Ärsyttää suunnattomasti ihmiset jotka kuvittelevat olevansa täydellisiä ja korvaamattomia, jotka takertuvat jokaiseen toisen vähäiseenkään heikkouteen, pönkittääkseen omaa illuusiotaan täydellisyydestä.
Tietääkseni täydellistä ihmistä ei ole vielä tähän maailmaan syntynyt, siitäkään huolimatta että osa kuvittelee niin.
Tietääkseni täydellistä ihmistä ei ole vielä tähän maailmaan syntynyt, siitäkään huolimatta että osa kuvittelee niin.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Onkohan ihan oikeesti tuollaisia ihmisiä. Kuvitteleeko kukaan aidosti itsestään noin. Mikäli se siltä ulospäin näyttää, luulisin kysymyksessä olevan jonkun oman ongelman kusetusyrityksestä itselleen.
Olet onnekas ellet ole törmännyt moiseen, tai sitten vaan et ole huomannut.
Kuinkahan paljon yleensä mahtaa mennä kokijan piikkiin väärän tulkinnan myötä. En sinua tarkoita.
Mutta kyllä sen voi havaita joistain seikoista, jos tarkkailija on itse vähän skitso taipuvainen niin on totta että puurot ja vellit saattaa sekoittua.
saaneena sinun pitäisi tietää. :DD
julkaistaan pian ;)
saatko sinä sen??
viittaat, mutta skaala menee kai jotenkin näin: itsekeskeinen, narsisti, psykopatti.
En viittaa kehenkään erityisesti, vaan jokaiseen olen itsekkin toiminut itsekeskeisesti mutta jotkut ei koskaan tajua sitä itse, epäilen että ne menee tuonne psykopatia osastolle =)
Joo, on Hyvin ikävä tavata sellainen ihminen, joka luulee olevansa täydellinen ja korvaamaton.
He osaavat jopa Keksiä heikkouksia muista, että saisivat itselleen lisää "suuruutta".
Parasta juosta lujaa pois, sellaisen ihmisen läheisyydestä.
Kun tiedät tyypin tiedät että mikään valistus tai keskustelu ei lankea hedelmälliseen maaperään, niin paras keino on väistää sivuvasemmalle tai oikealle ollaksni konsensushenkinen =D
Sivuasemalle on helppo väistää, jos kyseessä on joku ei-läheinen ihminen. Siinä onkin nieleskelemistä ja miettimistä, mihinkä päin lähtis menemään, jos sattuu käymään niin, että joku läheinen on tämän kaltainen ihmistyyppi. Pahinta, jos sellaisen kanssa alkaisi seurustelemaan ja pistäisi hynttyyt yhteen ja vasta hetken kuluttua äkkäis, että huh-huh-huu-mitä-kuka-hän..... Pöllähtäneenä krapsuttais päätä ja tuumis, että "tarttis teherä jotaki". Siinä vaihees, tarttee teherä jotaki :)
kolme narsismia koskevaa teosta, kaksi kotimaista ja yhden amerikkalaisen. Kaikissa niissä on toinen toistaan hurjempia tarinoita niistä parisuhteista, joissa toinen osapuoli on huomannut tämän narsismin toisessa vasta liian myöhään. Narsisti on liian taitava peittämään piirteen itsessään, että sen huomaamiseen menee aikaa ja siksi se usein on myöhäistä. Jotkut heistä ovat niin taitavia, että pystyvät hurmaamaan jopa psykiatrin ja saamaan tämän kuvittelemaan, että vika onkin uhrissa.
Palstalla saa tämän tästä lukea milloin narsisteista tai psykopaateista, mutta tosiasiassa sitä leimaa käytetään aivan liian heppoisin perustein ja usein puutteellisilla tiedoilla.
Oot oikeessa olisi todella valittetavaa tajuta se siinä vaiheessa kun hynttyyt jo lyöty yhteen, mua kyllä alkais arveluttamaan siinä vaiheessa kun kiire pariutumiseen olisi oudon pikainen.
Eipä minulla ole paljoa lisättävää kirjoitukseesi. Näin se on. Olemme aiheesta keskustelleet aikaisemminkin toisessa ketjussa.
Hurjia juttuja nämä narsistit (oikeat) osaavatkin tehdä.
Kirjallisuutta olen lukenut paljon. Todella paljon.
Mä tunnen yhden ihmisen jossa on hyvin paljon narsistisia piirtetiä katselen kaukaa kuinka hän tuhoaa ihmisiä ympärillään ja toiset vaan hymyilee, uskoo ja luottaa.
Jos menisin kaiken totuuden hänestä kertomaan saisin syyt päälleni.
Tunnen hänet hyvin kun joskus oltiin ystäviä sain kuulla paljon, enää ei olla mutta minulla ei ole muuta mahdollisuutta kun seurata vierestä.
