"Kaikille on turvattava oikeus omaan kieleen, kielellisten perusoikeuksien turvaaminen tulee olla yhteinen asia."
Vanhukset, sairaat, vammaiset, pienellä eläkkeellä olevat ja muut köyhät ja huono-osaiset on unohdettu.
Mitkä ovat heidän perustuslailliset oikeudet ihmisarvoiseen elämään.
Miksi huono-osaisten ja köyhien perusoikeuksien turvaaminen ei ole yhteinen asia?
Kieliasiassa perustuslakia tulkitaan härskisti väärin, ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole tarkoituksenmukaista pakottaa ketään puhumaan muuta kuin sitä kieltä mitä itse haluaa.
Ruotsinkieliset voivat puhua ruotsia, jos katsovat sen olevan heille sopivaa, sama oikeus pitää olla suomenkielisillä.
Valtion eri virastoissa asiat ovat pykälä/kapulakieltä, siellä asioidessaan tavallinen ihminen tarvitsee asiantuntia apua, sitä apua löytyy usealla eri kielellä, siellä ratkaisee asioiden tuntemus ei ruotsinkielen osaaminen.
Perustuslailliset oikeudet tulee rahallisesti kohdentaa sinne, missä perustuslain mukaan pitää ihmisille mahdollistaa toimeentulo ja ihmisarvoinen elämä, olkoon hän sitten äidinkieleltään ruotsinkielinen tai suomenkielinen.
Paasaaminen ruotsinkielen tarpeellisuudesta ei täytä sellaista kriteeriä, että äidinkieleltään ruotsinkieliset olisivat perustuslain tarkoittamalla tavalla avuttomia kielellisten asioiden suhteen.
Vanhukset, sairaat, vammaiset, pienellä eläkkeellä olevat ja muut köyhät ja huono-osaiset on unohdettu.
Mitkä ovat heidän perustuslailliset oikeudet ihmisarvoiseen elämään.
Miksi huono-osaisten ja köyhien perusoikeuksien turvaaminen ei ole yhteinen asia?
Kieliasiassa perustuslakia tulkitaan härskisti väärin, ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole tarkoituksenmukaista pakottaa ketään puhumaan muuta kuin sitä kieltä mitä itse haluaa.
Ruotsinkieliset voivat puhua ruotsia, jos katsovat sen olevan heille sopivaa, sama oikeus pitää olla suomenkielisillä.
Valtion eri virastoissa asiat ovat pykälä/kapulakieltä, siellä asioidessaan tavallinen ihminen tarvitsee asiantuntia apua, sitä apua löytyy usealla eri kielellä, siellä ratkaisee asioiden tuntemus ei ruotsinkielen osaaminen.
Perustuslailliset oikeudet tulee rahallisesti kohdentaa sinne, missä perustuslain mukaan pitää ihmisille mahdollistaa toimeentulo ja ihmisarvoinen elämä, olkoon hän sitten äidinkieleltään ruotsinkielinen tai suomenkielinen.
Paasaaminen ruotsinkielen tarpeellisuudesta ei täytä sellaista kriteeriä, että äidinkieleltään ruotsinkieliset olisivat perustuslain tarkoittamalla tavalla avuttomia kielellisten asioiden suhteen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sanottu
Eipä tuhon ole oikeastaan mitään lisättävää.
Kansa ymmärtää ja näkee asioiden perustuslailliset oikeudet, mutta maanjohto presidenttiä myöten on rähmällään aina johonkin suuntaan.
Päättäjillä ei ole käsitystä asioista se johtunee arvaamattomista ulkopäin tulevista kriiseistä.
Se on MAAAN TAPA.
RKP:n lypsäjäkerhon jäsenet lypsävät Suomalaista yhteiskuntaa.
Tässä yksi lypsäjä, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.)
Suomi maksaa turvapaikkaa hakeneelle perheelle EU-maista suurimmat kuukausittaiset avustukset, kertoo Aamulehti sisäministeriön selvitykseen pohjautuen. Suomessa maksetut avustukset ovat jopa yli kaksinkertaiset Ruotsin maksamiin verrattuna.
Suomesta turvapaikkaa hakeva kahden aikuisen ja kolmen 10-17-vuotiaan lapsen perhe saa kuukaudessa toimeentulotukea 1 277 euroa. Lisäksi perheen asuminen on ilmaista.
