Tämä on niitä päiviä kun....

Tämä runo on oikeasti syntynyt silkasta väsymyksestä, iltavuoro hypystä yhteen ainoaan
vapaapäivään ja homma jatkuu taas aamuvuorolla sen jälkeen hemmetin monta raskasta päivää
kunnes yllätys yllätys jälleen koittaa yksi ainoa vapaa.Mikä noidankehä, suoraan suomeksi sanottuna,
toki olen kiitollinen että on töitä mutta.....kyydissä matkustaa monta muttaa, ehkäpä voimalitkusi jälkeen
tunnen piristyneeni samoin tein kyllä lukiessani palautteesi, jotta kiitosta MK:lle:)))))

Älä pakota niitä epitemioita tänne suunnalle, mie en huoli!!
Mutta kunnioitettava määrä uusia tauteja joihin voisi joku näppärä
lääkevirma taas kehitellä rokotteita ja netota biljardeja:)))

Hmm kyl sää kapu koon muija oot sitten mahottoman mukava,
sinulle laitan kiitosta lahjapaketissa, pistän siihen samalla pari uutta
elinvoimaista böböä tulemaan soppiix??? :)))

Sanotaanko näin että vätytys ja väsymys käyrät oli otsassa asti kun tätä runoani
näytölle sommittelin:) Työmäärät ovat hirvittäviä ainaisine kiireineen, fyysinen ja psyykkinen
kuormitus hipoo taivaita, joskus vaan haluais hengittää edes hetken rauhassa mutta joinakin päivinä
sekin on lähes mahdottomuus ja aivan takuulla näin oli sinä päivänä kun tämän kirjoitin:)))

Takuulla tykkäsin että piipahdit, sinua siitä kiitän ja korulauseet ne vasta oli upeat:))))