Lueskelin tuossa erästä artikkelia kiusaamisesta, koulukiusaamisesta ja työpaikoilla tapahtuvasta. Tuli mieleen omia kokemuksia tältä saralta kun olen itse ollut tilanteissa joihin ei löytynyt mitään järkevää selitystä eikä ratkaisua.
Omat kokemukseni ovat parilta naisvaltaiselta työpaikalta joissa elämästäni yritettiin tehdä mahdollisimman hankalaa. Olin aiemmin ollut työpaikassa jossa oli enemmän miehiä joten minulle tuli kovana yllätyksenä millaisia kieroilijoita naiset ovat ja nimenomaan muita naisia kohtaan.
Muutama esimerkki: Tulen kahvihuoneeseen, kysyn onko tässä vapaata, vastaus on ei. Pelkkä ei. Vähän hölmistyneenä kyselin sitten mikähän paikka mahtaisi olla käytettävissä, vastauksena pelkkä hiljaisuus. No, jossain nurkassa sitten kahvini nopeasti join ja menin takaisin töihini. Erittäin miellyttävä vastaanotto uudelle työntekijälle.
Toinen esimerkki: Menen kysymään työtoveriltani mistä löydän tiettyjä tarvikkeita, minulle kun oli mairealla naamalla selitetty että kysy reippaasti vaan asioista joita et tiedä. Vastaus, tuolla jossain, etsi itse, ei tässä kerkeä joka asian perään hyppäämään. Löysin kyllä lopulta itse tarvitsemani kun olin useita kaappeja ja huoneita kolunnut.
Kolmas esimerkki: Jippii, olin vihdoin saanut paikan kahvihuoneessa jossa sain istua. Oli työtoverin syntymäpäivät, pyydettiin nimiä korttiin, minun kohdallani kortti hyppäsi ohi eikä tarvinnut vaivautua nimeä kirjoittamaan. Et sinä sitä vielä edes tunne, sanoi joku. Enkä kyllä tullut tuntemaankaan.
Tätä jatkui kuukausikaupalla, minut sivuutettiin kuin olisin ollut ilmaa ja viimeinen pisara näille naisille oli se kun laitosmies aina paikalle sattuessaan pysähtyi jutustelemaan ja heitteli vähän vitsiäkin. Sen jälkeen en ollut enää pelkkää ilmaa vaan suoran vihamielisyyden kohde. Olinhan vienyt hetkisen heidän ainokaisen miespuolisen työntekijän huomiosta.
Tästä alkoi selän takana haukkuminen josta yritin aikani olla välittämättä mutta sitten pimahti päässäni.
Menin esimieheni juttusille ja kerroin että minulla on hankaluuksia tulla hyväksytyksi työyhteisössäni.
Pomo oli sitten ottanut asian käsittelyyn minun poissa ollessani ja kun palasin sain tuntea niskoissani mitä olin mennyt tekemään. Kostoksi tästä rumasta tempustani, jokaisesta pienestäkin virheestä jonka tein raportoitiin suoraan esimiehelle. Sain myös vastatakseni muidenkin tekemiä virheitä. Lopulta päätin että nyt mulle riittää, otin lopputilin.
Jälkeenpäin sain kuulla etten ollut ainoa jota kohdeltiin uutena työntekijänä samoin. Mikä helvetti aikuisia ihmisiä oikein riivaa että pitää käyttäytyä kuin kakarat, sitten ihmetellään lasten keskuudessa tapahtuvaa kiusaamista. ei taida olla omenat kauas puusta pudonneet, malli tulee varmaan kotoa.
Ja naiset, oletteko kateellisia, katkeria vai mikä vaivaa kun yksi käsipari lisää työssä ei kelpaa? Kiirettä valitetaan mutta aikaa jää jonkun nokkimiseen kyllä. Katsokaa Harakat peiliin ja menkää itseenne joskus.
Omat kokemukseni ovat parilta naisvaltaiselta työpaikalta joissa elämästäni yritettiin tehdä mahdollisimman hankalaa. Olin aiemmin ollut työpaikassa jossa oli enemmän miehiä joten minulle tuli kovana yllätyksenä millaisia kieroilijoita naiset ovat ja nimenomaan muita naisia kohtaan.
Muutama esimerkki: Tulen kahvihuoneeseen, kysyn onko tässä vapaata, vastaus on ei. Pelkkä ei. Vähän hölmistyneenä kyselin sitten mikähän paikka mahtaisi olla käytettävissä, vastauksena pelkkä hiljaisuus. No, jossain nurkassa sitten kahvini nopeasti join ja menin takaisin töihini. Erittäin miellyttävä vastaanotto uudelle työntekijälle.
Toinen esimerkki: Menen kysymään työtoveriltani mistä löydän tiettyjä tarvikkeita, minulle kun oli mairealla naamalla selitetty että kysy reippaasti vaan asioista joita et tiedä. Vastaus, tuolla jossain, etsi itse, ei tässä kerkeä joka asian perään hyppäämään. Löysin kyllä lopulta itse tarvitsemani kun olin useita kaappeja ja huoneita kolunnut.