No onneksi kaikeksi on käytnyt niin ettemme enää pyöri samassa porukassa joten kuulen vain hänestä silloin tällöin ystävien kautta.
voi auttaa. Harkittu interventio on aina riski, sillä sen tekemällä voi saada aikaan lisää tuhoa. Narsismia on monen asteista, kuten kaikkia ihmisen piirteitä. Lievimmillään se hipoo itserakkautta ja itsensä esiin tuomista. Sellainen myönnän itsekin olevani. Mutta pahimmillaan se voi pilata kokonaisen perheyhteisön tulevaisuuden, sanoo narsistin poika. Isäni oli menestyjä niin taiteessa, kuin liike-elämässäkin, mutta koko koneisto oli viritetty palvelemaan hänen menestystään. Mitä sanot taidemaalarista, joka ei opeta lastaan piirtämään siinä pelossa, että tämä olisikin parempi.
Kyllä joo, narsisti osaa peittää luonteensa melko hyvin, valpas silti näkee jos haluaa, ongelma on että jos itse on ihastunut, niin ruusunpuna sävyttää vähän joka asiaa.
heilahtaa kuitenkin liian helposti. Vaimoni oli narsistin kanssa parisuhteessa seitsemän vuotta ja sen jälkeen hän on lukenut kaiken mahdollisen asiaa koskevan kirjallisuuden. Siitä on seurannut, että hän näkee sitä aika lailla sellaisissakin ihmisissä, jotka ovat vain itserakkaita ja itsekeskeisiä. Nyt en tarkoita itseäni, vaikka syytä siihenkin joskus olisi.:-)
Mietin tuossa aikaisemmin, että josko sinulla on narsistista kovinkin läheisiä kokemuksia, kun aiheeseen olet "tarrautunut" aika aktiivisesti ja tietäväisesti. En tahtonut kysyä, ettei tuntuisi, että utelen liikoja.
Oli ikävää ja kurjaa lukea, kun kirjoitit, että olet narsistin poika. Toisaaltaan on hyvä, kun tiedostat sen ja olet lukenut aiheesta ja saanut tietoja asiasta.
Oletko lukenut tätä kirjaa: Tuija Välipakka/Arja Lehtosaari: "sata tapaa tappaa sielu" ?
Sata tapaa tappaa sielu kertoo narsismista ja narsistisesta luonnehäiriöstä. Lisäksi kirja sisältää uhrien omakohtaisia kertomuksia muun muassa narsistista parisuhteessa, narsistista äitinä, isänä tai muuna lähisukulaisena sekä narsistista työpaikalla. Uhrien kokemuksissa keskeistä osaa näyttelevät muun muassa uhrien kokema henkinen ja fyysinen väkivalta, itsetunnon murentaminen, syyllisyydentunteet, seksuaalinen kaltoinkohtelu sekä uhrien kaikkinainen manipulointi ja kontrollointi.
Seurustelukumppanista on suhteellisen helppo päästä eroon, mutta olen monesti miettinyt, että jos jompikumpi vanhemmista on narsisti, niin Lapsilla on kyllä kurjat oltavat, hehän eivät pysty tosta-noin-vaan lähtemään pois.
Noinhan se menee ja kun leima on kerran lyöty siitä ei oikein pääse millään irti, eikä auta se että se oli aiheeton.
en ole lukenut, mutta kysynpä kirjastosihteeriltä, josko sellainen löytyy. Lehtiartikkeleissani en ole asiaa koskaan käsitellyt, mutta kaunokirjallisella puolella sekin tulee käsiteltyä. Ei selittelemällä tai analysoimalla, vaan kertomalla tarinaa. Eräässä antologiassa on pari novelliani, jotka käsittelevät aihetta proosan keinoin. Sain siitä kissan häntää nostattavat arvostelut. Omahyväinen paskiainen:-D))))))))))))))))
Kun ihminen valehtelee suoraan silmiin katsoen, ja saa toiset uskomaan ihan mitä vaan siihen väliin on turha mennä.
Puhuttamalla tämänkin henkilön pussiin saa koska koko ajan niin paljon kusetuksia menossa.
Mutta hän on hurmaavista hurmaavin ihminen ettei voi tai halua nähdä totuutta nämä henkilöt hänen lähellään.
Olet lukenut tuosta ihmisryhmästä joten kyllä tiedät ja minäkin olen jonkun verran siihen aiheeseen perehtynyt, koska se on oikeastaan aivan uskomatonta kuinka tuollainen ihminen pyörittää läheisiään.
Se että vanhempana on ihminen joka pelkää oman lapsensa kykyjä on enemmän kuin surullista.
