksi joutuu. että ei se nyt ihan "ainaisen kurjuuden ja epävarmuuden" määritelmää mielestäni täytä. Alahan on myös hyvin kansainvälinen, joten valmius lähteä ulkomaille parantaa pointseja melkoisesti.

Lääkisessä on ainakin helsingissä ns "tutkijalääkärilinja", johon voi hakea sekä hammaslääketieteen että lääketieteen opiskelijat ensimmäisen vuoden syksyllä. Käytännössä "tutkijalinjalaiset" opiskelevat muuten täysin samat kurssit ja tutkinnon kuin muutkin ja valmistuvat siis lääkäreiksi ja hammaslääkäreiksi, mutta työskentelevät kesät laboratoriossa tm tutkimuksen parissa ensimmäisestä vuodesta alkaen ja käytännössä oletus on, että tutkijalinjalaiset väittelevät tohtoriksi asti. Systeemi on mielestäni hyvä, koska näin halukkaat ja kiinnostuneet saavat heti alusta alkaen jalkansa vahvasti oven väliin tutkimuksen maailmaan, mutta toisaalta taskussa on valmistumisen jälkeen myös joku selkeä ja konkreettinen ammatti. Toki tutkimusta pääse opiskeluaikana halutessaan tekemään myös ilman että on varsinaisella tutkijalinjalla.

Lääketieteellisessä tutkimuksessa on kuitenkin jatkuvasti merkittävämpi osa myös teknologialla, joten jos tutkijan hommat kiinnostavat, niin esim joku lääketieteellinen teknologia, biokemia, molekyylibiologia jne eivät välttämättä olisi ollenkaan huonoja ratkaisuja, ja näiltä aloilta päädytään myös hyvin usein lääketieteellisen tutkimuksen pariin. Myös farmasian kautta pääse varmasti tekemään nimenomaan lääketutkimusta ja -kehitystä, mikäli sellainen kiinnostaa. Tutkimustakin on toki monenlaista, perustutkimusta, kliinisten menetelmien tutkimusta ja kehittämistä jne ja kannattaa varmaan miettiä, minkätyppinen tutkimus kiinnostaisi eniten, kun sitä omaa valintaa pohtii. Reittejä on kuitenkin monia, eikä mikään käytännössä sulje täysin mitään vaihtoehtoa pois.

Lääkärin ammatissahan on muuten myös muutamia erikoisaloja, jotka eivät ole varsinaisesti potilastyön tekemistä, ensimmäisenä tulee mieleen vaikkapa radiologia ja patologia. Niitäkin kannattaa ehkä miettiä, jos lääkis kiinnostaa, mutta potilastyö ei.

Miten kävi? Viesti on melkein seitsemän vuotta vanha. Oletko päässyt tutkijaksi? Vai kenties suunnannut aivan toiselle alalle?

Jos nyt joku vahingossa tutkija... voisiko vähän tutkia, olin aina allerginen koivulle... nykyisin sahalla töissä n. 5 vuotta jossa sahataan mäntyä ... eikä mitään oireita koivunsiitepölystä enää, onko männyssä jotain joka siedättää nyt koivua?