Kolmas esimerkki: Jippii, olin vihdoin saanut paikan kahvihuoneessa jossa sain istua. Oli työtoverin syntymäpäivät, pyydettiin nimiä korttiin, minun kohdallani kortti hyppäsi ohi eikä tarvinnut vaivautua nimeä kirjoittamaan. Et sinä sitä vielä edes tunne, sanoi joku. Enkä kyllä tullut tuntemaankaan.
Tätä jatkui kuukausikaupalla, minut sivuutettiin kuin olisin ollut ilmaa ja viimeinen pisara näille naisille oli se kun laitosmies aina paikalle sattuessaan pysähtyi jutustelemaan ja heitteli vähän vitsiäkin. Sen jälkeen en ollut enää pelkkää ilmaa vaan suoran vihamielisyyden kohde. Olinhan vienyt hetkisen heidän ainokaisen miespuolisen työntekijän huomiosta.
Tästä alkoi selän takana haukkuminen josta yritin aikani olla välittämättä mutta sitten pimahti päässäni.
Menin esimieheni juttusille ja kerroin että minulla on hankaluuksia tulla hyväksytyksi työyhteisössäni.
Pomo oli sitten ottanut asian käsittelyyn minun poissa ollessani ja kun palasin sain tuntea niskoissani mitä olin mennyt tekemään. Kostoksi tästä rumasta tempustani, jokaisesta pienestäkin virheestä jonka tein raportoitiin suoraan esimiehelle. Sain myös vastatakseni muidenkin tekemiä virheitä. Lopulta päätin että nyt mulle riittää, otin lopputilin.
Jälkeenpäin sain kuulla etten ollut ainoa jota kohdeltiin uutena työntekijänä samoin. Mikä helvetti aikuisia ihmisiä oikein riivaa että pitää käyttäytyä kuin kakarat, sitten ihmetellään lasten keskuudessa tapahtuvaa kiusaamista. ei taida olla omenat kauas puusta pudonneet, malli tulee varmaan kotoa.
Ja naiset, oletteko kateellisia, katkeria vai mikä vaivaa kun yksi käsipari lisää työssä ei kelpaa? Kiirettä valitetaan mutta aikaa jää jonkun nokkimiseen kyllä. Katsokaa Harakat peiliin ja menkää itseenne joskus.
Vastaukset 15
Vanhimmat
..vaarana niille harakoille, joiden unelmien kohde se laitosmies on ollut, ja pahin skenaario toteutui kun se sulle tuli juttleemaan. Olet varmaan seksikäs, tai sitten sussa on jokin ominaisuus jota muut ämmät eivät kestä.
Tuo vaatis todella kovan ihmisen johtajaksi; sellainen joka osaa nähdä juonien läpi, ja olis valmis ottamaa vihat itse päälleen. Yleensä esim. päiväkodeissä käy niin.
AKAT pystyy uskomattominn suorituksiin: pidetään erittäin lähellä pahinta vihollista, sitten uskoudutaan sille, jaetaan itkut ja naurut, ja samalla puukotetaan tätä "uskottua" kaikille tahoille urakalla.
Akat on petoja, raaempia luontaisesti ihmissuhdeasioissa kuin miehet.
Helpoin maalitaulu on joku tämmöinen Johanna Tukiainen, joka lyö yli ulkoisissa puitteissa. Mutta samoin keinoin yrittävät akat haukkuvat esim. hänessä niitä aioita , joita kauta itse yritävät vaikkapa saada miesten huomiota.
Ei ole kierompaa eläintä kuin nainen.. yleensä vähäinen, epäonnistunut nainen on piru.
tosi kui vesi
Ettö vanhat harakat pelkäävät oman työpaikkansa puolesta kun tulee nuoria taloon, joten apua ei heru, eikä missääntapauksessa opasteta. Harakat koittavat pitää langat mahdollisimman pitkään omissa kätösissään, jotta duuni säilyis. Toki boonuksena vastakkaisensukupuolen flirttailu tuo kivan lisän työpäivään. Joten ymmärrettävää, että sait vihat niskoille.
Itse nuorena taloon tulleena pääsin piireihin vain kovalla työllä, toisinsanoen olin luottamuksen arvoinen.
Tuleepa mieleen loisto elokuva Miehet jotka vihaavat naisia. Jatkokin on jo elokuvateattereissa eli sinne pitäs päästä. Nyt voisinkin antaa uuden idean kolmanneksi elokuvaksi Naiset jotka vihaavat naisia:) On sen verran yleistä naisten viha kauniinpaa ja suositumpaan(miestenkeskuudessa) naista kohtaan että oikein oksettaa...