Se on sairasta, hänenhän pitäiti olle ylpeä oman lapsensa kyvyistä eikä niitä kadehtia tai pelätä.
hänen tahtoaan kaksikymmentä vuotta olemalla liike-elämän palveluksessa ja tein uraa. Menestyin, mutta se ei ollut silti minun juttuni. Tänään en pystyisi myymään kenelläkään mitään, sen verran kauas olen siitä maailmasta erkaantunut. Nyt on aika tehdä sitä, missä luulee viihtyvänsä parhaiten.
Seurasin kerran erään aikuisopiskelijan elämää hyvin läheltä. Olimme samalla kurssilla 10 kuukautta. Hän soitti äidilleen joka päivä klo 11.00. Kerran kysyin, että miksi pitää soittaa joka päivä. Silloin hän avautui ja kertoi, että äidistään, josta tunnistin heti, että kysymys on narsistista. Sanoin hänelle, että tämä tulee määräämään sinua vielä haudastakin. Tyttö ei ymmärtänyt.
ihmistä ole olemassakaan.
Mutta joskus joku heikompi ihminen voi saada vääränkuvan auttajastaan jos ei ole itse valmis kuitenkaan ottamaan/myöntämään asioita itselleen todellisina. Näin auttaja saa turhan nimen "täydellinen".
Tää ny oli vaan yks esim,
Ei, ei niin käy, jokainen meistä tarvii joskus auttavaa tai ohjaava kättä, sehän tiedetään, koska mistään mitään tietämättöminä rääpäleina tänne on kaikki tultu, on eri asia olla hyvä ja humaani, siihen tärkein palkinto pitäisi olla hyvä mieli, vaikka autettava ois millainen tahansa.
mitä hain....
Tuttava, jolla käy koulutettu ihminen auttamassa ja purkamassa autettavan tuntoja ajatuksia.
Autettava tuomitsee auttajan täydelliseksi ihmiseksi jne... jne.....
Mutta eikö kyse ole enemmänkin riippuvuussuhteesta tossa tapauksessa.
??????
kun kyse o, no jaa.... anti olla.
Tarkemmin ajateltuani asiaa usemmalta kantilta, niin ehkä hätiköin, mutta päädyn kuitenkin ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tämä on selvästi syvemmän pohdinnan paikka, sillä liikutaan vesillä jossa virtaukset käy vähän joka suuntaan.
tuonne Taikiksen aloitukseen, että täydellisillä kansalaisilla pitäisi olla
joku erkkimerkki-liivi, mielellään heijastava, yllään että heitä osaisi varoa.
Tai huomiokypärä päässään, näkyisi jo kauemmas, että täältä tulee kaiken tietävä
erinomainen ihminen.
Korvaamattomia ihmisiä on vain hautausmaalla.
Menee ihan nappiin, mut jos niille sais tiukat pipot päähän jossa olisi majakka valo niin tieäisi koska on syytä kääntyä paapuuriin ja koska tyyrpuuriin.
sellaisen voisi ainakin varalle kehitellä, eiköhän laiteta patenttihakemus vetämään,
tee sinä anomus, kun olet kuitenkin fiksumpi :))
Puolet tuotosta sitten tänne, kiitos!
Mistä sä teit päätelmän että olen fiksumpi? =) Mut joo pannaan hakemus PRH:seen, mut ehkä suunnitelmaa pitää kuitenkin vielä täsmentää ennne sitä.
hyvä päättelykyky :))
Viilailet vaan ihan rauhassa suunnitelman kuntoon, minä käyn sillä
aikaa kävelyllä ;))
=D =D =D
Taikiksen esiintyvän täydellisenä kansalaisena ?
väärinkäsitys. Huomasin nyt missäkohden tekstisi oli.
Hiljaisuus on paras viestintä tapa tälläisten ihmisten kohdalla.
On vain hiljaa, ne ärsyyntyy ja kun jatkaa hiljaisuutta ne lopulta vaimenee.
Miksi olette kateellinen minulle jonka itsetunto on kohdallaan , Suomalaisten puute ,
luulo omasta vaatimattomuudesta ja sen esilletuomisesta . Lienee säälin kerjäämistä .
Todella sairasta ,
Tai sitten ei, oman erinomaisuuden pönkittäjä tuskin tykkää hiljaisuudesta, vaikka vaikeneminen ois kuinka kultaa, ne halajaa hyväksyviä pään nyökäytyksiä, taputtelua ja sen sellaista.
Mitäpä tuohon lisäämään, jotkut vaan on.
Sori vaan, mullakin on hyvä itsetunto siksi juuri olenkin hiljaa itsestään liikaa luulevien keskuudessa.
Oletko sinä heitä?
Kaukana olen sairaasta :))
Ei tarvi nyökkäillä hyväksyvästi, hymyilee vaan itsekseen, ikäänkuin sisään päin ja antaa toisen selittää.
