Kysynkin oletteko saaneet a´vatsatauteja (salmonella ym) Khao Lakissa? Onko teillä mukana joitain ripuliin lääkkeitä ja mitä muita lääkkeitä.
Oletteko saaneet vatsatauteja
menossa matkalle
121428
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
ciprofloxin taitaa auttaa kaikkiin ongelmiisi. Thaikun vatsatauti on paljon salmonelaa ärhäkämpi.
Kampylobakteerin sain sisuksiini.
Tuntu olevan aika raju ja toipuminen kesti melkeen pari viikkoa. Olipa muuten kivaa paluulennolla kun tauti alko lähtöä edeltävänä yönä :) Yöllä tuli kova kuume ja ihme kramppeja, mitä en oo ennen kokenu kovassakaan kuumeessa.
Yleensä kuulemma kampylobakteeri menee ohi parissa päivässä ilman lääkettä.
Tähän vedin antibiootit.
Sain sen ilmeisesti rannalla olevasta bambu baarista, sikäli harmi kun ovat niin mukavia kipareita.
joillekin onnettomille tuntuu olevan tärkeämpää yrittää tuhota fiksumpiensa onnea kuin keskittyä omaan elämäänsä.
Ei olla saatu. Kukaan perheestämme ei kärsinyt edes turistiripulista, joka ainakin minun vaivana on ollut yleensä heti kotimaan kamaralta poistuttaessa. Söimme vain kerran hotellilla, muuten pitkin ja poikin ravintoloissa.
Olikohan toi tarkotettu mulle? Tarkennatko vielä mikä mun jutussa oli provoa. Tiedän sitte ens kerralla olla asiallisempi.
Joo, ripuli kovan kuumeen kanssa siellä reissussa iski, pari vuorokautta kovassa kuumehorkassa ja mitään ei kyennyt syömään, jos söin, puolen tunnin sisällä vessaan hirmuisen mahakrampin kera ja silmissä musteni kivun vuoksi. Tiedän myös muutamia muita jotka saivat marraskuun alussa mahataudin sekä lapsia oksenteli lentokoneessa palatessa. Yhtään ei ole kyllä tietoa tuliko mahatauti hotellilta vai katukeittiöistä tai baareista, söimme milloin missäkin. Jotkut vannovat paikallisten antibiootien nimeen, joillakin ne ei auta yhtään. (Ajattelen kylläkin paikallisten antibioottien olevan aivan samoja kuin suomessakin saatavat)
Kampylobakteeri tuli lähtöpäivää edeltävänä yönä. Äkillinen kova kuume , kouristukset vatsassa ja aivan kuralla. Oli muuten mielenkiintoinen paluulento...mitään lääkettä ei ehtinyt mistään hakea, saati sitten lääkärillä käydä kun oli aamulla lähtö. Taisi tulla ihan siististä ravintolasta, jossa söimme useammankin kerran jo aiemmin. Viimeisenä iltana söin kanasalaatin...villi veikkaus että siitä se tuli, mutta tiedä näistä. Se tulee jos on tullakseen. Katsotaan mitä kuukauden päästä Khao Lakista saa...
...ei ole yllättänyt thaimaassa ollenkaan. pientä muutosta suoliston bakteerikannan vaihdoksen myötä toki voi olla. ensiapuna olen länkkäri-imocuria pitänyt mukana, mutta taudin yllättäessä kannattaa turvautua paikallisen apteekin tuotteisiin. jos pahemmin myllää niin sitten lääkäriin. lomaa ei kannata ripuliin tuhlata vaan hoitaa asia pian pois päiväjärjestyksestä.
Vuosi sitten Phuketin koneessa oli paluulennolla kymmenkunta eri seurueisiin kuuluvaa huonovointista, jotka valloittivat etuosan vessan, lattiat oven läheltä ja olivat säälittävän sairaita.
Koska matkustin lasten kanssa, minulla oli käsimatkatavarassa ripulijuomajauhetta (Suomessa Osmosal / Floridral, mutta saa jollain nimellä kaikilta mantereilta paitsi Etelänavalta), ja se virkisti muutamaa, joilla ei mikään pysynyt sisässä. Kymmenen- kaksitoista tuntia on pitkä aika olla todella sairas. Vettä saa kyllä koneesta, siitä ei tarvitse huolehtia.
Ei paina paljon, mutta helpottaa.
Maha toimii Thaimaassa paremmin kuin Suomessa. Siellä kun ei ole maitoa joka mahdollisessa sapuskassa.
Tulimme juuri 4 viikon matkalta Khao Lakista, eikä kummallekaan tullut mitään tauteja. Söimme erilaisissa paikoissa, mutta aina kuumaa ruokaa. Oppaan varaama lääkäri tulee siellä hotellille, heti vaan hoitoon, matkavakuutus kyllä korvaa. Itse täytyy maksaa ensin, ainoastaan Eurooppalaisen kortti hyväksytään.Kuitit siis talteen Söimme joka aamu maitohappotabletin ja käsien pesu on tärkeää. Siellä on muutenkin turvallista.
Hyvää matkaa!
Kuuden hengen porukalla olimme matkassa, kukaan ei saanut ripulia, toki Imodiumia varasimme mukaan. Vanhin porukasta, 80 v., söi maitohappobakteereja, muut emme. Söimme monenlaisissa paikoissa mutta raanaveteen emme koskeneet edes hampaita pestessä. Auringonpolttamiin kannattaa varautua oikeilla apteekin rasvoilla, nuorempi väki ei malttanut pysyä pois auringosta ja rasvoista huolimatta saivat hiukan nahkaansa poltettua.