Aivan yhtä paljon nää "kissat" on kateellisia toisilleen milloin mistäkn. Pahimpia on nää tommoset lähes 30 v- pissismäisesti käyttäytyvät rakennekynsi-viritelmäiset bailaajat. Mikään ei oo pyhää niille.
ei ole edes senkään vertaa pelisääntöjä kuin vanhemmilla. Siinä syy. Ja mitä nuoremmista ikäluokista puhutaan, sitä epämääräisempiä ovat yhteiset säännöt ja logiikka.
Kanoja löytyyy todella paljon nykyisin. Tämmönen sinkkuelämää-mentaliteetti vallala joka paikassa.
Sama tulos kuin laitettaisin kanoja häkkiin hakemaan nokkimisjärjestystä. Tuloksena se että höyhenet pöllyävät, ja heikommat nokitaan hengiltä.
On kehittynyt iljettävä naistyyppi: täyteen sotisopaan joka päivä virittäytyvä , omasta reviiristään keinolla millä hyvänsä kiinni pitävä saalistaja.
itse olen kokenut työpaikka kiusaamista ja selkään puukotusta ja julmuutta jo ammattikoulussa työharjoittelujaksolla..vaikka menin ajoissa paikalle, haukuttiin myöhästelystä, luvattiin että kaikkea saat harjoitella että tulee oikea kuva työstä..sitten en saanutkaan tehdä kuin pieniä yksittäisiä hommia joita kukaan vakituisista ei ilmeisesti tahtonut tai viitsinyt tehdä..puhuin asiasta päällikön kanssa ja hän lupasi puhua työntekijöille ettei tälläinen käy..mitään muutosta ei tullut, aina naljailtiin tehdyistä ja tekemättömistä asioista..sitten et enää olisi saanut kai hengittää samaa ilmaakaan heidän kanssaan..alaikäiselle se oli aikamoinen shokki nähdä että sellaistakin voi työelämässä olla..ja kyllä, kaikki työntekijät paikassa olivat naisia..ja he puhuivat pahaa myös toinen toisistaan, välittömästi kun henkilö hävisi kuuloetäisyyden ulkopuolelle..olisi kai pitänyt olla ovela ja hämmentää pakkaa kertomalla aina pahaa puhujista sille josta oli puhuttu mutta ajattelin että eipähän ole minun asiani jos eivät aikuiset ihmiset osaa tulla toimeen keskenään ja käyttäytyvät huonommin kuin teini-ikäiset kakarat! selvisin monen viikon kärsimyksestä ja vitutuksesta enkä kyllä ole positiivista sanaa ko. paikasta kenellekään maininnut..joku jos on kysynyt niin olen kyllä kertonut totuuden siitä millaista siellä on..ja ihmettelen vielä tänä päivänäkin kuinka ne ihmiset voivat olla saman katon alla...sillä ne naiset todella on itse piruja! ja peiliin katsomisen paikka olis ollu kyllä vuosia, vuosia sitten....
Meidän työpaikalla miehet ja pojat, naiset ja tyttäret ovat yhtä kovia selkäänpuukottajia.
Esittävät empaattista, ja kun ovat äänen kantaman ulkopuolella niin alkaa kuhina. Käärmeitä kaikki tyyni.
Kukaan selväpäinen ja järkevä ihminen ei pilaisi tarkoituksella toisen mainetta, saatika sabotoisi toisen työtä. Tai niinhän sitä luulisi...
Tämä lintu laulaa jos pinna katkeaa.
Jatkoa ed.
Jos joudun ulos firmasta näiden kyiden takia, niin laulan varmasti.
Diidin Heidi Luumi oli oikein tyyppiesimerkki siitä, miten naiset toimivat. Heidi ja Minna Sutinen haukkuivat kaikki muut kilpailijat Diiliohjelmassa niin, että Hjallis sanoi sen pääsyyksi siihen, miksi ei valinnut Heidiä myyntijohtajaksi vaan Antti sai paikan. Heidi on energinen ja idearikas sekä hyvä puhumaan mutta tuolla asenteella muita ihmisiä kohtaan tulee vaikeuksia.
Mielestäni naiset ovat eläimiä toisia naisia kohtaan, mutta tarvittaessa myös miehiä kohtaan. Naiset ovat niin kateellisia, että se saa tekemään ja sanomaan vaikka mitä pahaa toisista. Itse olen sen huomannut aikoja sitten ja nykyisin puhun mielummin miesten kuin naisten kanssa työpaikalla. Naisia ei pitäisi laskea esimiesasemaan kuin todella harvoin. Minun tuntemani esimiesnaiset ovat olleet usein kouluttamattomia idiootteja, jotka ovat päässeet suhteilla esimieheksi.
Nainen sopii keittiöön, siivoomaan ja sänkyyn. Niinkö?
Oikein rumat ei sovi edes sänkyyn.
Jos ei olis oikein "rumia" niin ei olisi sullakaan mahkuja. Pitäs kipittää hotlipsii ostaa pillupallo, toki pien munasena painaisit sitä reikää mistä pallo puhalletaan ja tyhmänä valittasit kun ei saa ilmaa palloon, kun se on jo revennyt;) Hyvää joulua