Jättää jälkeensä paljon puhuvan hiljaisuuden kun luistaa muille maille.
Mie en nimittäin kauan ole sellaisten ihmisten lähellä, voin jopa jättää omaa erinomaisuuttaan selittämään ihan itselleen.
toisinpäin. Jospa ympärillämme on joukko ihmisiä jotka ajattelevat juuri meistä noin.
Mistä me tiedämme jos se *lähinarsisti kylvää siementä ja yhteisömme niittää satoa.
Eipä huvita skenaario.........
Keep it simple, jos lähtee siihen leikkiin että yrittää päästä toisen ajatuksiin, joutuu kyllä totemaan että gps olisi nyt paikallaan.
aloittaja ois se korvaamaton.
Mistäs tuon hiffasit, mahdatko olla Brutus, epäilevä Tuomas vai Juudas.
Toisten vähätteleminen onkin helpoin keino, kun ei itseään pysty parantamaan.
Toisaalta, onhan se niinkin, että omat viat toisessa nähtynä ärsyttävät eniten, ja siksi niihin tulee herkimmin puututtua.
Semmoinen, joka kovin muita arvostelee, on usein itse aika herkkä arvostelulle. Jos itse on paksunahkaisempi, maltti varmasti riittää muotoilemaan oma arvostelunsa sellaiseksi ettei se aiheuta torjuntaa vaan toivotun korjauksen.
puhe projektiosta? Toisessa ihmisessä on piirteitä, joita itsessä ovat tiedostamattoman alueella ja siksi ne ärsyttävät.
Vaikea sanoa onko kyse tiedostamattomasta tai jostakin muusta. Siksi sanoinkin, että jos mieltää itsensä kovapintaiseksi, ei varmaankaan sorru arvostelemaan loukkaavasti vaan tähtää mieluummin tuloksellisuuteen.
käyttää ehkä sanaa rakentava?
oman rajallisuutensa, ei haittaa toisten kuvitelmat omasta täydellisyydestään.
Eip' käy katteeks.
.
niin moneluontoista tyyppiä. Mä olen ehkä onnellisessa asemassa siinä ettei lähipiiriin ole sattunut kuvaamasikaltaisia ihmisiä, tai sitten olen niin hölmö etten tunnista sellaista.
Palstoilla aina välillä törmää noihin täydellisyyksiin, mutta niille on jo niin turtunut ettei ne jaksa hirveästi edes ärsyttää. Kas kun kirjoittaja kertoo piikittelyviesteissään aina enemmän itsestään ja senhetkisestä oletilastaan kuin kohteesta jolle piikit osoittaa. Palstoille tullessani olin paljon haavoittuvaisempi ja pahat sanat tuntuivat. Kyynistynytkö ?
olen kanssasi samaa mieltä. Minuakin todella JURPPII eikä niin vähän...Itse jouduin sellaisen hyökkäyksen kohteeksi eilen. Kysyttiin suoraan tuolla Handen ketjussa...Luuletko olevasi muita parempi? Dorka kun on lähdin vielä piirtämään...että, NÄIN en ole koskaan kirjoittanut. MINÄ OLEN KAIKKEIN PARAS. En ajattele yhdenkään ihmisen olevan 100 % täydellinen enkä myöskään itsestäsi niin. Jokaisessa ihmisessa löydän IHMISEN ja inhmillisen piirteen...Jos, en löytäisi...Pleace...ohjatkaa sit OIKEESTI hoitoon. Olen sit OIKEESTI ja vakavasti hoidon tarpeessa. Mutta, en jos skrivaan tänne että, oon dorka;)) Se on vain HUUMORIA täällä vitsi uskallanko sanoa enää Stadissa...ei muuta..;)) Etten taas kehu itseäni(((::: ja tuo Stadilaisuutta esille seku taas jotakin ottaa NIIN päähän...että, sillä saadan muiden aloitus ja keskustelu pilalle...vain koska minä olen minä;))
tsau: Friidu
Pitikö sun taas... tähänkin
ketjuun tuoda tuo stadi?
tsau: Friidu
Tunnen henkilön, joka ei siedä olevan toisilla mitään, hällä on aina kaikki paremmin ja parempaa.. Halveksuu toisten tyyliä asua, lapsia ym.. paljon asioita mitä ei toisilla sais olla.): Hänellä monta suvussa ja tuttavissa joita kohtaan käyttäytyy erittäin ilkeästi):
Hän ilmeisesti kuvittelee olevansa tälläinen 100% täydellinen.
Onneksi en itse kuvittele tällee, ei ois varaakaan:))
sanonnan, että eniten toisessa ihmisessä ketuttavat ominaisuudet, joita on itsessä.
xxxxxxxxx