mulla on kauhee hyödyttömyyden tunne. täytin just kauheella vaivalla kaks kertaa saman työhakemuksen ja sitten loppujen lopuksi se ei enää suostunut lähettämään sitä ja jäi ihan jumiin ja kaikki meni päin vittua.
ei tää tilanne pelkästään saanu mulle nyt tätä hyödyttömyyden ja ahdistuksen tunnetta vaan tää oli jotenkin viimenen pisara. oon lukiossa ja tuntuu etten ikinä saa sitä suoritettua, oon ihan paska koulussa ja enimmäkseen sen takia etten vaan jaksa käydä sitä,oon tosi laiska. vaikka meidän koulussa onkin tosi rentoo niin mulla ei oo mitään motivaatiota käydä sitä loppuun, käyn sitä vaan vanhempieni takia ja siks etten tie mitä muutakaan tekisin. halusin vielä vähän aika sitten lentoemännäks mut sitten mulla todettiin sellanen tärykalvo ongelma eikä siitä lentämisestä tulis yhtään mitään. sinne meni sekin pieni motivaatio ja syy käydä kouluja. ja lisäks joudun maksaan tästä vielä ihan ite enkä ees saa opintotukee.
lisäks tulevaisuus vaikuttaa muutenki tosi hirveeltä, mulla ei oo oikeestaan mitään työkokemusta enkä saa mitään töitä ja tää lama tulee jatkuun vielä pitkään ja mun ikäluokka tulee maksaan kaikesta paskasta.
mun mummukin on tosi sairas ja mä joudun hoitaan sitä kaikkien kotitöiden (niin meidän kodin kuin mummunkin) lisäks, mun vanhemmat ei osallistu siihen ja käskee munkin oleen puuttumatta asiaan mut mitä muuta mä voin tehdä jos mummu soittaa mulle ja uhkailee tehä itsarin.ja oon tosi säälittävä, mulla on tosi huono itsetunto ulkonäön suhteen, mulla on ihana poikaystävä mut ryssin varmaan tänkin jutun jotenkin kun nytkin viikonloppuna välttelin ja keksin tekosyitä miks en voi nähdä sitä kun mulle on tullut ihan hirveitä finnejä kasvoihin eikä mun psyyke oikeesti olis nyt kestäny sitä että poikaystävä olis nähnyt mut tälläsenä.
ja nyt tän kaiken valituksen jälkeen ajattelee et itellä on kumminkin asiat paremmin kun monilla muilla ihmisillä ja sitten tulee taas kauhee hyödyttömyyden tunne ja mä ällötän itseeni.
ei tää tilanne pelkästään saanu mulle nyt tätä hyödyttömyyden ja ahdistuksen tunnetta vaan tää oli jotenkin viimenen pisara. oon lukiossa ja tuntuu etten ikinä saa sitä suoritettua, oon ihan paska koulussa ja enimmäkseen sen takia etten vaan jaksa käydä sitä,oon tosi laiska. vaikka meidän koulussa onkin tosi rentoo niin mulla ei oo mitään motivaatiota käydä sitä loppuun, käyn sitä vaan vanhempieni takia ja siks etten tie mitä muutakaan tekisin. halusin vielä vähän aika sitten lentoemännäks mut sitten mulla todettiin sellanen tärykalvo ongelma eikä siitä lentämisestä tulis yhtään mitään. sinne meni sekin pieni motivaatio ja syy käydä kouluja. ja lisäks joudun maksaan tästä vielä ihan ite enkä ees saa opintotukee.
lisäks tulevaisuus vaikuttaa muutenki tosi hirveeltä, mulla ei oo oikeestaan mitään työkokemusta enkä saa mitään töitä ja tää lama tulee jatkuun vielä pitkään ja mun ikäluokka tulee maksaan kaikesta paskasta.
mun mummukin on tosi sairas ja mä joudun hoitaan sitä kaikkien kotitöiden (niin meidän kodin kuin mummunkin) lisäks, mun vanhemmat ei osallistu siihen ja käskee munkin oleen puuttumatta asiaan mut mitä muuta mä voin tehdä jos mummu soittaa mulle ja uhkailee tehä itsarin.ja oon tosi säälittävä, mulla on tosi huono itsetunto ulkonäön suhteen, mulla on ihana poikaystävä mut ryssin varmaan tänkin jutun jotenkin kun nytkin viikonloppuna välttelin ja keksin tekosyitä miks en voi nähdä sitä kun mulle on tullut ihan hirveitä finnejä kasvoihin eikä mun psyyke oikeesti olis nyt kestäny sitä että poikaystävä olis nähnyt mut tälläsenä.
ja nyt tän kaiken valituksen jälkeen ajattelee et itellä on kumminkin asiat paremmin kun monilla muilla ihmisillä ja sitten tulee taas kauhee hyödyttömyyden tunne ja mä ällötän itseeni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos mummos uhkailee niin puhu vanhempies kaa asiasta.
Kyllä mummos apua saa.
Harva tietää mitä tekee lukion jälkeen.
Mä olin ekaa kertaa töissä vasta abikesänä.
Ja mut otettiin hoitoapulaiseks ilman minkäänlaista työkokemusta.
Eli ei se mennyt merkkaa niin paljoo.
Finnit kuuluu elämään.
Kaikilla on niitä.
Mistä lukion kurseist sä pidät?
Jos vaikka löytäisit yhdistäävn tekijän niist ja sitä kautta jotain ammatin suuntaa.
Lukiossa todellakin harva tietää mitä tekee sen jälkeen.
Ja kaikilla kyl oma juttu löytyy.