Rahallisen tuen lisäksi vastaanottokeskukset huolehtivat turvapaikkaa hakeneiden välttämättömästä terveydenhuollosta.
Tiedot perustuvat sisäministeriön selvitykseen, kertoo Aamulehti.
Ruotsissa liki vastaavassa tilanteessa oleva perhe saa kuukaudessa 531 euroa, jos perhe maksaa itse ruokansa. Saksassa perhe saa vain ruoan ja majoituksen. Myös Italia ja Iso-Britannia antavat pelkän majoituksen ja ruoan.
Suomesta on tänä vuonna hakenut turvapaikkaa noin 6 000 ihmistä. Vielä vuonna 2007 määrä oli noin 1 500.
Aamulehden haastattelema sisäministeriön ylitarkastaja Leena-Maija Qvist arvioi lehdelle, että suuret tuet saattavat innostaa ihmisiä hakemaan turvapaikkaa juuri Suomesta.
Ihmeellistä että kukaan ei ole maininnut mitään suomenkielisten heikosta asemasta Pietarsaaressa.Itse käyn Kokkolassa töissä siellä ja esimerkisi työterveyteen joutuessa tai ensiapuun mennessä on vaikea löytää hoitajaa tai lääkäriä joka puhuisi ymmärrettävää suomea. "Kaikille on turvattava oikeus omaan kieleen, kielellisten perusoikeuksien turvaaminen tulee olla yhteinen asia."
*Kokkolasta
"Valtion eri virastoissa asiat ovat pykälä/kapulakieltä, siellä asioidessaan tavallinen ihminen tarvitsee asiantuntia apua, sitä apua löytyy usealla eri kielellä, siellä ratkaisee asioiden tuntemus ei ruotsinkielen osaaminen."
Miten sitten ruotsinkielinen vanhus tai kukatahansa osaisi tätä kapulakieltä suomeksi selostettuna, jos se suomenkielisillekin on niin vaikeaa. Yhteydet sinne, missä palvelu pelaa molemmilla kielillä = Vaasaan!
Olet ilmeisesti ruotsinkielinen, koska luetun ymmärtäminen ei onnistu.
Siksi ehdotan, että hankit asiantuntia apua joka selostaa sinulle ruotsinkielellä, mitä eroa on asioiden tuntemisella ja ruotsinkielen osaamisella.
"Valtion eri virastoissa asiat ovat pykälä/kapulakieltä, siellä asioidessaan tavallinen ihminen tarvitsee asiantuntia apua, sitä apua löytyy usealla eri kielellä, siellä ratkaisee asioiden tuntemus ei ruotsinkielen osaaminen."
Eli kun et ymmärrä pykälä kieltä pitää ottaa sellainen asiatuntia avustamaan/hoitamaan asioita, joka ymmärtää ja osaa selostaa sinulle asiasi sillä kielellä jota ymmärrät, äläkä tuputa sellaista soopaa, että ruotsinkielen osaamiseen tarvitaan asiatuntemusta, sitähän puhuvat Kokkolan kaduilla lapsetkin.
Minkähän takia se ruotsinkielinen vanhus pitäisi ottaa yhteyttä Ouluun tai Vaasaan, kyllä vanhuksen kaikki asiat hoituu Kokkolassa.
Sitä minäkin ihmettelen kun ruotsinkielisten vanhuksiin vedotaan.
Milloinka omaishoitajat saavat perustuslailliset oikeudet, hoitaessaan "pikkurahalla" yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä?
Minulla on ollut lapsesta saakka piilevä sairaus jonka vuoksi en ole kyennyt hankkimaan toimeentuloani työnteolla.
Lopuksi pantiin eläkkeelle, mutta eläke on niin mitätön, että sillä ei tule toimeen ilman sukulaisten apua, mutta nyt näyttää siltä, että sieltäkään ei ole varaa enää avustuksia lisätä, kun heillekin on elämä kallistunut.
Minkälaiset oikeudet minulla on saada perustuslain tarkoittamaa eläkettä, jolla tulee toimeen ja voi nauttia muustakin, kuin puolivanhoista alennushintaisista ruuista.
Onko ruotsinkielisten elämä tosiaankin kiinni niistä yhteiskunnalle kalliiksi tulevista kielellisistä palveluista, joita he vaativat itselleen, minä haluaisin ainoastaan ihmisarvoista elämää, mutta jostakin syystä rahat menevät sellaisille ihmisille joilla on kaikki asiat hyvin.